Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20971

Hankkeen nimi: Virtuaalioppi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 30.4.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0202496-2

Jakeluosoite: PL 5, (Kiljavantie 6,

Puhelinnumero: (09) 2904 1200

Postinumero: 05201

Postitoimipaikka: Rajamäki

WWW-osoite: http://www.tts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirita Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirita.niemi(at)tts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 (0)44 714 3732

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TEM:n raportin mukaan toisen asteen tutkinnon puute on merkittävin yksittäinen tekijä nuorten työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta syrjäytymisessä. Osa nuorista haluaa peruskoulun jälkeen jatko-opintojen sijaan töihin. Turvapaikan hakijoidenmäärän nopea kasvu lisää monikulttuuristen opiskelijaryhmien määrää ja asettaa uusia haasteita koulutuksen järjestäjille. Samanaikaisesti digivalmiusvaatimusten ja kielellisen monikulttuurisuuden lisääntyminen oppilaitoksissa johtavat suuriin muutoksiin työn tekemisen toimintakulttuurissa. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on v. 2018 käyttöön otettava uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Koulutussopimuksen käyttöönotto vaatii ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä toimintatapojen kehittämistä vastaamaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä sekä yritysten ja oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä. Työpaikalla oppimista tukemaan on kehitettävä digitaalista etäopetusmateriaalia sekä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien etäohjausmenetelmiä yhteistyössä yritysten kanssa.

Projektin tärkeimmät tavoitteet ja tulokset ovat seuraavat:
1. Työvaltaisen koulutuksen toteutusmalli
Hankkeessa tuotetaan oppilaitosjohtoinen työvaltaisen koulutuksen toteutusmalli, joka tukee nykyistä selvästi suurempaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta. Samalla kehitetään vastuukouluttajien ja työpaikkaohjaajien ohjaustaitoja. Mallissa tuetaan siirtymiä työelämään varhaisessa vaiheessa ammatillisia opintoja. Mallin rakentaminen ja käyttöönotto edellyttävät digitaalisten materiaalien ja oppimisympäristön luomista, kouluttajien osaamisen kehittämistä (digitaidot, monikulttuurisuuteen liittyvät taidot) ja roolien/toimintamallien muutosta. Myös työpaikkaohjaajien ohjaustaitojen varmistaminen tulee varmistaa ennen mallin käyttöönottoa. Varmistaminen voidaan toteuttaa digitaalisen verkko-oppimisympäristön avulla.

2. Työelämään siirtymisen ja työssäoppimisen malli
Hankkeessa toteutetaan pilottitoteutuksena joustava työelämään siirtyminen, jossa yhteistyössä työelämän kanssa lähdetään toutettamaan vuorovaikutteista työssäoppimisen ohjausmallia verkko-oppimisympäristön kautta, jolloin työssäoppiminen seuranta tehostuu ja on enemmän reaaliaikaista. Tavoitteena on selvittää, millaista oppiminen on työpaikalla, miten oppiminen on mahdollista toteuttaa ja millaisia oppimisen tukimenetelmiä tarvitaan.

3. Verkko-oppimisympäristö ja digitaaliset materiaalit
Hankkeessa mahdollistetaan työpaikkalla tapahtuva oppiminen verkko-opetusympäristön ja digitaalisten materiaalien avulla. Myös kouluttajien ja työpaikkaohjaajien ohjaus- ja opetustaidot korostuvat työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Hankkeessa testataan avoimen lähdekoodin verkko-oppimisympäristöä vuorovaikutteisen ohjauksen tukena, jonne on mahdollista viedä myös oppimista tukevaa digitaalista opetus- ja oppimateriaalia. Kouluttajien osaamista lisätään hankkeen aikana siten, että digitaalisen opetus- ja oppimateriaalin tuottaminen on mahdollista.

4. Kouluttajien ohjaus-, monikulttuurisuus- ja digitaidot
Työvaltainen koulutusmalli, joustava työelämään siirtyminen ja opintojen suorittamisen mahdollistaminen työpaikalla sekä digitalisaatio edellisten asioiden mahdollistajana vaativat kouluttajilta uutta osaamista ja asenteiden sekä roolien muutosta. Hankkeessa selvitetään erilaisin menetelmin, millaisia taitoja tarvitaan, jotta työvaltainen koulutusmalli on mahdollista toteuttaa sekä pilotoidaan taitokoulutuksia tähän tarpeeseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat logistiikka- ja kuljetusalan koulutttajat, alalle opiskelemaan haluavat nuoret ja maahanmuuttajat (myös heikomman kielitaidon omaavat), työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuukouluttajat oppilaitoksessa.

