RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20967, KYMIEXACT - Täsmäosaamista Kymenlaaksoon

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kymenlaakson alueen kasvuyritykset, jotka toimivat alueen älykkään erikoistumisen strategiakärjiksi määritellyillä aloilla, ovat tuoneet esille kasvun esteenä olevan osaavan työvoiman saatavuuden. KYMIEXACT-hankkeen tavoitteena on luoda alueellisia tarpeita vastaava osaamispääoman kasvattamisen toimintamalli ja -mekanismit, jotka mahdollistavat sekä yksilöllisten että yritys- ja teollisuusalalähtöisten ”täsmä”-osaamispolkujen rakentamisen. RIS3-kärkialojen osaamista tukeva toimintamalli toteutetaan alueen aikuiskoulutustoimijoiden, yritysten sekä työviranomaisten yhteistyönä. Tämän kaltainen toimintamalli on niin kansallisella kuin EU-tasolla ainutlaatuinen ja on toteutuessaan monistettavissa muille alueille.

KYMIEXACT -hankkeen toimenpiteet kohdennetaan erityisesti Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kohdealoille eli logistiikkaan, biotalouteen ja digitalisaatioon. Rahoituksen päähakija vastaa hankkeen toteutuksesta yhdessä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa. Hankkeen toteutukseen ovat sitoutuneet myös Kouvolan kansalaisopisto, Kymenlaakson kesäyliopisto ja HY+ (Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö). Keskeistä KYMIEXACT -hankkeen tavoitteisin ja tuloksiin pääsemiseksi on hankkeen aikainen tiivis yhteistyö kaikkien aikuiskoulutustoimijoiden, toisen ja kolmannen asteen koulutustoimijoiden, avoimen yliopiston, yritysten ja teollisuuden alojen, paikallisten työ- ja elinkeinoelämän sekä julkishallinnon edustajien sekä Kymenlaakson ennakointiryhmän välillä.

Hankkeen aikana toteutetaan seuraavat työpaketit:

Työpaketti I: Kymenlaakson RIS3 strategia-aloihin liittyvän osaamispääoman kasvattamisen KYMIEXACT -toimintamallin ja siihen liittyvien mekanismien luominen ja testaaminen

Työpaketti II: Kaakkois-Suomen ennakointityöryhmän osaamisen ennakointiin liittyvien informaatiotoimintojen vahvistaminen alueella

Työpaketti III: KYMIEXACT -”täsmä”-osaamispolkumentori -ohjelman ja verkoston luominen

Työpaketti IV: Kymenlaakson alueen koulutustoimijoiden tarjoamat KYMIEXACT -osaamispolkupalvelut ja työelämälähtöisyys – digitaaliset sekä tiloihin liittyvät palveluratkaisut

KYMIEXACT -hankkeessa tuetaan Kymenlaakson ennakointiryhmän työtä. Hanke tukee ennakointiverkostoa tiedon saattamisessa sitä tarvitsevien toimijoiden (osaamispolkupalveluita tarjoavien, uusia oppimispolkuja etsivien sekä osaajatarpeessa olevien yritysten ja organisaatioiden) käyttöön. Samalla luodaan yhteistoimintamalleja ja mekanismeja KYMIEXACT -hankkeen toimijaverkoston ja ennakointiverkoston väliseen yhteistyöhön. Hanke tekee yhteistyötä Kymenlaakson alueelle Kymris –hankkeen myötävaikutuksella perustettujen RIS3 kärkistrategiatyöryhmien kanssa.

Keskeistä joustavan ”täsmä”-oppimispolkumallin tavoitteenasettelussa on se, että joustavat oppimispolut voidan henkilötasolla rakentaa eri koulutusorganisaatioiden tuottamista koulutussisällöistä. Eri koulutus-, vastuu- ja hallinto-organisaatioiden voimin ratkaistaan edellä kuvatun joustavan toimintamallin käytännön haasteet.

