Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20962

Hankkeen nimi: LAMKgreen - Kiertotalousosaamista Päijät-Hämeeseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.5.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: 03 82818

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Keminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelukoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.keminen(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503018167

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta

Kiertotalous on tunnistettu yhdeksi merkittävimmäksi kasvualaksi, johon liittyy nopeasti muuttuvia työelämän tarpeita. Perinteiset alat siirtyvät lineaarisesta mallista kohti kiertotalousmallia. Tällä hetkellä kansallisella tasolla ei kuitenkaan ole kehitetty kiertotalouden tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Lahden seudun tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti kiinnostava ja nopeasti reagoiva kiertotalouden kehitysalue. Kiertotalouteen siirtyminen on keskeisessä osassa Lahden kaupungin huhtikuussa hyväksytyssä uudessa strategiassa, alueen opetuksen ja tutkimuksen painopisteissä sekä Lahden kansallisessa ja kansainvälisessä kaupunkien välisessä yhteistyössä.

Tavoitteet

LAMKgreen –hankkeessa tavoitteena on parantaa aikuiskoulutuksen laatua siten, että hankkeen päättyessä on otettu käyttöön monialaisia alueen tarpeita ja yrityksiä tukevia kiertotalouden opintopolkuja, avoimen ammattikorkeakoulun opintokokonaisuuksia ja täydennyskoulutusta. Lisäksi tavoitteena on, että hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu tiimiakatemiamalli sekä testattu uudenlaisia toimintatapoja osana hankkeessa kehitettyä koulutusta.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen toimenpiteeseen. Toimenpiteenä 1 tehdään kiertotalouden joustavia opintopolkuja, joita voidaan tarjota muille koulutusasteille sekä muille opintoasteille ja korkeakouluille. Lisäksi kehitetään ja pilotoidaan kiertotalouden koulutuskokonaisuuksia alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin henkilöstön kehittämistarpeisiin. Toimenpiteenä 2 pilotoidaan tiimiakatemiamallin soveltuvuutta hankeessa kehitettäviin koulutuksiin. Tiimiakatemia on innovatiivinen koulutusmalli, jossa oppiminen tapantuu yrittäjämäisesti tiimeissä työelämälähtöisissä projekteissa. Toimenpiteenä 3 benchmarkataan ja testataan uusia innovatiivisia toimintapoja, kuten Bootcamp, Hackhaton, senioripaja, ja uudenlaisia menetelmiä, kuten webinaarit, simulaatio tai virtuaalisten ympäristöjen käyttö. Kehitettyjä uusia menetelmiä ja toimintatapoja pilotoidaan hankkeessa kehitetyissä koulutuksissa.


Tulokset

Hankkeen tulokset parantavat alueen yritysten ja elinkeinoelämän ympäristöosaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavalillä siten, että näkökulmaa laajennetaan kiertotalouden uusilla mahdollisuuksilla, mikä tukee perinteisen lineaarisen teollisuuden siirtymistä kohti kiertotaloutta. Asiantuntijuus syvenee hankkeen aikana uusilla kiertotalouden opintokokonaisuuksilla. Lisäksi hankkeessa kehittettyjen uusien menetelmien ja toimintapojen ansiosta koulutuksen laatu paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yritysten henkilökunta, Lahden kaupungin kehittämispalvelut, Lahden ammattikorkeakoulun opettajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut alueen yritykset, Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opintojen ohjaajat, lukioiden opintojen ohjaajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 680

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 142 704

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 240

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 272

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Asikkala, Sysmä, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Orimattila, Hartola, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 203

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tehdyn Suvauksen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti, vaikka pääkohderyhmänä olevien pk-yritysten toimialat ovat perinteisesti miesvaltaisia. Kiertotalousosaamisen kasvu hyödyntää sekä naisia että miehiä tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen puitteissa syntyvän osaamisen suhteen sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa, mutta naisten ja miesten erilainen lähestymistapa kiertotalouden ratkaisuja kohtaan voidaan ottaa huomioon. Perinteisesti ajateltuna miehet ovat kiinnostuneita teknisistä ratkaisuista, kun taas naiset ovat valmiimpia muuttamaan omaa käyttäytymistään ja kulutustottumuksiaan (palvelut). Opintopolkujen kehittämisen suhteen huomio kiinnitetään siihen, miten kiertotalousnäkökulman kautta tytöt ja naiset saataisiin kiinnostumaan ympäristöteknologian opinnoista, joka perinteisesti on miesvaltaista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kiertotalouteen liittyvän osaamisen edistäminen, joka hyödyttää molempia sukupuolia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Hankkeessa lisääntyvä kiertotalousosaaminen tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Kiertotalous on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää sekä sen aiheuttamiin muutoksiin vastaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Lisääntyvä kiertotalousosaaminen voi välillisesti vaikuttaa monimuotoisuuteen esim. ravinnekierron kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kasvihuonekaasujen vähentämisessä kiertotaloudella on tärkeä rooli.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Hanke edistää Päijät-Hämeen alueen kiertotalousosaamista. Lisääntyvän osaamisen kautta syntyvä ymmärrys ja esim. uudet toimintatavat tai palvelut voivat vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisätä tuotteiden kiertoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Lisääntyvän kiertotalousosaamisen johdosta uusiutuvien energialähteiden käyttö voi kasvaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke edistää Päijät-Hämeen alueen kiertotalousosaamista eli paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Lisääntyneen kiertotalousosaamisen seurauksena voi kehittyä uusia käyttäjälähtöisiä kiertotalouden palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Lisääntyvän kiertotalousosaamisen johdosta logistiikkaan ja liikkumiseen liittyviin haasteisiin voidaan löytää uusia kestävämpiä ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Kiertotalouden taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ovat merkittävät, joten kiertotalouteen liittyvä osaaminen voi lisätä hyvinvointia mm. uusien työpaikkojen ja palveluiden kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Kiertotaloudessa yhdistyvät tekniikka sekä pehmeämmät arvot ja uudet palvelut, mikä voi lisätä tasa-arvoa. Asian pohtiminen hankkeen aikana voi myös lisätä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Täydennyskoulutuksen kehittäminen ja joustavien opintopolkujen lisääminen tukevat yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Toiminta ei vaikuta kulttuuriympäristöihin.
Ympäristöosaaminen 10 10
Kiertotalousosaaminen on ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LAMKgreen-hankkeen tavoitteena oli lisätä Päijät-Hämeen alueen kiertotalousosaamista uusien aikuiskoulutusten ja innovatiivisten menetelmien avulla. Lisäksi tavoitteena oli löytää työelämälle sopivin tiimiakatemiamalli.