Työnantajat / työpaikkaohjaajat
• Saavat tukea opetuksen ohjausmenetelmiin ja pedagogisiin malleihin
• Yhdessä oppilaitoksen kanssa tehtävä materiaali verkko-opetusympäristössä helpottaa koulutusvastuuta
• Aikaresurssoinnin helpottuminen, kun opetusmateriaali on saatavilla työssäoppimisen aikana ajasta ja paikasta riippumattomasti.
• Mahdollistaa työssäoppijan nopeammin itsenäisiin työtehtäviin (tukimateriaali saatavilla mobiilisti)
• Osaavampia ja laadukkaampia työntekijäitä
• Turvallisuuden lisääntyminen
• Työvoiman saannin turvaaminen

Oppilaitokset:
• Laadukkaampaa koulutusta työpaikalla tapahtuvaan opetukseen ja sen seurannan / valvonnan järkiperäisyys
• Koulutuksessa voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti olemassa olevia resursseja (kalustot, kiinteistöt ja kouluttajat)
• Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttaminen
• Yhteistyön syventäminen alan yrittäjien kanssa
• Verkostoituminen kaikkien alan toimijoiden kanssa
• Kestävän kehitykset, ympäristön ja ekologisuuden huomioiminen koulutuksessa (simulaatiot, ympäristövahinkojen ehkäisy, paperittomuus)

Oppilaat:
• Nopeampi työllistyminen
• Valmiuden toimia itsenäisesti
• Opiskelumahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomasti
• Työtehtävien suorittamiseksi on tukimateriaali saatavilla koko ajan mobiilisti
• Varmuus omasta osaamisesta, itsetunto
• Opiskelijan turvallisuuden ja ympäristötietoisuuden, ekologisuuden, lisääntyminen
• Opiskelumotivaatio parempi kun koulutus toteutetaan ammatillisesti kiinnostavassa ja tehokkaassa viitekehyksessä, joka sisältää paljon yritysyhteistyötä ja käytännön harjoituksia
• Sitoutuminen ammattiin

Kouluttajat:
• Taitojen ja osaamisen lisääminen digivaatimuksia vastaavaksi
• Ohjaustaitojen kehittyminen kielellisen monikulttuurisuuden vaatimusta vastaavaksi
• Uudenlaisen toimintakulttuurin hyväksyminen ja omaksuminen, osaa toimia sen mukaisesti
• Koulutussopimuksen omaksuminen ja kouluttajan roolin muuttuminen
• Valmius tuottaa digitaalista opetus- ja oppimateriaalia
• Osaa käyttää digitaalista materiaalia ja hyödyntää verkko-opetusta oman työn tehostamiseksi
• Varmuus omasta osaamisesta, itsetunto
• Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen osana hanketta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteiskunta
Koulutussopimus merkitsee koulutusvastuun painopisteen siirtymistä oppilaitoksista työpaikoille. Työpaikalla on todettu, ettei yrityksillä ole resursseja (aikaa tai riittävää opetusmateriaalia), koulutuksen edellyttämiä lupia (ammattiajo, erilaiset korttikoulutukset, ammattipätevyyskoulutukset) eikä pedagogista ohjausmenetelmäosaamista kokonaisvaltaiseen työssäoppimisen ohjaukseen. Tämän hankkeen tavoitteena on löytää menetelmä, jolla voidaan edellä esitetty dilemma ratkaista yhteistyössä oppilaitoksen kanssa esimerkiksi sopivan verkko-opetusympäristöratkaisulla.

Ely-keskukset ja maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaavat ja rahoittavat viranomaiset hyötyvät välillisesti projektin tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 151 920

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 619

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 151 920

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 619

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Savo

Seutukunnat: Helsingin, Mikkelin, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Riihimäen, Hämeenlinnan, Lahden

Kunnat: Vantaa, Hamina, Hämeenlinna, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Nurmijärvi, Lahti, Kouvola, Mikkeli, Helsinki, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 91

