Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20969

Hankkeen nimi: Onnistu osallisuuden lähteellä. Tuettu reitti palveluihin ja esiyrittäjyyteen.

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Invalidisäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201375-3

Jakeluosoite: Tenholantie 10

Puhelinnumero: (09) 474 81

Postinumero: 00281

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.invalidisaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marita Pöllänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marita.pollanen(at)inlive.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407223873

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Mielenterveysseura ry, 0202225-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Onnistu osallisuuden lähteellä. Tuettu reitti palveluihin ja esiyrittäjyyteen"- hankkeen kohderyhmänä ovat erityistä tukea työelämään paluuta - tai työelämään kiinnittymistä edeltävässä vaiheessa tarvitsevat henkilöt. Erityisen tuen tarve määritellään osana pitkäkestoista palvelutarpeen arviointia ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta asiakkaan kanssa. Tavoitteena on vahvistaa henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympäristön rooleista vertaistuen, sopimuksettoman valmentautumisen ja kokonaisvaltaisen palveluohjauksen avulla. Hankkeen keskiössä on sekä asiakkaiden saavuttaminen mahdollisesti virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolelta sekä toimenpiteet, joilla voidaan erityisesti vertaistyöskentelyä ja asiakkaalle saumattomina näyttäytyviä palveluita hyödyntäen löytää uusia palvelupolkuja kohti kuntoutumista. Tämän hankkeen potentiaalisten asiakkaiden saavuttaminen ja vapaaehtoistoiminta pohjautuu Lapinlahden Lähteen toimintaympäristöjen hyödyntämiseen. Osallistavan sosiaalityön pilotit eri puolella Suomea osoittavat, että eri ikäisille työttömille tarkoitetulle matalan kynnyksen toiminnalle ja ohjatulle ryhmätoiminnalle on tarvetta. Matalan kynnyksen toiminta on edullinen tapa ehkäistä syrjäytymistä, ja siihen kannattaa panostaa erityisesti korkean työttömyyden aikana.

Invalidisäätiön ja Suomen Mielenterveysseura ry yhteistyöhankkeessa yhdistyy palveluohjauksessa tarvittava monialainen arviointiohjaus- ja valmennusosaaminen sekä vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä edellytetty yhteisöllisyyttä vahvistavien metodien osaaminen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei edellytä asiakkaalta olemassa olevan palvelujärjestelmän kanssa tehtyä virallista sopimusta. Hankkeen toimenpiteissä kiinnitetään huomioita erityistä tukea tarvitsevien yhdenvertaisuuteen työllistymisen edellytysten mahdollistumiseksi. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä pyritään saavuttamaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä, joiden osallistaviin menetelmiin ei tutkimusten mukaan ole löydetty riittävästi ratkaisutapoja tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.

Hankkeen tuloksena a) pääkaupunkiseudulla työmarkkinoiden ulkopuolella oleville löytyy erityisesti kolmannen (3.) sektorin vakiintuneita, kustannusvaikuttavia matalan kynnyksen palveluita. 2) Erityistä tukea tarvitseville pääkaupunkiseudun asukkaille sekä palvelujärjestelmässä toimiville ohjaaville tahoille on tarjolla sopimuksettomia palvelumuotoja, joista eteneminen kohti työelämää ja/tai koulutukseen ovat parantuneet. 3) Hankkeen esiyrittäjyyden selvityksen kautta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien vaihtoehdot työllistää itsensä selkiytyvät yrittäjyyttä hyödyntämällä. 4)Hankkeessa luodun toimintamallin myötä tuetusti työelämään - ja/tai koulutukseen siirtyminen helpottuu yksilö-ja palvelujärjestelmässä ohjaavien tahojen näkökulmista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tässä hankkeessa tuetaan työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi haasteellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olevia, erityistä tukea tarvitsevia eri ikäisiä henkilöitä. Tavoitteena on saavuttaa virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolella olevia asiakassegmenttejä, joiden tavoittamiseen ei palvelujärjestelmällä ole tällä hetkellä tehokkaita ja osuvia keinoja sekä asiakassegmenttejä, joiden palvelut eivät muodosta tällä hetkellä asiakkaan tilanteeseen nähden riittävän laajaa kokonaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin miehiin, joiden osuus riski- ja pudokasryhmissä on tutkitusti suhteellisesti merkittävä.