Hankkeella odotetaan olevan ainakin seuraavat tulokset:

- Hankkeen aikana luodun KYMIEXACT –toimintamallin myötä alue on saanut käyttöönsä ketterän ja osaamistarvelähtöisen työkalun alueen osaamispääoman nostamiseksi alueen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
- On luotu KYMIEXACT -brändi, jonka alla koulutuksentarjoajat toimivat yhdessä verkostomaisesti ja tuottavat yhteistyössä “täsmä”-osaamispolkuja.
- Kymenlaakson alueella toimii KYMIEXACT -osaamispolkumentoriverkosto.
- Kymenlaakso on saavuttanut näkyvyyttä niin kansallisessa mediassa kuin myös Euroopan aluekehitystoimijoiden keskuudessa ”täsmä”-osaamisen kehittämiseen luoduista malleistaan ja mekanismeistaan.
- Hankkeen kansainvälisten yhteysverkostojen sekä Kymenlaakson RIS3 kärkistrategiatyöryhmien kanssa on yhteistyössä luotu uusia merkittäviä kv-yhteyksiä.
- Kehitetyllä verkostolla on käytössään monipuolinen ennakointitoimintaa edesauttava mekanismi ja siihen liitetyt työkalut.
- On tuotettu työpakettien toteuttamista tukevaa laadullista ja määrällistä tietoa 4-6 selvitysraportin muodossa sekä vähintään 2 opinnäytetyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä on Kymenlaakson työikäinen aikuisväestö, ml. työssäkäyvä ja työelämästä työttömyyden tai muun syyn takia pois jäänyt aikuisväestö. Kohderyhmään kuuluvat myös koulutusorganisaatioiden osaamisen kehittämisestä vastaavat henkilöt kuten opintojen ohjauksesta vastaavat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat ne Kymenlaakson alueen elinkeinoelämän toimijat sekä alueen viranomaiset ja muut organisaatiot, jotka omia toimintamallejaan hankkeen tavoitteiden mukaisesti muokkaamalla, tuovat Kymenlaakson osaamisen kehittämiseen ja osaamistason nostamiseen lisäarvoa ja omilla toimillaan edistävät alueen asukkaiden (työikäisten miesten ja naisten) työllistymistä älykkään erikoistumisen strategia-aloilla toimivien yritysten tarpeisiin.

Kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan hankkeen aikana myöskin osaamisen kehittämispalveluita tarjoaville asiantuntijoille (opinto-ohjaajat ja muut, jotka palvelevat työelämää ja työnhakijoita omassa työssään alueen eri organisaatioissa). Olemassa olevat osaamisen kehittämispalvelut otetaan hankkeen aikana erityistarkasteluun ja etsitään uudenlaisia, entistä toimivampia, ratkaisuja ja toimintamalleja osaamisen kehittämiseen osana osaajien ja osaamistarpeen ”täsmäyttämis”-prosesseja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 335 870

