Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20970

Hankkeen nimi: Time2grow - Hoitotyöntekijöiden burnoutin ehkäisy pienissä suomalaisissa hoivayksiköissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Lehesvuori

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.lehesvuori(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028512

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hoivapalveluissa toimivien työntekijöiden jaksaminen ja työssä pysyminen edellyttää aikaisempaa tietoisempaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteensovittamista. Tämä johtuu ikääntyvän väestön tuottamasta kasvavasta palvelukysynnästä, käynnistettyjen rakennemuutosten tuomista palvelutuotannon muutoksista ja asetetuista tuottavuustavoitteista. Pienten palveluntuottajien toimintaympäristöä muokkaa maakuntauudistus, jossa asiakkaiden valinnanvapaus tulee korostamaan asiakastyytyväisyyden ja palvelulaadun merkitystä. Työssä jaksamisen ongelma koskettaa ikääntyvien ohella keski-ikäisiä ja työn vaihtamisen muodossa nuoria työntekijöitä. Työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden suhde on moniulotteinen ja monitasoinen ilmiö, tulee huomioida sekä työntekijöiden omat hyvinvointikokemukset että organisaation ja muun yhteiskunnan asettamat tavoitteet.

Hankkeessa kehitetään erityisesti pienten hoivapalveluja tuottavien yksikköjen työntekijöiden työhyvinvointia. Hanke toteutetaan kansainvälisenä ESR-hankkeena, jolloin kansainvälisen kumppanuuden kautta etsitään ja levitetään parhaita käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen. Hankkeen tavoitteena työntekijätasolla ovat parantuneet työntekijöiden vuorovaikutustaidot, jotka auttavat parantamaan työhyvinvointia, työssä jaksamista ja asiakkaiden hyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on työntekijöiden vuorovaikutustaitojen tuottama työyhteisön parantuntunut kommunikaatio, joka tukee myös asiakkaiden tyytyväisyyttä ja palvelun laatua. Hankkeen tavoitteet organisaatiotasolla ovat: työn organisoinnin parantuminen organisaatiotasolla tuottavuus ja työhyvinvointi huomioiden, paremmat edellytykset hallita työntekijöiden stressiä työpaikoilla; sekä vaikutukset viralliseen ja epäviralliseen työskentelykulttuuriin, hierarkioihin ja vuorovaikutuksen tapoihin.

Hankkeessa toteutetaan käytännön kehittämistyötä pienissä hoiva-alan yksiköissä tarttumalla työntekijän tunnistamiin työssäjaksamisen ongelmiin ja kehittämällä niihin toimivia ratkaisuja simulaatiopedagogiikan avulla. Työntekijätason kehittäminen tapahtuu eri organisaatioiden yhteisissä työpajoissa. Kyseisten työpajojen tuloksia hyödynnetään kunkin organisaation työn organisoinnin kehittämisessä. Kansainvälisessä yhteistyössä etsitään samalla ratkaisuja ja levitetään eri maissa hyödynnettäviä parhaita käytäntöjä terveysalan työssäjaksamisen parantamiseen. Hanke tuottaa samalla uusia työkaluja sekä koulutuksellista sisältöä oppilaitosten sekä työyksiköiden käyttöön.

Hankkeen päätuloksina ovat työntekijöiden vuorovaikutukseen ja työn organisointiin liittyvät toimintamallit, jotka auttavat parantamaan työssä jaksamista työn tuottavuus huomioiden. Hanke levittää tuloksiaan ammatillisten julkaisujen, raporttien, artikkelien ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi opiskelijoiden ja opettajien osallistumisen avulla varmistetaan, että tulokset siirtyvät myös alan opiskelijoiden ja opetuksen käyttöön. Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia ovat: työskentelyvälineet työntekijöille oman työssä jaksamisen edistämiseksi, työntekijöiden parantunut työkyky, organisaatiotason ratkaisut työnorganisointiin, työkulttuurin ja vuorovaikutuksen tukemiseen, työssä uupumista ja burnoutia ehkäisevät menetelmät sekä organisaation parantunut toimintakyky ja ongelmien käsittelykyky.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Terveysalan työntekijät, erityisesti hoivapalveluissa ja yksityisillä, pienillä palveluntuottajilla työskentelevät. Kohteena ovat kaiken ikäiset työntekijät, mutta erityisesti otetaan huomioon yli 54-vuotiaiden työssä jaksaminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Terveysalan organisaatiot ja työnantajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 669