KESKEISET KOHDERYHMÄT:
1)Alhaisen koulutustason omaavat sekä koulupudokkaat.
2)Korkeasti koulutetut mielenterveyskuntoutujat
3)Määräaikaisesti työkyvyttömäksi todetut pudokkaat, joille työhönpaluun suunnittelua voidaan pitää relevanttina vaihtoehtona
4)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat monialaisia palveluita hankkeessa toteuttavat hankeorganisaation kuuluvat asiantuntijat/työntekijät
- hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan monialaisia ohjausvalmiuksia sekä perehtymistä monisäikeiseen
palvelujärjestelmään mm. koulutuksien, tutustumiskäyntien ja konsultoinnin avulla palveluita tuottavien monialainen verkosto, joka koostuu Uudenmaan alueen palveluntuottajista; kuten kolmannen (3.) sektorin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 397 851

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 463

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 507 704

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 416 615

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten vertailujen perusteella hankkeen kohderyhmään kuuluvista prosentuaalisesti miesten osuus on naisia suurempi. Kelan ja Työterveyslaitoksen rahoittama tutkimusprojekti vuosina 2014-2016 nuorten aikuisten mielenterveydestä, työkykyvystä ja työelämään kiinnittymisestä osoittaa, että nuorilla miehillä on ollut naisia enemmän työttömyyttä työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa. Toimenpiteissä huomioidaan vaihtoehtoiset tavat saavuttaa hankeen toimet; kuten sosiaalisen median hyödyntäminen, jalkautuminen vaihtoehtoisiin potentiaalisten asiakkaiden toimintaympäristöihin. Ko. toimenpiteillä pyritään löytämään niitä vaihtoehtoisia ratkaisutapoja, jotka vaikuttavat sukupuolesta riippumatta ja sukupuolen käyttäytymismallit huomioiden.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan tasavertainen mahdollisuus ohjautua hankkeen palveluiden piiriin ikään, sukupuoleen tai esimerkiksi kultuuritaustaan katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mukaan lukien luonnonvarojen käytön kestävyys. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Aihe ei ole hankkeen keskiössä, mutta vapaaehtoisten toiminnassa järjestetään tapahtumia puistossa ja luontolähtöistä Green Care-toimintaa, tehdään yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen kanssa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanke edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta järjestämällä tapahtumia puistossa, tekemällä yhteistyötä ympäristöalan järjestöjen sekä Pro Lapinlahti ry:n kanssa tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuudesta mm. tutustuttamalla ihmisiä Lapinlahden sairaalan puiston kasvillisuuden monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hanke toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hanke toimii esimerkkinä ja kannustaa kierrätykseen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen. Hankkeen aikana järjestetään aiheeseen liittyviä luentoja, tapahtumia ja työpajoja yhteistyössä mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
- uusiutuvien materiaalien käyttöä suositaan esiyrittäjyydessä ja annetaan aiheeseen liittyvää ohjausta (esim. Kierrätyskeskusyhteistyö tmv.)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hankkeella vastataan Uudenmaan maakuntaohjelman asetettuihin strategisiin painopisteisiin mm. luomalla uudenlaista mallia yrittäjien varhaisen vaiheen toimintaan sekä mahdollistamalla vertaisyhteisöllinen kehittämishanketyöskentely kulttuuririkkaassa Lapinlahdessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 10
Hankkeessa tuotetaan sosiaalista vahvistumista ja ammattilaisten osaamista vahvistavia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään liikkuvaa työmuotoa. Työntekijän tuominen laajemman asiakasjoukon luokse - tehokkaampaa. Lisäksi hyödynnetään digitaalisia ohjauspalvelumuotoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen pääteema. Hankeen toimenpiteillä vaikutetaan yksilö- ja yhteisötasolla hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Tasa-arvoisuus palveluiden saavutettavuudessa iästä ja taustasta riippumatta. Koulutuksellisen tasa-arvoisuuden huomioinen mm. koulutustakuuta edistämällä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Palveluiden saavutettavuus yhdenvertaisesti kaikissa hankkeen vaiheissa on keskeistä hankkeelle. Hankkeessa kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien vahvistamiseen. Hankkeessa tuetaan hyvinvointia luomalla mahdollisuuksia työn tekemiseen ja osallisuuteen monilla erilaisilla mahdollisuuksilla, jotka lähtevät yksilöiden tarpeista.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeen toiminta tutustuttaa kohderyhmän asiakkaat ja Lapinlahden Lähteellä vierailevat alueen rikkaaseen 175-vuotiseen kulttuuriperintöön, joka koostuu puistosta, rakennuksista ja sairaalan historiasta sekä sen potilaista. Lapinlahden Lähde jatkaa Lapinlahden sairaala-alueen kulttuurihistoriallista historiallista traditiota ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimintojen tyyssijana. Alueen asemakaavan mukaan rakennuksiin voidaan sijoittaa alueen alkuperäistä sairaalakäyttöä vastaavia ja esim. terapiatyötä palvelevia toimintoja. Lisäksi rakennuksiin saa sijoittaa yleisölle avoinna olevia kahvila- ja muita julkisia tiloja rakennusten historialliseen luonteeseen sopivalla tavalla.
Ympäristöosaaminen 8 8
Ympäristöosaamista vahvistetaan tarjolla olevilla palveluilla mm. koulutusten yhteydessä ja vahvistetaan Lapinlahden Lähteen kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Hankkeen kohderyhmäasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden ympäristöosaaminen vahvistuu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Onnistu osallisuuden lähteellä.Tuettu reitti palveluihin ja esiyrittäjyyteen hanke on käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun keinoin kehittänyt erilaisia malleja tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä kohti osallisuutta, koulutusta ja työelämää.
Asiakastyössä avaintekijäksi olemme hyväksi havainneet yksilöllisen ja tarvelähtöisen palveluohjauksen, jonka avulla päästään asiakkaan keskeisten haasteiden äärelle. Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn haasteiden kartoittamisessa olemme käyttäneet joustavaa matalankynnyksen ns. sopimuksetonta valmennusjaksoa ja Työterveyslaitoksen Solmu koordinaatiohankkeen kehittämää Kykyviisaria. Yksilöllisen palveluohjauksen rinnalle olemme kehittäneet Elämässä eteenpäin ryhmävalmennuskonseptin, jossa hyödynnetään Kykyviisarin sisältöä ja ryhmänjäsenten vertaiskokemusta. Lopputuotoksena palveluohjauksesta olemme tuottaneet videon: Palveluohjuksen malli järjestötoimijoille.