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 335 870

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 765

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 828

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Kotka, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen tavoitteena on tukea osaamispääoman kasvua Kymenlaakson alueella erityisesti RIS3 - strategian mukaisilla kärkialoilla, joita ovat biotalous, logistiikka ja digitalisaatio. Strategian kärkialat sijoittuvat OPH:n luokituksen mukaisesti tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Alat ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vahvasti miehisiä koulutusaloja, esim. vuonna 2015 alan 1485 opiskelijasta 1285 miehiä. Myös toisen asteen opinnoissa naisten osuus tekniikan ja liikenteen, tietojenkäsittelyn ja luonnonvara-alan koulutuksissa on huomattavan pieni. Koko maassa tekniikan ja liikenteen alalla 18 prosenttia, Kymenlaaksossa samaa tasoa 17,6 %. Perinteiset ja usein stereotyyppiset käsitykset miesten ja naisten aloista sekä naisille ja miehille sopivista tehtävistä rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä, jäykistävät työmarkkinoita ja vaikeuttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hankkeen kohderyhmää ovat työssä olevat ja työnhakijat sekä uusien urien etsijät. Tilastojen valossa alalla työssä olevat ovat pääsääntöisesti miehiä, samoin kuin kyseisille aloille kouluttautuneet. Myös enemmistö pitkäaikaistyöttömistä alueella on miehiä. Toisaalta Kymenlaakson alueella naisten työttömyys kasvaa nopeammin kuin miesten työttömyys, myös nuorissa ikäluokissa. Kymenlaakson alueella vuonna 2014 ammatillisen tutkinnon suorittaneissa naisia ja miehiä yhtä paljon. Sen sijaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa naisia lukumäärällisesti ja suhteellisesti (27%) enemmän kuin miehiä (21%). Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan naiset osallistuvat koulutukseen miehiä useammin. Tässä suhteessa erot ovat Suomessa suuremmat kuin muissa EU-maissa. Suomessa naiset osallistuvat koulutukseen huomattavasti miehiä useammin, ja sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisasteissa onkin kansainvälisesti vertailtuna hyvin suuri. Vuonna 2012 koulutukseen osallistui Suomessa 25–64-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia. Pohjakoulutuksen pituus vaikuttaa myös paljon koulutukseen osallistumiseen aikuisiällä. Pidemmän pohjakoulutuksen hankkineet osallistuvat koulutukseen selvästi useammin kuin lyhyemmän pohjakoulutuksen käyneet. Myös ero koulutukseen osallistumisessa työllisten ja työttömien välillä on suuri. Suomalaisista työllisistä aikuisista koulutukseen osallistui vuonna 2012 noin kuusi kymmenestä (63 %). Työttömien osallistumisaste oli ainoastaan puolet tästä, 32 prosenttia. Omaehtoiseen opiskeluun työllisyystuella osallistuu enemmän naisia kuin miehiä. Sen sijaan TE-toimistojen uravalmennukseen osallistuu yhtä paljon naisia ja miehiä. Tilastojen valossa hankkeen erityisiä haasteita suhteessa sukupuolten tasa-arvoon on tehdä perinteisesti miesvaltaisista aloista houkuttelevia suuntautumisaloja myös naisille sekä rakentaa opiskelupolkumallista sellainen, että myös miehiä saadaan hakeutumaan opintopoluille päivittämään osaamistaan. Tämä merkitsee huomion kiinnittämistä mm. opintopolkujen toteutustapoihin, käytettäviin koulutusmateriaaleihin, markkinointiin ja KYMIEXACT -brändiviestintään. Valmisteluvaiheessa tehtyä toimintaympäristön analyysia on myös syytä syventää hankeen aikana toteutettavissa selvityksissä, joiden tarkoitus on tukea toimenpiteiden onnistunutta toteuttamista.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen aikana toteutettavissa toimenpiteissä kuten hankkeen eri työpaketteihin liittyvissä selvitystöissä, osaamispolkuvalmentajien koulutuksessa ja ennakointiin liittyvien informaatiotoimintojen kehittämisessä ja hanketoimijoita ohjataan kiinnittämään huomioita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioimisella varmistetaan, että eri toimenpiteiden vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ovat positiivisia. Osaamispolkupilottien suunnittelussa, toteutuksessa ja markkinoinnissa huomioidaan eri sukupuolten erilaiset tavat, tarpeet ja motivaation lähteet ja osallistujia valitaan molemmista sukupuolista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei vahvisteta perinteisiä stereotypioita ja ennakkokäsityksiä liittyen esimerkiksi suuntautumiseen tietyille aloille tai tietyntyyppisiin tehtäviin. Toimenpiteiden seurannassa ja arvioinnissa kerätään tietoa molempien sukupuolien näkökulmasta ja toimintamallia ja sitä tukevaa brändiä kehitetään saadun palautteen perusteella. Myös ohjausryhmätyöskentelyssä pyritään siihen, että ohjausryhmä omalla toiminnallaan tukee sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on alueellisen osaamispääoman kehittäminen Kymenlaaksossa. Hankkeen toimenpiteissä ja toteuttamistavassa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun, mutta ne eivät ole hankkeen päätavoitteita. Sukupuolinäkökulman huomioimisen kautta pyritään siihen, että hankkeella on positiivinen vaikutus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