Hankkeen aikana kehitettiin ja toteutettiin työelämälle kahdeksan kiertotalouskoulutusta, julkaistiin muille koulutusorganisaatioille kiertotalousopintoihin kannustava video ja tehtiin Kiertotalouden ABC yrityksille –niminen podcast. Koulutuksissa testattiin kuutta innovatiivista menetelmää: webinaaria, senioripajaa, törmäytystä, Mentimeter-sovellusta, bootcampiä ja tiimiakatemiamallia. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin selvitys siitä, kuinka kiertotalous otetaan huomioon tuotantoyrityksien tuotesuunnittelussa.

Erilaisia menetelmiä käytettiin opetuksen ja vuorovaikutuksen tukena. Webinaarilla, joka myös tallennettiin, pyrittiin tavoittamaan osallistujia ajasta ja paikasta riippumatta. Senioripajassa tuotiin yhteen yrityksien edustajat, seniorit ja opiskelijat pohtimaan käyttötarkoituksia yrityksien ylijäämämateriaaleille. Koulutuksessa löydettiin 42 uutta ideaa sivuvirtojen hyödyntämiseen. Törmäytys-menetelmässä kohdattiin ja haastettiin mahdollisimman monta yhteistyökumppania tai uutta toimijaa eri organisaatiosta ja eri tasolta pallotelemaan tuoreita näkökulmia ja yhteistä oppimista EU:n näkökulmasta MEP Sirpa Pietikäisen johdolla. Mentimeter-sovelluksella lisättiin aktiivista keskustelua asiantuntijoiden ja osallistujien välillä. Tietokoneeseen tai älypuhelimeen ladattavan sovelluksella tehtiin anonyyminä kysymyksiä asiantuntijalle, äänestettiin tai kommentoitiin aihetta koulutuksien aikana. Lisäksi kysymykset ja vastaukset näkyivät reaaliaikaisesti huoneen seinällä ja tämä taasen aktivoi vuorovaikutusta edelleen. Webinaarin lisäksi MEP Sirpa Pietikäisen ja Mentimeter-koulutuksista tehtiin tallenteet, jotka ovat saatavilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Bootcamp- ja tiimiakatemiamallia sovellettiin Hollolan Hälvälän yrittäjille ja maanviljelijöille suunnatussa koulutuksessa, jossa selvitettiin biokaasulaitoksen perustamisen kannattavuutta alueelle. Tiimiakatemiamallin todettiin lähentyvän bootcampin toimintamallia, jossa osallistujilla oli jo omaa tietoa ja osaamista pohjana, ja sitä jaettiin yhteisesti tiiviissä työryhmässä. Asiantuntijan johdolla prosessiin tuotiin myös uutta tietoa kiertotaloudesta, liiketoiminnan kannattavuudesta, biokaasulaitoksesta ja mahdollisista syöttömassoista. Uudet ideat kirkastettiin ja selkeytettiin vuorovaikutuksen avulla.

Hankkeen tulokset ovat lisänneet alueen yritysten ja elinkeinoelämän ympäristöosaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä siten, että näkökulmaa laajennettiin kiertotalouden uusilla mahdollisuuksilla luoda kestävän kehityksen mukaista kysyntää ja sitä kautta uudenlaista liiketoimintaa. Työelämän asiantuntijuus on syventynyt hankkeen aikana toteutetuilla uusilla kiertotalouskoulutuksilla. Lisäksi hankkeessa kehitettyjen uusien menetelmien ja toimintatapojen ansiosta kiertotalouskoulutuksien laatu on parantunut.

Avainsanat: kiertotalous, aikuiskoulutus, täydennyskoulutus, koulutus, työelämä, innovatiivisuus, menetelmä, toimintatapa