Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20966

Hankkeen nimi: KYKY II

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: PL 3933

Puhelinnumero: 040 334 7703

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Utti-Lankinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.utti-lankinen(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 509 9281

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KYKY II –hanke tukee helsinkiläisten somalin- ja arabiankielisten kotivanhempien kotoutumista, voimaantumista, työelämään suuntautumista ja osallisuutta. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen vertaiskoulutusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja verkkoasioinnista. Lisäksi hankkeessa luodaan sovellus, joka antaa tietoa luku- ja kirjoitustaidottomille asukkaille peruspalveluista, vanhemmuudesta ja uramahdollisuuksista sekä kontaktitahot sekä järjestöjen että viranomaisten palveluihin. Hanke osallistuu Stadin aikuisopiston koulutustarjonnan ja tukipalveluiden kehittämiseen maahanmuuttajaopiskelijoiden näkökulmasta. Hankkeen kohderyhmän tyypillisiä ohjaushaasteita käsitellään julkisten tahojen asiantuntijoista ja järjestöjen edustajista koostuvassa resurssiryhmässä, jonka tarkoitus on parantaa ja yhdenmukaistaa asiakkaiden ohjausta ja kasvattaa tahojen keskinäistä tuntemusta ja luottamusta.

KYKY II –hanke keskittyy tavoittamaan ja palvelemaan 210 syrjäytymisvaarassa olevaa somalin- ja arabiankielisiä helsinkiläistä vanhempaa. Vanhemmille tarjotaan yhteistyössä järjestöjen ja eri julkisten tahojen kanssa tuotettuja tietopainotteisia omakielisiä vertaisryhmiä. Vertaisryhmissä osallistujat oppivat suomalaisesta yhteiskunnasta, lähipalveluista, lasten kasvatuksesta ja omista mahdollisuuksista kouluttautua ja työllistyä alan asiantuntijoilta. Hankkeen palkkaama omakielinen ohjaaja tukee osallistujien voimaantumista 18 viikkoa kestävän vertaisryhmäprosessin aikana ja toteuttaa palveluneuvontaa resurssien puitteissa. 18 viikon jälkeen vertaisryhmien osallistujat vaihtuvat, tosin halukkaat voivat osallistua pidempään. Omakieliset ohjaajat (2) tekevät yhteistyötä kohdeyhteisöjen ja järjestöjen kanssa materiaalien ja vertaisryhmien kehittämisessä, neuvonta- ja ohjaustyössä sekä henkilöstön kouluttamisessa ja sijaistamisessa.

Vertaisryhmien lisäksi kohderyhmälle tarjotaan lyhyitä käytännönläheisiä työpajoja tietotekniikan käytöstä. Ohjaajat yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa kehittävät työpajojen sisällöt ja järjestävät pajoja. Työpajojen aikana asiakkaat oppivat muun muassa käyttämään verkkopankkia, Wilmaa, KELA:n sähköisiä lomakkeita, varaamaan aikoja lääkärille. Työpajoja järjestetään Stadin aikuisopiston tai kaupungin muissa tietokoneluokissa. Lastenhoitopalvelua tarjotaan työpajojen aikana.

Hankkeen uraohjaaja omakielisten ohjaajien tuella laatii kunkin asiakkaan kanssa henkilökohtaisen koulutus- ja urasuunnitelman ja varmistaa, että kullekin löytyy henkilökohtainen jatkopolku. Vertaisryhmistä valmistuvia ohjataan koulutuksiin tai muihin osallisuuden paikkoihin kunkin toiveiden ja lähtökohtien mukaisesti. Hankkeen uraohjaaja ja Stadin osaamiskeskus kehittävät yhteistyössä ja ottavat käyttöön yhteisen TE-palvelujen vaatimuksiin vastaavan koulutus- ja urasuunnitelmapohjan. Uraohjaaja myös koordinoi kohderyhmälle tarjolla olevien koulutus- ja ohjauspalvelujen yhteiskehittämistä kumppanitahojen kanssa. Uraohjaaja osallistuu Stadin aikuisopiston koulutustarjonnan kehittämiseen niin, että valikoimassa olisi myös valmistavia matalan kynnyksen koulutuksia. Näin varmistetaan, että hankkeen kohderyhmälle on saatavilla jatkopolkuja työelämään.