ei välillistä eikä välitöntä vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Hankkeessa suunniteltavat ja toteuttavat toimintamallit luovat mahdollisuuksia osallistua toimenpiteisiin ja osaamisen kehittämiseen omalta työpaikalta tai kotipaikkakunnalta käsin ja vähentävät siten tarvetta matkustaa, niin osallistujilta kuin kouluttajilta. Myös projektin toteutuksessa pyritään välttämään matkustamista ja sen sijaan hyödyntämään nykyteknologiaa mm. kokousratkaisuissa. Projektin myötä myös projektin osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit harjaantuvat sähköisten välineiden käytössä, joten projektiin osallistumisella voi sitä kautta olla kerrannaisvaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Projektissa kehitettävän toteutusmallin tavoitteena on luoda täsmäkoulutusratkaisuja, joissa hyödynnetään opetusteknologiaa ja sähköistä viestintää ja digitaalisia materiaaleja. Näillä ratkaisuilla vältetään mm. ylimääräisten koulutusmateriaalien tuotantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	3
Biotalous on yksi älykkään erikoistumisen strategian painoaloista. Projektin toimenpiteet kohdennetaan älykkään erikoistumisen strategian kohdealoille, joten uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvä osaaminen kasvaa projektin toimenpiteiden myötä. Projektissa syntyvän verkostomaisen toimintamallin tuloksena uusiutuvien energialähteiden käyttöä tukevia osaamispolkuja voidaan ketterästi tuottaa jatkossakin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	5
Projektin toimenpiteet pyrkivät tukemaan alueen kasvualojen toimintaa ja luomaan ympäristöä, jossa niillä on mahdollisuudet kehittyä ja hankkia työvoimaa, jonka osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Myös yksilöille luodaan mahdollisuuksia oman osaamisen "täsmä"kehittämiseen. Projektiin liittyvän kehittämistyön tavoitteena on kestävä, toimijoiden yhteistyölle rakentuva osaamispääoman tuottamisen toimintamalli, joka mahdollistaa myös nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin. Toteutuessaan toimintamalli luo edellytyksiä alueelliselle kasvulle ja älykkäälle erikoistumiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hankkeessa kehitettävä KYMIEXACT -brändi ja toimijaverkosto tuottaa osaamisen kehittämisen palveluja kuten erilaisia täsmäosaamisen polkuja ja käyttäjiä palvelevaan muotoon jalostettua ennakointitietoa. Toiminnallaan verkosto luo kehittymisen mahdollisuuksia niin alueen elinkeinoelämälle kuin yksilöille. Osaamispolkumentori -koulutuksella tuotetaan alueelle mentoriverkosto, joka asiantuntemuksellaan ja ohjauspalvelulla tukee verkoston tarjoamien palvelujen käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	3
Niin hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa kuin hankkeessa kehitettävässä toimintamallissa pyritään ratkaisuihin, jotka mahdollistavat osallistumisen omalta työpisteeltä, kotoa tai esimerkiksi lähimmästä kirjastosta käsin. Digitaalisia ratkaisuja ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä vähennetään tarvetta matkustaa koulutustilaisuuksiin tai projektikokouksiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	4
Hankkeen toimenpiteillä pyritään tukemaan työssä olevien työssä kehittymistä ja työelämässä pysymistä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yksilöllisten täsmäosaamispolkujen luomiseen, oman osaamisen ylläpitämiseen ja työn ohella opiskeluun. Uutta työtä etsiville kehitettävät opintopolkumallit tarjoavat välineitä ja mahdollisuuksia oman osaamisen päivittämiseen ja tukevat siten työllistymistä ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Opintopolkuvalmentaja -koulutuksella lisätään ohjaustyötä tekevien ymmärrystä uudenlaisista oppimisen tavoista ja annetaan heille valmiuksia ohjata yksilöitä oman osaamisen kehittämisessä sekä KYMIEXACT -opintopolkujen ja osaamisen ennakointitiedon käyttämisessä oman työllistymisen tukena. Tämä puolestaan tukee yksilön kokemusta oman elämän hallinnasta ja vaikutusmahdollisuuksista suhteessa omaan työllistymiseen. Hankkeessa kehitettävien uudenlaisten ennakointitiedon esittämisen ja jakelun muotojen ja kanavien kautta tuodaan ennakkointitietoa saavutettavammassa muodossa niin yksilöiden kuin heitä ohjaavien ammattilaisten ja opintopolkujen tarjoajien saataville. Osaamispolkumentoriverkoston ja hanketoimijoiden fyysisten ja virtuaalisten tilojen kautta tietoa jaetaan laajasti. Digitaalisten ratkaisujen kautta opintopolut voidaan tuoda myös niiden osallistujien saataville, joilla on perinteisiin koulutusmuotoihin osallistumista rajoittavia vammoja tai muita esteitä.
Tasa-arvon edistäminen	2	4
Työn, perhe-elämän ja oman ammatillisen osaamisen kehittämisen yhteensovittaminen on perinteisesti ollut naisille haasteellisempaa kuin miehille. Yksilölliset opintopolut mahdollistavat joustavat ratkaisut ja opiskelun tarvittaessa esimerkiksi kotoa käsin esimerkiksi perhevapaiden aikana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Hankkeessa pilotoitavilla osaamispoluilla pyritään koulutusorganisaatiorajat ylittäviin ratkaisuihin ja myös eri alojen toimijoita pyritään saamaan kohtaamaan toisiaan. Tätä kautta voidaan tukea eri näkökulmien ymmärtämistä ja uudenlaisia innovaatioita. Osaamispolkupilottien osallistujia rekrytoitaessa kiinnitetään huomiota siihen, että mahdollisuutta tarjotaan kohderyhmään kuuluville henkilöille kulttuuritaustasta, yhteiskuntaryhmästä tai muista vastaavista tekijöistä riippumatta
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli parantaa Kymenlaakson alueen älykkään erikoistumisen kärkialojen - biotalous, logistiikka ja digitalisaatio - osaavan työvoiman saatavuutta ja kehittää alueellisia tarpeita vastaavia, osaamispääomaa lisääviä, toimintatapoja ja yhteistyöverkostoa. Tätä lähdettiin toteuttamaan neljän eri työpaketin (TP) mukaisesti. Hankkeen päätoteuttajana oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, sekä osatoteuttajina Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO ja EKAMI.

