Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20974

Hankkeen nimi: TYÖelämä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 30.11.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: S. ja A. Bovalliuksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0166055-3

Jakeluosoite: Hallipussi 1

Puhelinnumero: 022741100

Postinumero: 76100

Postitoimipaikka: Pieksämäki

WWW-osoite: http://www.bovallius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NYRÖNEN ULLA BIRGITTA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.nyronen(at)bovallius.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-3530555

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat, mukaan lukien nuoret, työttömät työnhakijat tarvitsevat yksilöllistä tukea päästäkseen työelämään. He tarvitsevat tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, osaamisen lisäämiseen sekä osaamisen markkinoimiseen työnantajille. Lisäksi on tarve muokata työnhakija-asiakkaiden ajattelutapaa avarakatseisemmaksi, jolloin työllistyminen on todennäköisempää ja nopeampaa.

Yritykset ja muut työnantajat tarvitsevat tukea työllistämisen eri vaiheissa, sillä heillä on puutteita työllistämisosaamisessa. Pieksämäen alueella on paljon varsinkin mikroyrityksiä, joissa ei ole tunnistettu työvoiman tarvetta (piilotyöpaikat), eikä yrityksillä toisaalta ole resursseja etsiä lisätyövoimaa. Työnantajilla ei myöskään ole riittävästi tietoa ja osaamista palkkatukien hyödyntämisestä, työ- tai rekrytointikokeiluista tai henkilöstövuokrauksesta. Lisäksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työmotivaatiosta ja osaamisesta saattaa olla vääristynyttä tietoa ja epäilyksiä. Yrityksissä on todennäköisesti työvoimatarpeen lisäksi myös muita palvelutarpeita, kuten esimerkiksi tarve lisätiloista tai alihankkijasta. Näistä palvelutarpeista pitäisi saada tietoa asianomaiselle taholle, esimerkiksi Pieksämäen kaupungin Yrityspalveluihin, mahdollisimman helposti ja nopeasti.


Tavoitteet:

Hankkeeseen osallistuu n. 80 työnhakija-asiakasta, joiden työnhakuvalmiuksia vahvistetaan etenkin digitaalisten työnhakukanavien ja -välineiden osalta. Työvalmennuksen keinoin autetaan asiakkaita tunnistamaan ja markkinoimaan omia vahvuuksiaan sekä ohjataan asiakkaita täydennyskoulutukseen, jolla osaamista voidaan lisätä. Asiakkaiden avarakatseisuutta lisätään, jotta heille syntyy valmius ja motivaatio ottaa vastaan töitä myös oman osaamisen ja mukavuusalueen ulkopuolelta.

Mallinnetaan menetelmät, joilla Pieksämäen alueella parhaiten vastataan yrittäjien tarpeeseen niin työvoiman hankinnassa kuin muiden palveluiden osalta. Tämä tukee tulevan maakuntauudistuksen tavoitteita taata yrityksille yhden luukun palvelut. Samalla vahvistetaan verkostoyhteistyötä hankkeen, yritysten, Pieksämäen kaupungin, TE-palveluiden, ELY-keskuksen ja oppilaitosten välillä.

Juurrutetaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen osaksi Pieksämäen alueen yritysten arkea. Suoran rekrytoinnin lisäksi juurrutetaan henkilöstövuokraus yhdeksi työllistämisväyläksi. Luodaan Pieksämäen alueella toimiva malli ja tuotteistetaan palvelut, joilla valmennetaan asiakkaista omatoimisia työnhakijoita, joiden työmarkkinakelpoisuus säilyy myös pidemmällä aikavälillä. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.


Toimenpiteet:

Viestinnällä ja laadukkaalla työllä hälvennetään työnantajien mahdollisia epäilyjä heikossa työmarkkina-asemassa olevien, mukaan lukien nuoret, työttömien työnhakijoiden työmotivaatiosta ja osaamisesta. Palkkatukien ja muiden palveluiden hyödyntämisestä informoidaan työnantajia eri tavoin.

Työnantajia tuetaan työllistämisen eri vaiheissa. Toimenpiteinä ovat mm. yritysten tarpeisiin vastaaminen sopivia työntekijöitä etsimällä, palkkatukien selvittäminen, auttaminen tukien hakemisessa ja sopimusten laatimisessa. Yrityskäynneillä yrityksistä kartoitetaan työvoimatarpeen lisäksi myös muut mahdolliset palvelutarpeet.