KYKY II –hanke yhteistyössä kohderyhmien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, Helsingin kaupunginkanslian tieto- ja viestintäyksikön kanssa sekä Infopankki-palvelun kanssa kehittävät avoimella lähdekoodilla toimivan puheeseen, kuviin ja videoihin perustuvan kännykkäsovelluksen, joka tukee erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomia asukkaita. Sovelluksen pohjana käytetään TAKU-hankkeessa kehitetyt maahanmuuttajille suunnatut kuvaukset kunnallisista palveluista, InfoPankin tekstejä soveltuvin osin sekä muiden toimijoiden jo kehittämiä aineistoja. Sovellus tulee olemaan käyttäjille maksuton ja vapaasti käytettävissä hankkeen päätyttyä. Sovellus on jatkossa ladattavissa mm. Helsingin kaupungin verkkosivuilta ja sovelluskaupoista. Sovellus esittelee suomeksi, arabiaksi ja somaliksi helsinkiläisiä vanhemmuuden kannalta keskeisiä palveluita ja aiheita sekä koulutus- ja uramahdollisuuksia. Sovellus myös auttaa käyttäjiä löytää lisätietoa alan asiantuntijoilta tai omakielisilta järjestöiltä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KYKY II -hankkeen varsinainen kohderyhmä on:
• haavoittuvassa asemassa olevat helsinkiläiset maahan muuttaneet lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat, joiden
äidinkieli on somali tai arabia.
• kotoutumisaikansa ohittaneet somalin- ja arabiankieliset pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajavanhemmat, jotka
heikon osaamisensa tai kielitaitonsa vuoksi eivät pysty työllistymään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• kohderyhmän lapset ja puolisot
• kohderyhmien yhteisöt
• kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset(sekä kaupungilla, että valtiolla ja järjestöissä)
• Stadin aikuisopiston maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja opiskelijoiksi pyrkivät oppilaitoksen koulutustarjonnan
kehittymisen tuloksena