TP 1:ssa rakennettiin alueen koulutustoimijoiden muodostamassa verkostossa KYMIEXACT -toimintamallia, jossa oppilaitokset rakentavat koulutustarjonnastaan opiskelijalle koulutuspolkuja. Tällä tuetaan yksilöllisten sekä yritys- ja teollisuusalalähtöisten täsmäosaamisen polkujen muodostamista. Konkreettisena koulutuksena ehdittiin toteuttaa verkkopohjainen Biotalous liiketoiminnan tukena -koulutus, joka jäi koulutustarjontaan.
TP 2:ssa koottiin yhteen ja jäsennettiin saatavilla olevaa alueellista ja maakunnallista ennakointitietoa osaamispolkujen rakentamisen tueksi. Tuloksena alueellinen ennakointityö vahvistui ja tiivistyi.
TP 3:ssa luotiin alueen ohjaustyötä tekevien henkilöiden mentoriverkosto, joka kiinnittyi luontevasti alueen muihin ohjaustyötä tekevien verkostoihin. Mentoriverkostolle järjestettiin ohjaustoimintaan valmennusta. Mentoriverkoston toiminta vakiintui hankkeen aikana.
TP 4:ssa toteutettiin konkreettista yritysyhteistyötä oppimisympäristöjen, laitteistojen ja uusien digitaalisien järjestelmien tuomisella opetuksen sisältöihin. Samalla kehitettiin myös hyvät valmiudet tilojen ja laitteistojen osalta yrityskoulutuksien järjestämiseen.
Kehitystyötä tehtiin yhteistyössä alueen koulutustoimijoiden, yritysten, kehittämisyhtiöiden sekä TE-hallinnon kanssa.

KYMIEXACT-toimintamallin myötä alueelle on syntynyt koulutustoimijoiden yhteinen tahtotila yritystoiminnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin tuottavan koulutusyhteistyön ja opintopolkujen synnyttämiseksi. KYMIEXACT-hankkeessa ideoituja ja pilotoituja koulutussisältöjä viedään hankkeen päätyttyä eteenpäin koulutustoimijoiden yhteistyössä. Kymenlaakson alueella toimii hankkeen tuloksena aktiivinen KYMIEXACT-osaamispolkumentoriverkosto. Kehitetyllä verkostolla on käytössään monipuolinen ennakointitoimintaa tukeva mekanismi ja siihen liitetyt työkalut.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat