Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20965

Hankkeen nimi: Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Pitkänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.pitkanen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401985494

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä / (1.1.2018 alkaen) Gradia (ent. Jyväskylän aikuisopisto JAO), 0208201-1
Jyväskylän kotitalousoppilaitos (1.1.2017 alkaen Jyväskylän palvelualojen oppilaitos), 0942165-3
Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy, 1474763-1
Jyväskylän kristillisen opiston säätiö, 1605076-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka)- hanke vastaa kunnissa tunnistettuun tarpeeseen kehittää henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja kotouttamisen palveluita myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittuessa kuntapaikoille ympäri Keski-Suomea. Viimeaikaisen kehityksen seurauksena Jyväskylän maahanmuuttopalveluissa on jo havaittavissa ruuhkaantumista, joten maahanmuuttajia on tärkeää ohjata aiempaa tehokkaammin muiden Keski-Suomen kuntien kuntapaikoille. Ongelmana on osittain pienempien kuntien heikko vetovoima, mikä johtuu esimerkiksi erilaisten kotouttamispalveluiden tai muiden palveluiden puutteista. Sitä mukaan, kun turvapaikkapäätöksiä saadaan enemmän, on selvää, että kaikki kuntapaikat tullaan täyttämään ja maahanmuuttajia sijoittuu aiempaa enemmän pienempiin kuntiin, jotka ovat merkittävän kehittämishaasteen edessä, niin osaamisen kuin prosessienkin osalta.

Hankkeen kohdekunnat ovat: Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Lisäksi mukana on Perusturvaliikelaitos Saarikka, joka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kohdekunnissa on tehty vuonna 2016 päätös 190 kuntapaikasta myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikan hakijoiden sijoittamiseksi kuntiin ja hankkeen aikana näitä paikkoja tullee osaan kunnista lisää tarvittaessa.

Hankkeen tavoitteena on tukea sujuvien, kustannustehokkaiden ja paikallista työllistymistä tukevien maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kehittämistä kohdekunnissa. Kotopaikka-hanke tukee kohdekuntia seuraavien päämäärien saavuttamisessa: 1)Kunnan henkilöstön ja paikallisen palveluverkoston vahva monikulttuurisuusosaaminen ja kotouttamiseen liittyvien prosessien hallinta; 2) Toimiva monialainen yhteistyö kunnissa kotouttamispolun koordinoimiseksi; 3) Toimiva yhteistyö eri kotouttamispalveluiden tuottajien välillä tehokkaiden palvelumallien tarjoamiseksi on kuvattu kotoutumisen palvelukarttana; ja 4) Joustavat toimintamallit maahanmuuttajien vapaa-ajan toiminnan ja työllistymismahdollisuuksien tukemiseen yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa.

Kotopaikka-hankkeessa tavoitellaan seuraavia tuloksia: 1. Kohdekuntien henkilöstön monikulttuurisuusosaaminen on kehittynyt ja henkilöstö tuntee roolinsa maahanmuuttajan kotoutumispolussa; 2. Kohdekuntien työntekijöillä on käytössään työkalut ja yhteistyöalustat vertaisoppimiseen ja tiedonvaihtoon hyvistä käytännöistä – kuntien sisällä ja välillä; 3. Toteuttajaorganisaatioista, yhteistyökumppaneista ja kunnista syntyy verkosto, jonka yhteistyö mahdollistaa erilaisten maahanmuuttajien kotouttamis-, koulutus- ja työllistymispolkujen kokeilun ja rakentamisen Keski-Suomeen; 4. Kohdekuntien maahanmuuttajien osaamista suomalaisen työelämän pelisäännöistä on kasvatettu räätälöityjen koulutusten avulla ja maahanmuuttajille on luotu mahdollisuuksia kohdata potentiaalisia paikallisia työnantajia.

Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat kohdekuntien henkilöstölle ammattiryhmittäin räätälöidyt koulutukset sekä työkalujen luominen kuntarajat ylittävien vertaistukiverkostojen toimintaan. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan paikallisia työllistymisen ja kouluttautumisen polkuja maahanmuuttajille ja tuetaan paikallisten työkokeilujen toteuttamista sekä järjestetään maahanmuuttajille koulutusta suomalaisen työelämän pelisäännöistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdekunnat ovat: Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Lisäksi mukana on Perusturvaliikelaitos Saarikka, joka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kohdekunnissa tehtiin vuonna 2016 päätös 190 kuntapaikasta myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikan hakijoiden sijoittamiseksi kuntiin. *Vuosien 2017-2018 aikana myönteisen ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on poistunut kunnista, ja joissakin kohdekunnissa syksyllä 2018 turvapaikanhakijoita oli enää vain muutama perhe. Toisaalta joissakin kohdekunnissa on tehty päätös kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta, ja tämän lisäksi kaikissa kunnissa asuu joukko maahan ja kuntaan muilla perusteilla muuttaneita, jotka kunnan yleisiä ja maahanmuuttajalle suunnattuja erityisiä palveluja tarvitsevat ja käyttävät.*

*Tämän tilanteen johdosta keväällä 2018 hankkeessa ilmeni tarve laajentaa kohderyhmää alkuperäisestä termistä (eli myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista) koskemaan kaikkia maahanmuuttajia, ja tarve ulottaa toimenpiteet alkuperäisiä kohdekuntia laajemmalle kuntajoukolle eli naapurikuntiin ja koskemaan ns. kuntapari-kuntia (esim. Viitasaari-Pihtipudas). Osa kohdekunnista kun toimii kustannustehokkaasti tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisten naapurikuntiensa kanssa.*

Kohdekuntien ja kuntayhtymien henkilöstö (esim. ohjaus- neuvontatyö, varhaiskasvatus, nuoriso- ja kulttuuripalvelut,työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, opetustyö).

Kohdekuntien maahanmuuttajat, paikalliset maahanmuuttajien kanssa toimivat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat mukaan mukien järjestöt, seurakunnat, yrittäjäyhdistykset, kehittämisyhtiöt ja työnantajat.

Saarijärvi-Viitasaari seutukunnan osuus hankkeen toiminnasta on 3/7 eli 40 % perustuen kohdekuntien osuuteen (Kyyjärvi, Saarijärvi ja Viitasaari).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut Keski-Suomen kunnat ja niiden henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 513

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 873

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 740

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Viitasaari, Keuruu, Saarijärvi, Karstula, Äänekoski, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi, Jämsä, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 275