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 487 825

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 467 445

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 650 434

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 623 259

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on analysoitu KYKY-hanketta (2017-2017) valmistellessa. Analyysi on tarkentunut vertaisryhmissä työskennellessä. Ympäristö ei ole muuttunut olennaisesti. Kohderyhmässämme naiset säännönmukaisesti jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Erityisesti heikosti koulutetuilla naisilla on taipumusta jäädä kotiin pitkäksi aikaa. Perinteinen työjako perheissä on vallitsevaa. Kohderyhmästämme löytyy tavallista useammin suurperheitä. Lasten saannin jälkeen koulutukseen pääsy yhä vaikeutuu perhevastuiden myötä. Suomalaisen verotusjärjestelmän suosiessa kahden työssäkävijän mallia, on todennäköistä, että yhden työssäkävijän perheissä on niukkuutta. Kotiin jääneiden heikosti koulutettujen ja heikosti suomea puhuvien äitien on liki mahdotonta tukea lasten koulukäyntiä ja säilyttää auktoriteettinsa. He eivät myöskään voi vakuuttaa lapsiaan opintojen tärkeydestä oman positiivisen esimerkin voimalla. Erityisesti äitien heikko koulutus, suppea kielitaito ja rajallinen järjestelmän tuntemus vaativat heidän tilanteeseen räätälöityjä täsmätoimia sen varmistamiseksi, että väestön yhdenvertaisuus toteutuu ja että ko. ryhmän lapsialla on yhdenvertaisia mahdollisuuksia ikäluokkaansa nähden.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet ovat kohdistettu kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille tai työmarkkinoille paluuta suunnitteleville. Hankkeen toimet tukevat osallistujien voimaantumista, omien tarpeiden määrittelyä, tulevaisuutensa suunnittelua, uravalinnan kirkastamista ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemista. Hankkeen toimintoja voidaan toteuttaa molemmille sukupuolille hyvin tuloksin. Hankkeen vertaisryhmiin voivat osallistua sekä äidit, että isät tarpeensa mukaan. Hankkeen toimintojen markkinointia toteutetaan sukupuolisensitiivisesti. Hankkeen välilliset hyödynsaajat ovat kokonaiset perheet, joten hanke hyödyntää joka tapauksessa molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke huolehtii, että kohderyhmä saa tietoa mm. omista ihmisoikeuksista, lasten oikeuksista ja suomalaisen koulutusmaailman ja työmaailman mahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on tarjota reittejä koulutukseen, työelämään ja osallisuuteen syrjäytymisvaarassa oleville sukupuolisensitiivisesti. Hankkeen asiakkaille painotetaan, että aktiivinen osallistuminen lasten kasvatustyöhön on molempien vanhempien oikeus ja velvollisuus. Hankkeen menetelmistä johtuen pystymme saamaan mukaan myös täysin ilman koulutusta olevat aikuiset. Hankkeen esittämillä erityistoimilla takaamme naisille ja miehille yhtenäiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja koulutukseen. Tukemalla sukupuolten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallisuuteen, opiskeluun ja työhön ensimmäisessä maahanmuuttajasukupolvessa, opetamme myös toista maahanmuuttajasukupolvea näkemään sukupuolten tasa-arvon luonnollisena ja itsestään selvänä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeen kohderyhmälle korostetaan lajittelun ja kierrättämisen tärkeyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeen kohderyhmälle korostetaan lajittelun tärkeyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, koulutustasoon ja motivaatioon. Hanke varmistaa, että Helsingin pakolaistaustaisisten yhteisöjen taloudellinen tilanne on kestävällä pohjalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hanke tukee maahanmuuttajien kanssa työskentelevien järjestöjen ja viranomaisten työtä kehittämällä ja testaamalla heille palvelukonsepteja, työvälineitä, markkinointivälineitä ja materiaalilähteitä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Tukemalla vanhempien voimaantumista ja varustamalla heitä lisätiedoilla lasten kasvatuksesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, kasvatamme kohdeperheiden hyvinvointia voimakkaasti. Osallisuus, koulutus ja työllistyminen luovat välitöntä hyvinvointia, mikä kertautuu myös seuraavassa sukupolvessa ja näkyy koko ryhmän parempana kotoutumisena. Mitä hyvinvoivempia ovat yhteisöjen perheet, sitä enemmän voimia niillä jää huolehtia yhteisöistä laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä omassa kieliryhmässä, että yleisemmin Suomessa kohderyhmien työmarkkinavalmiuksia ja koulutukseen pääsyn edellytyksiä edistämällä. Hankkeen esittämillä erityistoimilla takaamme naisille ja miehille yhtenäiset mahdollisuudet osallistua työelämään ja koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hankkeen menetelmistä johtuen pystymme tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, näin varmistaen että sosioekonomisesti ja koulutuksellisesti vaikeassa asemassa oleva vähemmistön vähemmistö saa edellytyksiä menestymiseen uudessa asuinmaassaan ja omassa yhteisössään omista juurista luopumatta.
Kulttuuriympäristö 8 5
Hanke valistaa vanhempia oman äidinkielen vaalimisesta ja kielitaidon tukemisesta lapsissa. Kohderyhmien kanssa tutustutaan myös suomalaiseen tapaan ymmärtää ja vaalia kulttuuria. Hanke vahvistaa vanhempia heidän omista lähtökohdista kulttuuristaan luopumatta. Voimaantuneiden kulttuureistaan ylpeiden ryhmien kautta Helsingin kulttuurinen ympäristö tulee yhä rikkaammaksi ja synnyttää yhä uusia kulttuurisia ja kaupallisia ilmiöitä. Hanke tukee vanhempien menestymistä. Menestyneillä vanhemmilla on myös mahdollisuus panostaa omiin ja lastensa kulttuurikokemuksiin.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hanke auttaa kotivanhempia ottaa lähiympäristöään haltuun. Hankkeessa myös käydään läpi ympäristösuojelun pääperiaatteita. Työllistyminen, kouluttautuminen ja oikeuksista tietoiseksi tuleminen lisäävät ympäristöosaamista ja luonnonsuojelua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KYKY II -hanke (ent. Kyvyt käyttöön -hanke) oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti, joka kehitti haavoittuvassa asemassa olevien helsinkiläisten kotivanhempien kotoutumisen tukea Stadin ammatti- ja aikuisopistossa (Stadin aikuisopisto 31.12.2018 asti) aikavälillä 1.9.2017 - 31.8.2019. KYKY II oli jatkohanke KYKY – Yhteisöllinen vastuu ja yksilölliset työpolut -hankkeelle, jota toteutettiin Stadin aikuisopistossa aikavälillä 1.9.2015 - 31.10.2017.

