Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20963

Hankkeen nimi: Sahaajakisälli - osaamispääomaa koulutusyhteistyöllä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 03 6461

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOKKONEN NINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Puunhankinnan lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina.kokkonen(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505974019

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen ammatti-instituutti Oy, 2627679-3
Lahden ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Suomen sahateollisuusmiesten yhdistys ry, 0217058-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Tavoitteena on TEM:n, Etelä-Suomen ja Hämeen maakuntien kehittämisen kärjeksi tunnistetun biotalouden ja sen osana puun käytön ja sahateollisuuden edistämisen, horisontaalisen ja vertikaalisen osaamisen, innovaatio- ja koulutusyhteistyön kehittäminen. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on tunnistettu merkittävää kasvupotentiaalia sahateollisuudessa ja puurakentamisessa; koulutusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa kasvualan kilpailukykyä ja edistää vähähiilistä taloutta.

Kilpailukykyä tuetaan tuottamalla yritysten käyttöön uutta osaamista koulutusaloja ylittämällä ja kansainvälisesti. Hankkeen ainutlaatuisuus perustuu maakuntien ja koulutusohjelmarajojen ylittävään yhteistyöhön sekä kansainvälisyyteen, ja hanke toteutetaan tiiviisti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Hankkeen oppilaitokset toimivat yhteistyössä siten, että puunhankinnan ja sahateollisuuden täydennyskoulutusmahdollisuudet muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden ja tuottaa parhaita ammattilaisia yrityksille sekä kotimaahan että soveltuvin osin vientimarkkinoille.

Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu pilotoivat täydennyskoulutusta sekä laativat hankkeen aikana tiekartan sahateollisuuden koulutustarpeisiin. Tiekartta tekee näkyväksi yhteistyön mahdollisuudet ja alan yritysten osaamistarpeet. Tiekarttaan kartoitetaan sahateollisuutta tukeva opetustarjonta Suomessa horisontaalisesti että vertikaalisesti sekä benchmarkataan oppimismallit ja tarjonta Euroopan kolmessa johtavassa sahateollisuusmaassa.

Toimenpiteet

Hankkeessa laaditaan joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen horisontaalinen ja vertikaalinen tiekartta sahateollisuuden nopeisiin koulutustarpeisiin. Tiekarttaa laativat yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun sekä ammatti-instituutin metsätalouden koulutusohjelmat, Lahden ammattikorkeakoulun puutekniikan koulutusohjelma yhteistyössä Puurakentamisen osaamispääoman vahvistaminen koulutusyhteistyöllä – hankkeen kanssa, jossa laaditaan vastaavanlainen tiekartta puurakentamisen osaamispääoman vahvistamiseksi. Tiekartalla vahvistetaan ja tuodaan näkyväksi eri osapuolien koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-organisaatioiden osaamisen tarjontaa ja yhteistyön mahdollisuuksia horisontaalisesti ja vertikaalisesti sekä kotimaassa että Euroopan tärkeimmissä sahateollisuuden maissa. Hankeyhteenliittymä hyödyntää opetushallituksen metsäalan kehityksen ennakointiryhmän VOSE-ennakointimallin uusimpia tuloksia (julkaistaan syksyllä 2016) alan tulevaisuuden tutkimus-, kehitys ja koulutustarpeista sekä täydentää niitä tarvittavin osin yrityskohtaisilla osaamiskartoituksilla. Joustavan ja yksilöllisen osaamispääoman vahvistamiseksi tehdään benchmarkkausta Suomessa, Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa.


Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä käynnistetään koulutusyhteistyö, pilotoidaan täydennyskoulutusta sahateollisuuden tarpeisiin sekä laaditaan digitaalinen oppimisympäristö tukemaan joustavaa oppimista. Koulutuksen tiekartta on hankkeen tuotos, joka syntyy koulutustarvekartoituksen sekä koulutuspilottien kautta.

Tulokset

Hankkeessa tuotetaan digitaalinen oppimisympäristö ja pilotoidaan täydennyskoulutus, jossa yhdistyy globaalisti kilpailukyvykkään sahateollisuuden tarvitsema kansainvälinen osaaminen, metsäteollisuuden ja sahateollisuuden osaaminen, liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen, innovaatio-osaaminen sekä kestävä kehitys. Arvoketjun “kannolta asiakkaalle” tai “raaka-aineesta tuotteeksi” kokonaisuuden osaaminen lisääntyy sekä arvoketjut vahvistuvat, samalla yritysten kilpailukyky vahvistuu.

