Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20968

Hankkeen nimi: Tämä elämä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ALSTI-LEHTONEN IRENE KRISTIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: SUUNNITTELIJA

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irene.alsti-lehtonen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 564 3178

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Valteri-koulu, 0821846-9
Aalto-yliopisto, 2228357-4
Helsingin yliopisto, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämä elämä -hanke (1.4.2017-31.12.2019) vastaa tarpeeseen luoda nivelvaiheen nuorille toisen asteen opinnoista putoamista ja syrjäytymistä ehkäiseviä, ohjattuun ja itseohjautuvaan oppimiseen soveltuvia toimintatapoja elämänhallintataitojen kehittämiseen ja hyvän elämän valintoihin. Hanke tuo yläkouluikäisten nuorten ja heidän ohjaajiensa ulottuville Tämä elämä -toimintakonseptin joka sisältää (1) uuden simulaatioavusteisen oppimisen välineen, mobiililaitteella tai selaimella pelattavan verkkopelin “rakennussarjan”, jolla nuoret luovat ryhmässä oman pelinsä, (2) koululaistyöpajojen toimintamallin, oppimisympäristön, joka perustuu yhteisöllisenä työskentelynä toteutettavaan pelisääntöjen ja -hahmojen suunnitteluun ja yhteisölliseen pelinrakennukseen, (3) tutkimuksiin ja aiempiin hankkeisiin perustuvan vahvuuksia ja voimavaroja tukevan jäsennyksen nivelvaiheissa erityisen kriittisten elämänhallintataitojen kehittämiseen.


Hankkeen vaikuttavuus syntyy yksilötasolla nivelvaiheen oppilaille hankkeen toiminnoista ja tuotoksista, yhteisötasolla vaikuttavuus syntyy ohjaustoiminnan lisääntyneistä välineistä ja toimintamalleista sekä yhteiskunnan tasolla 2. asteen koulupudokkuuden vähenemisestä. Työpajojen tuotoksena oppilaille itselleen jäävät ja sosiaalisessa mediassa jaettavat pelit levittävät nuorten kohtauttamisen mallia, jossa pelaaminen toimii välittävänä välineenä.

Hankkeen toimintojen päämääränä on seuraavat:
·Parantaa siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita ja ohjausta.
·Edistää maahanmuuttajien ja koulupudokkaiden koulutukseen osallistumista.
·Edistää hyvän elämän valintojen tekemistä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen.


Tämä elämä -hankkeen päätoteuttajana on Metropolian Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Valteri-koulu ja yhteistyökumppaneina uusmaalaisia peruskouluja. Tämä laaja-alainen yhteistyöverkosto mahdollistaa asiantuntijuuden rajapinnalla tapahtuvan kehitystyön. Tämä elämä -hankkeen taustalla on kattava selvitystyö aiemmista hankkeista ja se perustuu erityisesti Vesalan yläkoulun ja Aalto Media Labin Facing the Future with Health and Empowerment Erasmus+ -hankkeelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat hyvän elämän valintoja pohtivat 7.–9. luokkalaiset yläkoululaiset, osallistuvien koulujen valinnan mukaan. Siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle on nuoren kannalta merkittävä siirtymävaihe. Suurin osa perusasteen koulutuksen jälkeisistä opintojen keskeytyksistä tapahtuu heti opintojen alkuvaiheessa. Siksi on tärkeää, että nuoret pääsevät tarpeeksi aikaisin pohtimaan omaan elämäänsä liittyviä valintoja ja niiden seurauksia.

Ensimmäisessä pilottivaiheessa syksyllä 2017 mukana on Vesalan yläkoulu, Valteri-koulu Ruskis, Valteri-verkoston yhteistyökoulu Espoosta ja Aleksis Kiven peruskoulun yläkoulu (vähintään 80 oppilasta, 8 opettajaa tai opinto-ohjaajaa). Toisessa pilottivaiheessa syksyllä 2018 osallistuvia kouluja on 6 (vähintään 120 oppilasta, 12 opettajaa tai opinto-ohjaajaa), nämä koulut sovitaan lukuvuoden 2017-18 aikana. Kolmannessa pilottivaiheessa syksyllä 2019 mukana on 3 koulua (vähintään 60 oppilasta, 6 opettajaa tai opinto-ohjaajaa).

Hankkeen toinen keskeinen kohderyhmänä on opintojen ohjaajat, ryhmäohjaajat, opettajat, erityisesti musiikki- ja muut taidepedagogit sekä nuorisotyöntekijät ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat (hankkeen koulutustapahtumissa vähintään 100 osallistujaa, joista osa on opiskelijoita ja vähintään 40 opinto-ohjaajaa tai ohjauspalveluiden asiantuntijaa).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat oppilaiden lähipiirit (vanhemmat, ystävät, sosiaalisen median tavoittamat henkilöt), 2. asteen oppilaitokset (jonne yläkoululaiset siirtyvät), mahdolliset pelialustan tuotteistajat ja muut pelipohjan avoimen koodin jatkokehittelijät, hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 408 673