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Logistiikka-ala on miesvaltainen, mutta useimmat tehtävät sopivat yhtä hyvin molemmille sukupuolille. Työtehtävissä ei ole sellaisia vaatimuksia, joiden takia niin naiset kuin miehet eivät voisi niitä suorittaa. Opiskelijoiden alan valintaan vaikuttaa asenteet ja mielikuvat eri alojen työtehtävistä. Hankkeen aikana pyritään muuttamaan näitä mielikuvia ja siten vähentämään sukupuolen mukaista työ- ja koulutusurien eriytymistä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Monet logistiikka-alan tehtävät sopivat yhtä hyvin niin miehille kuin naisille. Työtehtävissä ei ole sellaisia vaatimuksia, joiden takia niin miehet kuin naiset eivät voisi niitä suorittaa. Kehitettävä koulutusmateriaali suunnitellaan niin että se yhtäläisesti sopii niin mies kuin naispuolisille opiskelijoille, työntekijöille ja työnohjaajille. Tuotettu opetusmateriaali tukee osaltaan verkko-opetuksen kehittämistä. Digitaalinen opetusmateriaali ja mobiilipeli mahdollistaa opiskelun riippumatta asuinpaikasta ja siten osaltaan vähentää alueellista eriarvoisuutta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Projektin koulutusmateriaalin ja opetuksen suunnittelussa ja pilottikoulutusten materiaalien käytössä otetaan huomioon luonnon materiaalien käytön kestävyys ja mahdollisuuksien mukaan kierrätys ja uusiokäyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Logistiikan koulutuksessa painotetaan polttoaineiden valinnan vaikutusta liikenteen päästöjen vähentämiseen ja sitä kautta CO2 päästöjen vähentämiseen. Virtuaalioppimisympäristön kehittäminen ja etäopetusmateriaalien - ja menetelmien kehittäminen vähentää koulutukseen ja työharjoittelun ohjaukseen liittyvää matkustamista niin kouluttajien kuin opiskelijoiden osalta ja siten osaltaan vähentää CO2 päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Hankkeessa tuetaan ympäristövastuullisuuden ja ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä, joiden avulla parannetaan osaltaan kohdeyritysten henkilöstön asennetta suhteessa tulevaisuuden kehityksen mukanaan tuomaan muutokseen, työssä viihtyvyyteen ja työhyvinvointi kehittymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Hankkeessa kehitettävät materiaalit ja oppimisympäristö mahdollistava mm ajoneuvojen huoltotoimenpiteiden siirtämisen osittain (jollei kokonaan) digitaaliseen muotoon. Tällöin harjoittelusta aiheutuvat öljyjen valumiset on vältettävissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Logistiikka-alojen ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota hankkeen koulutusmateriaalien suunnittelussa ja työprosessien organisoinnissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Taloudellisen ajamisen merkitys, sekä sähkö-, hybridi- ja letka-ajon merkitys huomioidaan. Logistiikka-alan koulutuksessa ja kehitettävässä koulutusmateriaalissa edistetään mahdollisuutta uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvien polttoaineiden ja bioenergian käyttöön polttoaineena.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Logistiikka-alan yritykset toimivat usein haja-asutusalueille ja tukevat osaltaan paikallisten elinkeinorakenteiden monipuolistamista ja työllistämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Projektin aikana kehitetään digitaalisia verkko-opetusmateriaaleja ja menetelmiä logistiikka-, ja kuljetusalan koulutusta ja työharjoittelua varten. Nämä ovat käytettävissä projektin jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Logistiikka-alan koulutus tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Virtuaalioppimisympäristön kehittäminen ja etäopetusmateriaalien - ja menetelmien kehittäminen vähentää koulutukseen ja työharjoittelun ohjaukseen liittyvää matkustamista niin kouluttajien kuin opiskelijoiden osalta. Hankkeessa kehitetään ja edistetään etäopiskelumenetelmien ja etäkokousten hyödyntämistä ja käytön lisäämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Projektin aikana kehitettävä opetusmateriaali tukee ulkomaalaistaustaisten ja muuten kielellisiä tai muita oppimisvaikeuksia kärsivien henkilöiden ko. alojen opiskelua. Koulututuksen on tutkimuksissa todettu olevan tärkein syrjäytymisen estävä tekijä ja myös nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista. Virtuaalinen koulutusmateriaali mahdollistaa opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta, mikä vähentää alueellisia eroja koulutuksen tavoittamisessa.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen tuottama opetusta tukeva materiaali tukee perinteisesti miesvaltaisille aloille haluavien naisopiskelijoiden opetusta. Hankkeessa pyritään vähentämään ennakkoluuloja, jotka vaikuttavan sukupuolten väliseen ammatinvalinnan eriytymiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeessa työolosuhteita ja työjärjestelyjä parantamalla pyritään takaamaan, että kaikilla työntekijöillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet työskennellä aloilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 7 7
Kaikessa projektissa kehitetyssä koulutusmateriaalissa otetaan huomioon kestävä kehitys, materiaalien ekologinen käyttö ja kierrätys. Logistiikka-alalla biopohjaisten polttoaineiden käytön edistämisellä koulutuksen kautta lisätään ympäristöosaamisen ja tietoisuuden lisääntymistä. Oikeilla ja tehokkailla työmenetelmillä vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta sekä edistetään CO2 päästöjen vähentämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Virtuaalioppi -hanke valmisteltiin ja aloitetiin vuonna 2017-2018, jolloin ammatillinen koulutus oli muuttumassa ja työssä oppiminen lisääntyi oleellisesti. Ammatillisen koulutuksen reformi asetti myös työnantajat uudenlaisen oppimisen äärelle, sillä koulutussopimus velvoitti myös työnantajat osallistumaan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen opetuksen toteutumiseen työpaikoilla. Tämän lisäksi monikulttuuristen opiskelijaryhmien määrät kasvoivat ja osaltaan aiheutti muutostarpeita opetuksen toteuttamiseen. Koulutussopimuksen käyttöönotto vaati ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä toimintatapojen kehittämistä vastaamaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä sekä yritysten ja oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä. Työpaikalla oppimista tukemaan oli kehitettävä digitaalista etäopetusmateriaalia sekä opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien etäohjausmenetelmiä yhteistyössä yritysten kanssa.