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeesta ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Suomalaiset työmarkkinat ja koulutus ovat sukupuolistuneet ja tämä näkyy myös maahanmuuttajien osalta. Maahan muuttaneiden naisten haasteena on usein sosiaalisten verkostojen puute ja eristäytyminen kotiin ja lasten hoitoon. Tämä puolestaan vahvistaa kielellistä syrjäytymistä sekä omaan etniseen yhteisöön eristäytymistä. Tästä johtuen maahanmuuttajataustaiset naiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle huolimatta siitä, että he usein ovat tutkimusten mukaan korkeasti koulutettuja. Kotouttamisen näkökulmasta tämä ryhmä on kuntien toimien kohteena ja sen erityishaasteet huomioidaan hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään monikulttuurisen pedagogiikan periaatteita, joihin yhtenä osana kuuluu sukupuolisensitiivisyys. Monikulttuurisen pedagogiikan osaamiseen kuuluu ennakkoluulojen tiedostaminen ja reflektointi sekä ohjauksellinen ote, jossa ei lyödä lukkoon sukupuolen merkitystä tai ennalta rajattuja rooleja. Samalla tuodaan näkyväksi se, että ohjaukselliset ympäristöt eivät ole neutraaleja ja irrallisia yhteiskunnallisista normeista, ja pyritään painottamaan näiden valta- ja hierarkiarakenteiden tunnistamista ja tiedostamista. Tämä on osa monikulttuurisen ohjauksen viitekehystä, jossa painottuvat kriittinen pedagogiikka ja ohjattavan voimaantuminen. Sukupuolisensitiivisesti toimiva ohjaaja mm. tukee ohjattavia hakeutumaan sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin ja auttaa ohjattaviaan löytämään oman henkilökohtaisen polkunsa heidän osaamistensa ja vahvuuksiensa kautta, sekä tukee heidän toimintakykyään oman elämän valintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja toimii syrjintää vastaan ennaltaehkäisevästi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on integroitu toimenpidesuunnitelmaan siten, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa korostetaan hankkeen koulutuksissa ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita ratkotaan osana vertais- ja mentorointitukitoimintaa. Hankkeessa etsitään keinoja tasa-arvonäkökulmien huomioimisessa kotouttamisprosessissa kuntatasolla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristötietoisuus ja hyödynnetään sähköisiä ympäristöjä sekä verkkototeutuksia tarkoituksenmukaisella tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen koulutuksissa ja kokouksissa hyödynnetään verkon tarjoamia mahdollisuuksia (mm. AC, Skype).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutuksia kasvillisuuteen, elöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimintamallien osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimintamallien osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimintamallien osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Painomateriaalia ei tuoteta hankkeen aikana merkittävästi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Kunnille, joista osa on muuttotappioisia, maahanmuuttajien vastaanottaminen on mahdollisuus. Kuntien väliluku kasvaa ja tavoitteena oleva maahanmuuttajien osallisuus yhteiskuntaan tukee myös paikallista elinkeinorakennetta. Maahanmuuttajat tuovat uutta osaamista ja työllistymisen sekä yrittäjyyden kautta vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hanke kehittää kuntien henkilöstön monikultuurisuusosaamista ja sitä kautta palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa vältetään tarpeetonta matkustamista ja hyödynnetään verkkotyökaluja. Maahanmuuttajien kotoutumisen palvelupolkujen osalta tarkastellaan tarvittaessa myös liikkumisen ratkaisuja keskittyen joukkoliikenteeseen ja jakamistalouden ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Kuntien henkilöstön osaamisen kehittämisellä ehkäistään maahanmuuttajien syrjäytymistä sekä tuetaan osallisuutta, joka on välittömästi yhteydessä ihmisen kokemaan hyvinvointiin. Monikulttuurisuusosaamisen lisääntyminen vahvistaa myös kuntien henkilöstön hyvinvointia, kun heillä on riittävä osaaminen vastata työnsä muuttuviin haasteisiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Hanke perustuu tasa-arvon edistämiselle. Hankkeeseen sisältyvissä koulutuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ja etsitään keinoja näiden näkökulmien edistämiseen kuntatasolla. Vertaismentorointiryhmissä ja viranomaisten koulutuksissa kehitetään kuntien henkilöstön osaamista ja valmiuksia kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Ryhmissä jaetaan kokemuksia ja hiljaista tietoa kohtaamisiin liittyvän käytännön ongelmanratkaisun tueksi, mm. erilaisiin kulttuurisidonnaisiin sukupuolirooleihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Vertaisoppiminen antaa käytännönläheisiä työkaluja ja vastauksia siihen, miten kohtaamistilanteissa on hyvä käyttäytyä ja miten asiakkaita voidaan ohjata ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan sukupuolirooleja sekä kulttuurien ja sukupuolien välisiä kohtaamistilanteita. Maahanmuuttajien kohtaamisessa toimitaan monikulttuurisen ohjauksen periaatteella, johon yhtenä osana kuuluu sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolen merkitys tiedostetaan ohjauksessa, mutta ohjaaja mm. tukee ohjattavia hakeutumaan sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin ja auttaa ohjattaviaan löytämään oman henkilökohtaisen polkunsa heidän osaamistensa ja vahvuuksiensa kautta, sekä tukee heidän toimintakykyään oman elämän valintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja toimii syrjintää vastaan ennaltaehkäisevästi. Koulutuksissa kuntien viranomaisia ohjataan tähän sukupuolisensitiivisen ja monikulttuurisen ohjauksen toimintamalliin huomioiden erilaiset kulttuuritaustat ja niistä nousevat normit.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hankkeen lähtökohtana on kultuurinen yhdenvertaisuus, jota edistetään auttamalla sujuvaa kulttuurien välistä kohtaamista kuntien eri peruspalveluissa. Hankkeessa toteutetaan kultuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. Muun muassa kulttuurien ainutlaatuisuus, taustat ja kulttuurien ylläpitäminen tuodaan koulutuksissa esiin. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukeminen auttavat heitä ottamaan yhdenvertaisen roolin yhteisössä sekä osallistumaan yhteisön toimintaan tasavertaiselta pohjalta ja vaikuttamaan yhteisönsä kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välitöntä vaikutusta ympäristöosaamisen kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-