Asiakkaiden työnhakuvalmiuksia vahvistetaan etenkin digitaalisten työnhakukanavien ja -välineiden osalta (mm. Oma asiointi, CV-netti ja Paikkavahti). Asiakkaita autetaan ja valmennetaan monin keinoin, jotta voidaan edistää asiakkaan etenemistä ja työllistymistä. Esimerkkeinä apu viranomaisasioinnissa, työhakemusten laadinnassa, työhaastatteluun valmistautumisessa ja korttikoulutushakemuksissa. Asiakkaita ohjataan luomaan realistinen kuva omasta osaamisesta, mutta toisaalta motivoidaan vastaanottamaan työtä myös oman osaamisen ja mukavuusalueen ulkopuolelta. Työn merkitystä tuodaan vahvasti esille, ja kannustetaan vastaanottamaan myös lyhytkestoisia, matalapalkkaisia tai osa-aikaisia töitä. Asiakkaiden valmennukseen hankitaan myös ulkopuolista valmennusta ostopalveluina.

Säännöllisellä seurannalla ja työn arvioinnilla varmistetaan, että asiakkaiden työllistyminen ja muut asiat etenevät suunnitelmien mukaan. Vaikuttavuutta ja tuloksia mitataan asiakasmäärällä, työkokeiluun, rekrytointikokeiluun, palkkatukityöhön, palkkatyöhön ja opiskeluun siirtyneiden osuuksilla, sukupuoli- ja ikäjakaumilla sekä asiakkuuden kestolla mitattuina. Palkkatyöhön (sekä palkkatuella että ilman) siirtyneistä tuloksia mitataan lisäksi henkilötyökuukausina. Lisäksi mitataan yrityskontaktien ja mukaan saatujen yritysten ja muiden organisaatioiden lukumäärät. Tuloksista raportoidaan säännöllisesti rahoittajille.


Tulokset:

Hanke tuo lisäarvoa Pieksämäen kaupungin työllisyydenhoitoon ja hankkeen tuloksilla tehostetaan työllistämistoimenpiteitä. Hankkeessa luodut menetelmät ja hyvät käytänteet hyödyttävät tulevaa maakuntauudistusta ja kasvupalveluiden kehittämistä Pieksämäen alueella. Kaupungille syntyy säästöjä, kun työmarkkinatuen kuntaosuus ja sosiaali- ja terveysmenot pienenevät. Lisäksi kaupungin verotulot kasvavat.

Hankkeen avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevien, mukaan lukien nuorten, työnhakija-asiakkaiden työmarkkinakelpoisuus vahvistuu, henkilökohtainen elämänlaatu paranee ja syrjäytymisen uhka pienenee. Hankkeen työllä ehkäistään myös muiden työnhakijoiden työttömyyden pitkittymistä.

Hankkeen myötä osaavaa työvoimaa on saatavilla, yritysten työllistämisosaaminen kehittyy ja syntyy uusia työpaikkoja. Alueen oppilaitokset vahvistavat kilpailukykyään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, mukaan lukien nuoret, työttömät työnhakijat, joiden työllistyminen edellyttää toimenpiteitä ja apua muulta taholta. Myös ne työnhakijat, joiden työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä, ovat hankkeen kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Potentiaaliset työtoiminnan asiakkaat otetaan hankkeeseen, jotta heidän työllistymisensä avoimille työmarkkinoille nopeutuisi. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat alueen yritykset, jotka hyötyvät hankkeen tarjoamista palveluista. Myös alueen muut työllisyydentoimijat hyötyvät yhteistyöstä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 130