Koulutusyhteistyön tiekartassa määritellään osaamisen tarjonta, yhteistyön mahdollisuudet yli koulutusohjelmien rajojen kotimaassa ja kansainvälisesti, toimenpiteet, tavoitteet ja roolit koskien koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat kohdealueella toimivat puunhankinnan ja sahateollisuuden yrityksissä työskentelevät ja yrityksiin työllistyvät työntekijät, tutkimus- ja koulutusyksiköt, oppilaitokset sekä avoimen ammattikorkeakoulun opinto-koordinaattorit, työvoimatoimistojen uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Etelä-Suomen puunhankinnan, sahateollisuuden ja puutuotealan yritykset sekä puutuoteteollisuuden valmistajat. Sen lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat tutkimus- ja koulutusyksikköjen metsätalouden sekä puutekniikan tutkinto-opiskelijat pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna (hankkeen tulosten hyödyntäminen valtakunnallisesti).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 137 851

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 292 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 179 206

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan, Lahden

Kunnat: Lahti, Hämeenlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty VALTAVA -kehittämisohjelman Koulutus- ja kehittämishankkeessa tuotettuun "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön" -julkaisun (TEM, 2011) pohjalta. Hankkeessa huomioidaan, että naisten ja miesten elämänhistoria, koulutus sekä kiinnostuksen kohteet eroavat toisistaan ja sen vuoksi heidän työelämän täydennyskoulutustarpeensa ovat erilaisia. Hankkeessa huomioidaan se, että kehittämistyö kohdistuu samalla tavalla sekä naisiin että miehiin. Täydennyskoulutuksen kehittämisessä ja pilotoinnissa otetaan huomioon se, etteivät kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista ja niihin liittyvistä vallitsevista oletuksista vaikuta koulutustarjonnan kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma laadittaessa tiekarttaa ja kehitettäessä täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet täydennyskoulutukseen ja ammatillisen osaamisen täydentämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se otetaan huomioon kehittämistoiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys kehittämistoiminnassa tarkoittaa sitä, että sukupuolten väliset mahdolliset erot tunnustetaan ja niiden merkitykset tehdään näkyviksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Ihmisten koulutuksessa otetaan huomioon ympäristövastuullisuus (PEFC ja FSC sertifiointiosaaminen) sekä kiertotalous ja resurssiviisaus. Luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät sähköiset aineistot sekä virtuaalisten työtilojen käyttö. Työskentelyä ja oppimista voidaan toteuttaa paikasta riippumatta ilman fyysistä liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Ihmisten koulutuksessa otetaan huomioon raaka-aineen hiilijalanjälki. Valmennuksessa huomioidaan etätyöskentelyyn liittyvät mahdollisuudet, jotka vähentävät uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia materiaaleja ja verkkokokousympäristöjä, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 8
Ihmisten koulutuksessa otetaan huomioon kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus sertifiointikoulutusmoduulissa. Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Ihmisten koulutuksessa otetaan huomioon pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma sertifiointikoulutusmoduulissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnoille ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita tämän kohdan osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Koulutuksessa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta (resurssiviisaus), jotta käytetään raaka-aineita taloudellisesti. Koulutuksessa painotetaan kiertotaloutta, jossa jätteitä ei pääsisi syntymään. Hankkeen julkaisut ovat avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 10
Koulutuksessa painotetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja lisätään kustannusosaamista, jotta investoinnit uusiutuvien energialähteiden käyttöön lisääntyisi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Koulutuksessa painotetaan liiketoimintaosaamista, innovointitaitoja ja liiketoiminnan uudistamista. Koulutuksella tuetaan yrityksissä toimivien henkilöiden osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Koulutuksessa painotetaan liiketoimintaosaamista, jonka yhtenä osa-alueena on palveluiden kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan tiekartta, joka toimii aineettomana tuotteena ja palveluna.
Liikkuminen ja logistiikka 4 10
Etäopiskelu ja digitaalisten työkalujen käyttö vähentävät liikkumista / matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 9
Osaamisen kehittyminen edistää myös hyvinvointia. Etäopiskelun / työskentelyn mahdollisuus vähentää matkustamisen tarvetta ja sitä kautta helpottaa opiskeluun kuluvaa aikaa.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se otetaan huomioon kehittämistoiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys kehittämistoiminnassa tarkoittaa sitä, että sukupuolten väliset mahdolliset erot tunnustetaan ja niiden merkitykset tehdään näkyviksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeen päätavoite ei ole yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen, mutta se otetaan huomioon kehittämistoiminnassa.
Kulttuuriympäristö 4 10
Hankkeen pilotoiman koulutuksen tavoitteena on oppia innovoimaan, uudistumaan ja etätyöskentelemään, ajattelemaan toimia resurssitehokkaasti luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävästi. Hankkeen tarkoitus on uudistaa rakennemuutosalan yritysten toimintatapakulttuuria.
Ympäristöosaaminen 4 9
Ihmisten koulutuksessa otetaan huomioon ympäristövastuullisuus (PEFC ja FSC sertifiointiosaaminen) joiden kautta tulee myös ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-