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 792

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 564 895

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 388

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 422

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolinäkökulman keskeiset kysymykset koskevat sitä, miten nuoria ohjaavien ammattilaisten ohjaustyössä ja hankkeessa kehitettävässä pelissä ja toiminnassa pyritään lieventämään segregaatiota, edistämään sukupuoltenvälistä tasa-arvoa ja toteuttamaan ns. sukupuolisensitiivistä ohjausta. Opetusministeriön 2009 asettaman segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportin mukaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen ohjaus ja opetus on vakiinnutettava kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tavoitteena on, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Hanke vastaa raportin esittämään tarpeeseen kehittämällä tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä tukemaan tätä pyrkimystä. Tämä elämä -hankekeessa huomioidaan nuoren sukupuolen ja kulttuurisen taustan vaikutukset hyvinvointiin. Nuorten kasvun tukemisessa lisätään sukupuolitietoisuutta ja kavennetaan eri sukupuolten välisiä mahdollisuuksien eroja tukemalla nivelvaiheen jälkeen koulutukseen hakeutumista. Sukupuolen mukainen segregaatio ja yhteiskuntaluokkien segregaatio yhdessä vaikuttavat nuorten valinnoissa mm. syrjäytymiseen. Erojen kaventaessa nuoren mahdollisuudet kestäviin valintoihin vahvistuvat. Syrjäytyminen puolestaan on erityisesti nuorten miesten ongelma: vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. Pilottien perusteella on oletuksena, että pelinrakentaminen innostaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä. Maahanmuuttajamiesten työttömyys ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin. Maahanmuuttajilla on riski jäädä valtakulttuurin ulkopuolelle, ja tällaisen kehityksen ehkäisemiseen hanke tuo työvälineen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Käytännön tasolla hankkeessa sukupuolitietoisuuden välittyy kohderyhmälle henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa luontevana osana yhdessä toimimista. Sukupuolisensitiivinen ohjaus merkitsee monitasoista ohjaustoimintaa, jossa kaikille yhteisesti tärkeät tasa-arvotyön ja sukupuolitietoisuuden näkökulmat integroituvat oppilaitosten ja järjestöjen toimijoiden arjessa. Tämä elämä -hankkeen tavoitteena on kulttuurisensitiivinen työote ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen nuorten kasvun tukemisessa. - Toiminnan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnitetään huomiota sukupuolten tasa- arvoon liittyvän näkökulman sisällyttämiseen hankkeen kehittämistoimiin sekä tuotoksiin. Tässä hyödynnetään mm. aiemmin toteutettujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien hankkeiden hyviä käytäntöjä ja materiaaleja ja tarpeen mukaan myös tasa-arvo -asiantuntijan konsultaatiota. - Sukupuolten tasa-arvonäkökulman näkyvyydestä huolehditaan kiinteänä osana hanketta ja tämä huomioidaan mm. tiedotuksessa ja levitystyössä. - Hankkeen koulutuksien, työpajojen ja muiden kohtaamisfoorumien toteutuksessa huolehditaan siitä, että sukupuolten tasa-arvonäkökulma säilyy hankkeen kantavana periaatteena myös konkreettisesti käytännön tasolla kautta linjan. - Seurataan hankkeen toimintojen seurannan ja arvioinnin yhteydessä myös tasaarvonäkökulman toteutumista käytännön tasolla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välinen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se huomioidaan läpi koko hankkeen ja läpi kaikkien hanketoimintojen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Sähköisiä materiaaleja voidaan tulostaa tarpeen mukaan, jolloin ei synny hukkamateriaalia, mutta pyrkimys ja peruskäytäntö läpi hankkeen on paperittomuus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Usealle paikkakunnalle levitttyvän hankekonsortion yhteydenpidossa vältetään turhaa matkustamista, ja hyödynnetään skype-palavereita, joita käytettiin aktiivisesti myös hankevalmistelussa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Tämä elämä -hanke toimii laaja-alaisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen näkökulmasta, ja arvostava suhde luonnon monimuotoisuutta kohtaan sisältyy näihin tavoitteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Sama kuin Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Emme toimi Natura-alueella.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke keskittyy aineettoman pääoman kasvattamiseen, ja myös kaikki tiedotus tapahtuu sähköisesti. Samoin kaikkien painotuotteiden tarpeellisuus pohditaan tarkasti. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä vuorovaikutukseen, oppimiseen, ohjaukseen, tiedotukseen ja materiaalien jakamiseen. Hankkeen pyrkimys ja peruskäytäntö on paperittomuus. Hankkeessa noudatetaan päätoteuttaja Metropolian Green Office -sitoumuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Toimimme emo-organisaation tarjoamien palveluiden energiapalveluiden varassa. Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten, sekä erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallistamiseen. Syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehityksen kannalta. Erilaisten nuorten (=tulevien työikäisten) mukana olo kehittää tulevaisuudessa elinkeinorakennetta tasapainoiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hanke keskittyy aineettoman ja sähköisen pääoman kasvattamiseen. Viestinnässä panostetaan Sähköisiin työvälineisiin, ja vältetään tarpeettomien painotuotteiden käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankekaudella toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, jolloin liialliseen liikkumiseen ei ole tarvetta ja se voidaan tehdä julkista liikennettä käyttäen. Kokouksiin voi osallistua myös skypellä, mikä vähentää matkustamista ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Hankkeessa nuorten kohtaaminen on tärkeää, joten haluamme kuitenkin panostaa heidän liikkumiseensa ympäristövaikutuksista huolimatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hankkeen toimissa harjoitetaan sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa, sekä pyritään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Hanke sitoutuu päätoteuttajan Metropolia kautta FIBS ry:n alaiseen monimuotoisuusverkostoon, jossa oikeudenmukaisuuden edistäminen on tärkeä arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten sekä erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten osallistamiseen ja voimaantumiseen.Tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden edistämiseksi, sillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on keskimääräistä suurempi riski jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Hankkeessa pyritään huomioimaan ja kohdentamaan toimia kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet huomioiden.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa tuetaan rikasta ja monipuolista kulttuuriympäristön kehittymistä toimimalla yhdessä nuorten ja useiden alojen toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään huomioimaan ja kohdentamaan toimia kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet huomioiden.
Ympäristöosaaminen 6 3
Yhtenä osana Tämä elämä -peliä nuoret pohtivat ympäristön merkitystä osana hyvää elämää. Hanke on sitoutunut päätoteuttaja Metropolian kautta Green Office -järjestelmään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-