Hankkeen aikana on myös kehitetty esiyrittäjyys JOTTA -koulutuskonsepti, jonka avulla asiakkaat pääsevät pohtimaan omia voimavarojaa kohti yrittäjyyttä.

Hankkeen aikana saavutimme 96 ESR järjestelmään kirjattuja asiakasta. Tämän lisäksi hankkeen Lapinlahden Lähteen vapaaehtoistyössä tukea ja ohjausta saivat 14 henkilöä. Suurin osa hankkeen asiakkaista oli 30-65 vuotiaita naisia, jotka olivat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta tai työelämän ulkopuolella useita kuukausia. Asiakkaiden koulutustausta vaihteli peruskoulun päättäneistä korkeakoulun suorittaneisiin ja pitkän työkokemuksen omaaviin henkilöihin. Annoimme palveluohjausta myös muutamalle opiskelijalle, koska katsoimme, että muutoin heidän tilanteensa olisi vaikeutunut entisestään. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä hanke ei tavoittanut toivotulla tavalla.
Onnistu osallisuuden lähteellä hanke on tuonut näkyväksi asiakkaiden piilossa olevat työ- ja toimintakyvyn haasteet, johon on syytä kiinnittää huomioita myös jatkossa työttömille ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden suunnatuissa palveluissa. Yksilöllisen palveluohjauksen avulla pystyimme myös kohdennetusti ohjaamaan asiakkaita eteenpäin oikean palvelun tai etuisuuden piiriin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Onnistu osallisuuden lähteellä hanke on parantanut työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja työllistymistä. Sosiaalipedagogisen säätiön tekemän hankkeen vaikutuksen arvion mukaan
- 75 % asiakkaista on tehnyt uusia opiskelu ja työnhakusuunnitelmia,
- 94% asiakkaista katsoo hankkeen ilmapiirin olevan myönteinen ja kannustava,
- 78% asiakkaista kokee saavansa tarvitsemaansa tukea,
- 15 % asiakkaista on päässyt työkokeiluun tai harjoitteluun, johon muutoin eivät olisi päässeet ja 38 % asiakkaista on päässyt hankkeen avulla palkkatyöhön tai koulutukseen.
Myös 82 % hankkeen sidosryhmistä pitivät hankkeen toimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.