KYKY II –hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli edistää syrjäytymisvaarassa olevien somalin- ja arabiankielisten kotivanhempien voimaantumista, osallisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hanke

1. pilotoi kohderyhmälle suunnatun mobiilikäyttöisen tietopalvelun, joka mahdollistaa itsenäisen tiedonhaun ilman lukutaitoa.
2. järjesti ja jatkokehitti kohderyhmälle suunnattuja omankielisiä vertaisryhmiä, joissa osallistujat saivat tietoa, ohjausta ja vertaistukea edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Vertaisryhmien lisäksi hankkeessa pilotoitiin kohderyhmälle suunnattuja omankielisiä digipajoja, joissa osallistujat pääsivät kehittämään sähköisen asioinnin taitojaan.
3. tiivisti kohderyhmän parissa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä.
4. osallistui Stadin ammatti- ja aikuisopiston kehittämiseen kohderyhmän tarpeet huomioiden.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät olivat

• haavoittuvassa asemassa olevat, lapsiaan kotona hoitavat helsinkiläisvanhemmat, joiden äidinkieli on somali tai arabia
• kotoutumisaikansa ohittaneet somalin- ja arabiankieliset työttömät maahanmuuttajavanhemmat.

Hankkeen välilliset kohderyhmät olivat

• varsinaisen kohderyhmän lapset ja puolisot
• varsinaisen kohderyhmän yhteisöt
• varsinaisen kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset (kaupungilla, valtiolla, järjestöissä)
• Stadin ammatti- ja aikuisopiston henkilökunta maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja opiskelijaksi pyrkivät.

LÖYDÄ HELSINKI -TIETOPALVELU

Löydä Helsinki on mobiililaitteille optimoitu verkkopalvelu, joka kehitettiin alun perin hankkeen kohderyhmän tarpeisiin: arviolta 1/3 tai jopa 1/2 hankkeen kohderyhmästä on luku- ja kirjoitustaidon alkuvaiheessa. Löydä Helsinki -sovellus puhuu suomea, somalia ja arabiaa, eikä sisällä ollenkaan kirjoitettua tekstiä. Se mahdollistaa näin ollen itsenäisen tiedonhaun heikosti lukeville kotoutujille. Sovellus perustuu pitkälti InfoFinlandin sisältöihin ja esittelee suomalaista yhteiskuntaa ja kaupungin palveluja. Löydä Helsinki hyödyntää valmista tietoa ja tekee siitä saavutettavaa haavoittuvassa asemassa olevalle kohderyhmälle vapauttaen samalla ohjausresursseja.

Palvelu löytyy osoitteesta www.loydahelsinki.fi. Lokakuusta 2018 heinäkuuhun 2019 sivustolla on käynyt yhteensä 2363 käyttäjää. Käyttäjätiedot osoittavat, että kohderyhmä hakee palvelusta tietoa päivittäin.

VERTAISRYHMÄT JA DIGIPAJAT

Toinen hankkeen tuottama palvelu oli omankieliset, tietopainotteiset vertaisryhmät. Hankkeen aikana järjestettiin kullakin neljällä kaudella kolme somalinkielistä ja kolme arabiankielistä ryhmää, kausien pituuksien ollessa 4-5 kuukautta. Ryhmiä järjestettiin ympäri Helsinkiä erityisesti alueilla, joilla asuu paljon kohderyhmää ja jonne on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Vertaisryhmien ajaksi oli järjestetty lastenhoito osallistujien alle 3-vuotiaille lapsille.

Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa ja niissä käsiteltiin räätälöidysti ryhmien tarpeisiin vastaten teemoja, kuten lähipalvelut, opiskelu ja työelämä Suomessa, vanhemmuuden tuki ja lasten kasvatus, kansalaistaidot ja vaikuttaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Lisäksi omankieliset ohjaajat tarjosivat osallistujille henkilökohtaista palveluohjausta sekä opinto- ja uraohjausta.