Tavoitteet

Virtuaalioppi -hankkeen tavoitteiksi asetettiin neljä kokonaisuutta:

1. Työvaltaisen koulutuksen toteutusmalli
Hankkeessa toteutettiin työvaltaisen koulutuksen toteutusmalli, joka tukee nykyistä selvästi suurempaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta. Samalla kehitettiin vastuukouluttajien ja työpaikkaohjaajien ohjaustaitoja. Mallissa pyrittiin tukemaan varhaisessa vaiheessa työelämään siirtymistä

2. Työelämään siirtymisen ja työssäoppimisen malli
Hankkeessa toteutettiin pilottitoteutuksena joustava työelämään siirtyminen. Mallissa yhteistyössä työelämän kanssa toteutettiin vuorovaikutteista työssäoppimisen ohjausmallia verkko-oppimisympäristön kautta. Tällöin työssäoppimisen seurannan ajateltiin tehostuvan ja olevan enemmän reaaliaikaista. Tavoitteena oli selvittää, millaista oppiminen on työpaikalla, miten oppiminen on mahdollista toteuttaa ja millaisia oppimisen tukimenetelmiä tarvitaan.

3. Verkko-oppimisympäristö ja digitaaliset materiaalit
Hankkeessa mahdollistettiin työpaikalla tapahtuva oppiminen verkko-opetusympäristön ja digitaalisten materiaalien avulla. Näitä materiaaleja ja ympäristöjä luotiin Virtuaalioppi-hankkeen aikana. Myös kouluttajien ja työpaikkaohjaajien ohjaus- ja opetustaitoja kehitettiin hankkeen toteutuksen aikana.

4. Kouluttajien ohjaus-, monikulttuurisuus- ja digitaidot
Työvaltainen koulutusmalli, joustava työelämään siirtyminen ja opintojen suorittamisen mahdollistaminen työpaikalla sekä digitalisaatio edellisten asioiden mahdollistajana vaati kouluttajilta uutta osaamista ja asenteiden sekä roolien muutosta. Hankkeessa selvitettiin erilaisin menetelmin, millaisia taitoja tarvitaan, jotta työvaltainen koulutusmalli on mahdollista toteuttaa.


Kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä olivat logistiikka- ja kuljetusalan kouluttajat, alalle opiskelemaan haluavat nuoret ja maahanmuuttajat (myös heikomman kielitaidon omaavat), työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuukouluttajat oppilaitoksessa. Muina kohderyhminä olivat työnantajat ja työpaikkaohjaajat, oppilaitokset ja yhteiskunta.

Virtuaalioppi -hankkeen tavoitteet täyttyivät hyvin logistiikka- ja kuljetusalan kouluttajien osaamisen ja taitojen kehittymisen näkökulmasta. Kouluttajat tutustuivat, oppivat, loivat ja toteuttivat uusia koulutuksen toteutusmalleja, digitaalisia materiaaleja ja osallistuivat erilaisia taitoja kehittäviin tapahtumiin.

Alalle opiskelemaan tulleet nuoret ja maahanmuuttajat pääsivät opiskelemaan asia ja aihe sisältöjä uusissa oppimisympäristöissä (virtuaalimaailma, muut sähköiset materiaalit) jopa osittain ajasta ja paikasta riippumatta. Saatu palaute oli positiivista ja erityisesti hitaasti oppivat tai kielivaikeuksista kärsivät kokivat oppimisympäristöjen mahdollistavan paremman ymmärryksen aiheesta.

Työpaikkaohjaajat olivat haastavin kohderyhmä ja heidän osaltaan tavoitteet jäivät suureksi osaksi saavuttamatta. Tähän suurin vaikuttava tekijä lienee ollut se, että ammatillisen koulutuksen reformi ja sen vaatimukset työpaikoille olivat vielä huonosti tunnettuja ja hyväksyttyjä. Asenne koulutuksia kohtaan oli vanhakantainen, eikä ymmärretty, että työhön oppimaan tullut opiskelija vaati enemmän työpaikkaohjaajan ohjausta ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä kuin aikaisemmin.