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 826

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 334 226

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 325 102

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hoiva-alan tiedetään olevan naisvaltainen työympäristö. Kumppaneina olevissa organisaatioissa lähes kaikki lähihoitajat ovat naisia, yksittäisiä miehiä lukuunottamatta. Alan naisvaltaisuus otetaan huomioon työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hoiva-ala on perinteisesti matalapalkka-ala. Tämä koskee erityisesti hoivapalveluissa lähihoitajina työskenteleviä, jotka muodostavat kohderyhmän enemmistön. Suomessa ammatit ovat tutkimusten mukaan sukupuolittuneet. Työyhteisön kehittämisen kannalta tällä on merkitystä työssä jaksamiseen. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen otetaan huomioon esimerkiksi hankkeen menetelmien toteuttamistavassa, osallisuutta koskevissa toimenpiteissä ja hankehenkilöstön toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke osallistaa molempia sukupuolia yllä mainitut tekijät huomioon ottaen. Hankkeessa huomioidaan kohderyhmien alan sukupuolittuneisuus ja tästä asiasta kuullaan työntekijöitä hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Pienten palveluntuottajien työntekijöiden työhyvinvoinnilla on välillinen vaikutus kyseisten palvelujen kilpailukykyyn, sillä työssä jaksaminen vaikuttaa palvelun laatuun. Maakuntauudistus tullee korostamaan tämän asian merkitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Lievä välillinen vaikutus pienten palveluntuottajien mahdollisuuksiin kehittää uusia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Suora hyvinvointivaikutus osallistuvien organisaatioiden työntekijöihin ja välillinen vaikutus paveleluiden asiakkaisiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää erityisesti naisvaltaisten, fyysisesti raskaassa ja huonosti palkattua työtä tekevien hyvinvointia, mikä osaltaan edistää eri ryhmien välistä tasavertaisuutta työelämässä. Lisäksi kyse on osin sukupuolen välisestä tasa-arvosta työntekijöiden matalapalkkaisuuden vuoksi. Hankkeessa puututaan myös tarvittaessa suoraan syrjintään ja kiusaamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Edistää eri ammattiryhmien tasavertaisuutta.Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osalta tukee vähemmistöjen integraatiota.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Time2grow-hankkeen tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena oli kolmessa pienessä kymenlaaksolaisessa hoivayksikössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen sekä työuupumuksen ehkäisy kahdella tasolla. Yksilö- eli työntekijätasolla tavoitteena oli parantaa hoitotyöntekijöiden vuorovaikutustaitoja ja edistää sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Organisaatiotasolla hankkeen tavoitteena oli työn organisoinnin kehittäminen (tuottavuus ja työhyvinvointi), vaikuttamalla muun muassa hierarkioihin ja vuorovaikutuksen tapoihin.

Hankkeen toiminta:
Time2Grow-hankkeessa luotiin hoitotyöntekijöiden työuupumusta ehkäiseviä ja työhyvinvointia edistäviä työkaluja ja malleja kolmelle pienelle suomalaiselle hoivaorganisaatiolle Kymenlaaksossa. Hankkeessa erityisen tärkeää oli kehittää hoitohenkilöstön vuorovaikutustaitoja, kuten palautteen antaminen rakentavasti ja sen vaikutus muun muassa työilmapiiriin. Hankkeessa myös jaettiin kansainvälisen kumppanuuden kautta (Belgia ja Puola) parhaita käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen. Kansainvälinen yhteistyö koostui opintomatkoista ja keskusteluista, joissa yhdessä arvioitiin työuupumuksen tilaa eurooppalaisissa työyhteisöissä. Tämä on tuonut mahdollisuuden oppia, miten eri kulttuureissa käsitellään työuupumusta ja millä keinoin voidaan parantaa eurooppalaista työelämän laatua (esimerkiksi Puolassa käytettiin draaman keinoja, Belgiassa puolestaan social team building-hyväntekeväisyystoimintaa). Tärkeänä asiana nousi esiin ihmisten kiireetön kohtaaminen.

Kehittämistyössä hyödynnettiin keinoina simulaatiopedagogiikkaa (simulaatiopajat haastavista tilanteista työssä) ja palvelumuotoilua (kokeilut ja havainnoinnit), sillä koettiin tärkeäksi, ettei henkilökunnan ääni jää huomioimatta hankkeen toimenpiteissä. Vuorovaikutteisin metodein, joita olivat keskustelut, kokeilut ja teema- sekä ryhmähaastattelut, saatiin hiljaista tietoa esiin. Saatiin myös hyvä kokonaiskuva hoitajien työhyvinvoinnista ja työn keskeisimmistä haasteista. Hoitajilta kerättiin jatkuvasti palautetta ja sen perusteella tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat tiedonkulku, potilastiedon kirjaaminen, oma asenne ja asiakkaan asemaan asettuminen. Vuorovaikutuksen ja omien tunteiden merkityksen ymmärtäminen olivat keskiössä.

Keskustelujen ja omien tunteiden havainnoinnin kautta saatiin myös keinoja hallita stressiä. Yhteistä työskentelykulttuuria, ymmärrystä, me-henkeä ja vaikuttavampia toimintatapoja edistettiin tuomalla esimiehet ja hoitotyöntekijät yhteiseen keskusteluun työyhteisössä.

Hankkeen tulokset:
Time2grow-hankkeen tuloksena yksilö- eli työntekijätasolla on parantunut kommunikaatio. Se heijastuu koko työyhteisöön ja lisää  myös asiakkaiden tyytyväisyyttä sekä palvelun laatua.
Osallistuminen hankkeessa tehtyihin arviointeihin (kyselyt, haastattelut, palautteet) on tarjonnut hoitotyöntekijöille mahdollisuuden päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta pystyttiin kartoittamaan ja kehittämään organisaatioihin sopivia palvelumalleja (koko henkilökunta kehittää ja keskustelee yhdessä, kehityskeskustelut ovat aitoa vuoropuhelua, hoivakodissa työskennellään kuin asukkaan kotona; omaiset ja vapaaehtoiset otetaan aktiivisemmin mukaan toimintaan jne), jotka edistävät koko työyhteisön hyvinvointia.

Organisaatiotasolla esimiesten osallistaminen hyödytti koko työyhteisöä. Esimiehet saivat keinoja hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen, mikä on ollut merkittävä tulos organisaatiotason kehittämisen näkökulmasta. Hankkeeseen osallistuneet esimiehet  ovat  hyötyneet erityisesti palvelumuotoilun keinoista (mm. rohkeutta pieniin kokeiluihin, tunnetaidot asiakasymmärryksen lisääjänä) ja kansainvälisestä yhteistyöstä (mm. käytännön kehittämisehdotukset, tietoisuus oman työn hyvästä laadusta Suomessa).