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 273

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 182 963

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 138 606

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hallipussi 1

Postinumero: 76100

Postitoimipaikka: Pieksämäki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, mukaan lukien nuoret, työttömät työnhakijat ja ne, joiden työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä. Pieksämäellä em. kohderyhmien työnhakijoista yli puolet on miehiä, mutta Pieksämäen talousalueella on kuitenkin enemmän naisvaltaisia työpaikkoja, joten naisten työllistyminen on luultavasti helpompaa kuin miesten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolineutraalisuus on hankkeen lähtökohtana. Pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa, mutta tunnistetaan myös niit tekijöitä, jotka ovat ominaisia naisille vs. miehille. Pieksämäellä työttömistä suurempi osa on miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tärkeää.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 0
Bovallius on mukana kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmassa, joten koko konsernissa on sitouduttu vaikuttamaan ja toimimaan luonnonvaroja säästäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 0
Opastetaan hankkeen asiakkaita käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai suositellaan liikkumista kävellen tai polkupyörällä. Pyritään selvittämään myös yhteiskyytejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Vihreän lipun organisaationa pyritään eri toimin vaikuttamaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Noudatetaan ehdottomasti lainsäädäntöä ja Vihreän lipun organisaationa pyritään eri toimin vaikuttamaan ekologiseen kestävyyteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hankkeen tavoitteena on mm. kohottaa asiakkaiden elämänlaatua, jolloin myös heidän arvostuksensa ympäristöä kohtaan kasvaa, millä on positiivisia vaikutuksia kulttuuriseen kestävyyteen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Materiaalit ja jätteet lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti, noudattaen Bovallius-konsernin omaa ympäristöpolitiikkaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 0
Toiminnassamme huomioidaan ympäristö ja luodaan perusta ennalta ehkäisevälle ympäristötyölle. Uusiutuvia energialähteiteä pyritään käyttämään, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen asiakkaiden työllistyminen ja elämänlaadun paraneminen merkitsee paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä elinvoimaisemmaksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Työntekijöiden osaamisen jatkuva lisääminen ja uusien työtapojen kehittäminen lisäävät taloudellista kestävyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Asiakkaita kannustetaan liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä, kävellen tai pyöräillen. Hankkeen asiakkaille suunnattuihin tapahtumiin pyritään järjestämään yhteiskuljetukset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Työterveyden kanssa tehty toimintasuunnitelma sisältää ohjeita ja neuvoja työhyvinvoinnin edistämiseen, ja niitä hyödynnetään myös hankeasiakkaiden opastuksessa mm. terveellisiin elämäntapoihin.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Tasa-arvon merkitys on Bovallius-konsernissa tärkeä, myös hankeasiakkaiden osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeen asiakkat ovat yhdenvertaisia yhteiskunnalliseen asemaan, sukupuoleen, ikään tai kansalaisuuteen katsomatta.
Kulttuuriympäristö 5 0
Hankkeen tavoitteena on mm. kohottaa asiakkaiden elämänlaatua, jolloin myös heidän arvostuksensa ympäristöä ja kulttuuriympäristöä kohtaan kasvaa, millä on positiivisia vaikutuksia kulttuuriseen kestävyyteen.
Ympäristöosaaminen 6 0
Bovallius-konsernissa on oma ympäristöpolitiikka, jota koko henkilöstö noudattaa. Ympäristöosaamisen osa-alueita ovat mm. luonnonvarojen säästäminen, uusiokäyttö ja kierrätys.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden, mukaan lukien nuoret, pääsyä työelämään. Työvalmennuksen keinoin tuli valmentaa asiakkaista omatoimisia työnhakijoita, joiden työmarkkinakelpoisuus säilyy myös pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden työnhakuvalmiuksia etenkin digitaalisten työnhakukanavien ja -välineiden osalta. Hankkeen tavoitteena oli myös luoda malli, jolla Pieksämäen alueella parhaiten vastataan yrittäjien tarpeeseen niin työvoiman hankinnassa kuin muiden palveluiden osalta. Tavoitteena oli juurruttaa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työllistäminen osaksi Pieksämäen alueen yritysten arkea. Hankkeessa pyrittiin myös entisestään kehittämään verkostoyhteistyötä alueen muiden työllisyydentoimijoiden kanssa. Numeerisena tavoitteena oli saada hankkeeseen 80 työnhakija-asiakasta, joista 50 % työllistyy ja 10 % pääsee opiskelemaan. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tavoiteltu lukumäärä oli 40.

Hankkeen asiakkaita ohjattiin ja valmennettiin yksilöllisesti ja heidän työnhakuvalmiuksiaan vahvistettiin. Asiakkaiden kanssa tehtiin mm. työllistymissuunnitelmia, ansioluetteloita, työhakemuksia ja AVO-testejä. Asiakkaita opastettiin Oma asiointi -palvelun käytössä ja netti-CV:n ja Työpaikkavahdin käyttöönotossa. Lisäksi asiakkaita autettiin asioinnissa mm. Kelan ja liiton kanssa ja tarvittaessa otettiin yhteyttä ja saatettiin asiakas muiden palveluiden pariin. Työnantajien tarpeeseen hanke vastasi kohtuullisen hyvin. Alueella tehtiin työnetsintää ja työnantajia autettiin työvoiman hankinnassa, sopimusten laatimisessa ja palkkatukiasioissa, mutta suunniteltua muun palvelutarpeen kartoitusta ei tehty. Hankkeessa myös jatkettiin aiemmin hyväksi koettua työhönvalmennusta ostopalveluna. Yhteistyötä ja kehittämistoimia muiden työllisyydentoimijoiden kanssa jatkettiin. Toteutuneilla toimenpiteillä luotiin työttömän työnhakijan työllistymispolun mallia.

Hankkeen vaikuttavuus oli melko hyvä. Hankkeeseen kirjattiin 86 asiakasta, joten numeeriset tavoitteet ylitettiin siltä osin. Asiakkaista 33 (38 %) työllistyi, joten siltä osin tavoitteisiin ei päästy. Asiakkaista 8 (9 %) pääsi opiskelemaan, eli tavoite lähes saavutettiin. Hankkeen vaikuttavuutta lisää kuitenkin se, että asiakkaista 27 (31 %) oli työkokeilussa. Työkokeilussa olleista 37 % eteni palkkatyöhön, eli työkokeilu oli toimiva askel asiakkaan työllistymispolulla. Hankkeeseen osallistui 32 yritystä ja 11 muuta organisaatiota.