Omankielisiä digipajoja järjestettiin kullekin kieliryhmälle kerran viikossa ja niissä osallistujat oppivat esimerkiksi sähköpostin, verkkopankin, sähköisen ajanvarauksen, Wilman, TE-toimiston palvelujen sekä Reittioppaan käyttöä.

Hanke on palvellut ja tavoittanut vertaisryhmätoiminnan kautta 324 haavoittuvassa asemassa olevaa somalin- ja arabiankielistä helsinkiläisvanhempaa. Vertaisryhmistä osallistujia ohjattiin eteenpäin koulutuksiin, työelämään tai muihin osallisuutta ja hyvinvointia edistäviin palveluihin kunkin tavoitteiden ja lähtökohtien mukaisesti. Kokonaisuudessaan ryhmien osallistujista 57 % jatkoi ryhmistä kieli- ja muuhun koulutukseen tai työelämään.

ALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Hankkeen tavoite alan toimijoiden yhteistyön tiivistämisestä toteutettiin pääosin kahden toimenpiteen kautta: 1) hankkeessa kehitettiin jalkautuvan kotoutumisen tuen oppisopimusmalli; ja 2) hanke osallistui kotouttamisalan valtakunnallinen Integration 2018 -tapahtuman koordinoimiseen.

Jalkautuvan kotoutumisen tuen malli on oppisopimusmalli, jossa maahanmuuttajataustainen opiskelija suorittaa kasvatuksen ja ohjauksen tai nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon. Työnantajina toimii maahan muuttaneiden parissa työskentelevät järjestöt. KYKY II -hankkeen tehtävä oli koordinoida yhteistyötä ja kouluttaa oppisopimusopiskelijoita kaupungin palveluista.

Sen lisäksi, että malli tiivisti järjestöjen ja kaupungin välistä yhteistyötä, hyötyi mallista opiskelija, joka sai tukea oppisopimuspaikan löytämiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Mallista hyötyivät myös työnantajajärjestöt, jotka saivat kaupungin palvelujärjestelmään perehtyneen monikielisen työntekijän ilman kuluja. Lisäksi mallista hyötyi Helsingin kaupunki, joka sai jalkautettua palveluneuvontaa järjestöjen asiakkaille.

Malliin osallistui yhteensä 14 opiskelijaa ja 10 järjestöä. Opiskelijoista seitsemän valmistui ammattiin kesällä 2019.

Integration 2018 -tapahtuma järjestettiin laajassa yhteistyössä järjestöjen, ministeriöiden ja kuntien kanssa. Integration 2018 oli ensimmäistä kertaa koko valtakunnalliselle kotouttamiskentälle suunnattu verkostoitumistapahtuma Suomessa. Tapahtumalla vahvistettiin kumppanuuksia viranomaisten, kolmannen sektorin ja yritysmaailman välillä. Tapahtuma järjestettiin 18. - 19.9.2018 Helsingin Kulttuuritalolla ja osallistujia oli yhteensä 900 molempina päivinä.

OPPILAITOKSEN KEHITTÄMINEN

Tavoite oppilaitoksen kehittämisestä toteutettiin pääosin niin, että hanke tarjosi henkilökunnalle pedagogista tukea ja koulutusta monikulttuurisuuteen liittyvissä teemoissa.

Syksyllä 2017 ja keväällä 2018 hanke tarjosi pedagogista tukea opetusryhmille, joissa on paljon suomea toisena kielenään puhuvia opiskelijoita. Tukea tarjottiin puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan koulutuksiin sekä koulunkäyntiavustajan ja aamupäivä- ja iltapäiväohjaajien ammattitutkintoihin. Hankesuunnittelija kirjoitti raportin pedagogisista ratkaisuista ja kehitysehdotuksista ryhmissä tekemiensä havainnointikertojen ja haastattelujen pohjalta.

Hanke osallistui myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston henkilökunnan osaamisen kehittämiseen monikulttuurisuusnäkökulmasta. Hankesuunnittelija koulutti tammikuussa 2018 aiheesta kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen opetustyössä ja osallistui keväällä 2019 koko henkilökunnalle järjestetyn PedaBooster-koulutuskokonaisuuden monikulttuurisuutta käsittelevien sisältöjen suunnitteluun ja vetämiseen.