Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20979

Hankkeen nimi: Elinvoimaisten yritysten Pohjois-Karjala - tukea yritysten nivelvaiheen kasvuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TalenTree Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2332377-7

Jakeluosoite: Puijonkatu 19 B 5. kerros

Puhelinnumero: 0440567444

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.talentree.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sampsa Wulff

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Business Consultant

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sampsa.wulff(at)talentree.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503660220

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elinvoimaisten yritysten Pohjois-Karjala -hankkeen tavoitteena on luoda konseptoitu kasvupolku nuorille, ns. nivelvaiheen yrityksille huomioimalla Pohjois-Karjalan maakunnalliset erityispiirteet. Maakunnallisiin erityispiirteisiin liittyen hankkeessa kiinnitetään huomiota mm. yritysten välisen yhteistyön aktivointiin ja koordinointiin. Lisäksi erityisenä painopisteenä on omistajavaihdoksen kautta yrittäjäksi siirtyneet henkilöt. Heidän tukeminen on Pohjois-Karjalassa erityisen tärkeää. Hankkeen aikana luotava kasvupolku on myöhemmin tarkoitus konseptoida osaksi maakuntauudistuksen yhteydessä syntyviä kasvupalveluita. Kasvupolku muodostaa toiminnallisen valmennuskokonaisuuden yritysiältään nuorille yrittäjille (yritys ollut toiminnassa max. 3 vuotta), jossa tietopuolisen opetuksen lisäksi osallistujien kanssakulkijoina toimivat kokeneemmat yrittäjät ja valmentajat.

Hankkeen tavoitteena on luoda kasvupalvelu yritysten kriittisten alkuvuosien tueksi. Tällä hetkellä 1-3 vuotiaat yritykset elävät matalan kynnyksen palveluiden osalta tyhjiössä. Yritystoimintaa suunnitteleville henkilöille on tarjolla runsaasti laadukkaita palveluita liikeidean jalostamiseen ja sparraamiseen (esim. Uusyrityskeskukset). Yhtä lailla jo asemansa vakiinnuttaneille yrityksille suunnattuja palveluita kasvun ja kehittämisen tueksi on helposti saavutettavissa (esimerkiksi ELY-keskusten myöntämä Yritysten kehittämispalvelu). Lisäksi toimintansa jo vakiinnuttaneilla yrityksillä, joilla kassavirta on positiivinen ja taloudellinen asema vakaa, on mahdollisuus hakea erilaisia rahoitusratkaisuja kehittämistoimenpiteisiin. Näitä ovat mm. Tekesin rahoitus, ELY:n yritysten kehittämisavustus sekä erilaiset muut tuet ja lainat.

Toimintansa juuri aloittaneilla yrityksillä ei tyypillisesti ole mahdollisuutta hakeutua näiden palveluiden piiriin, vaikka osa palveluista onkin yrityksille erittäin edullisia. Lisäksi monilla tuoreilla yrittäjillä tarpeet kasvuun ja kehittämiseen eivät ole täysin hahmottuneet ja he kokevat olevansa yksin yrityksensä kanssa. Hankkeen toimenpiteiden kautta tavoitteena on luoda uudenlainen yhteiskehittämisen, vertaismentoroinnin ja perinteisen mentoroinnin sekä tietopuolisen opetuksen metodeja yhdistävä valmennuksellinen kasvupolku, jossa vertaisryhmä koostuu alueen samanhenkisistä kasvuhaluisista yrittäjistä.

Hankkeeseen haetaan mukaan 10 edellisen kolmen vuoden aikana aloittanutta yrittäjää, joille toteutetaan yhteinen 12 päivän mittainen valmennuskokonaisuus. Yrittäjät voivat olla täysin uuden yrityksen perustaneita, omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi päätyneitä tai sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjänä aloittaneita henkilöitä. Tavoitteena on muodostaa ryhmä, jossa on mukana kaikkia edellä mainittuja taustoja. Yhdistävänä tekijänä ryhmälle kuitenkin on maksimissaan kolmen vuoden yrittäjäkokemus, toimenpiteiden ulkopuolelle rajataan siis ns. sarja- ja portfolioyrittäjät.

Hankkeen aikana järjestetään yhteensä 12 toiminnallista lähipäivää, joiden aikana käydään ohjatusti läpi liiketoiminnan ja yrittämisen eri osa-alueita ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Oleellinen osa valmennusta on lisäksi omaan yritystoimintaan liittyvät kehitystehtävät sekä mentorointi kokeneempien yrittäjien toimesta. Kehitystehtäviä työstetään lähipäivien välillä, jolloin lähipäivistä saa parhaan mahdollisen annin tehtävien ja päivien teeman linkittyessä toisiinsa sekä ollessa sovellettavissa suoraan omaan yritystoimintaan. Näiden lisäksi ryhmälle tuodaan käyttöön oma verkkoalusta, jossa toimiva vertaisryhmän tuki ja valmentajien läsnäolo tukevat ja kannustavat tekemään sovittuja kehitystehtäviä lähipäivien välillä.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy uusi ja konseptoitu kasvupolku nivelvaiheen yrityksille tukemaan näiden kasvua ja kehittymistä. Luotava kasvupolku täyttää kentällä vallitsevan tyhjiön jossa monet nuoret yritykset toimivat. Kun yritys on perustettu ja y-tunnus saatu, mutta ennen kuin yritys alkaa tuottamaan positiivista kassavirtaa, joutuvat liian monet yritykset toimimaan yksin ja ilman ulkopuolista sparraajaa. Yrityksen elinkaarta ajatellen luotava kasvupolku sijoittuu ns. hautomovaiheeseen. Kasvupolun tarkoituksena ei ole kilpailla Joensuun Tiedepuiston Yrityshautomon kanssa, vaan tuoda samantyylisiä palveluita laajemmalle kohdejoukolle ja keskittyen sellaisiin yrityksiin, jotka eivät tyypillisesti hakeudu tai pääse mukaan hautomo -toimintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen haetaan mukaan 10 edellisen kolmen vuoden aikana aloittanutta yrittäjää. Yrittäjät voivat olla täysin uuden yrityksen perustaneita, omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi päätyneitä tai sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjänä aloittaneita henkilöitä. Tavoitteena on muodostaa ryhmä, jossa on mukana kaikkia edellä mainittuja taustoja. Yhdistävänä tekijänä ryhmälle kuitenkin on maksimissaan kolmen vuoden yrittäjäkokemus, toimenpiteiden ulkopuolelle rajataan siis ns. sarja- ja portfolioyrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat yritysten kehittämisen parissa töitä tekevät toimijat (Uusyrityskeskukset, yrittäjäjärjestöt, ELY-keskus, te-toimisto, seudulliset kehittämisyhtiöt, kaupunkien ja kuntien yrityspalvelut).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 445

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 445

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 53 445

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 52 445

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Kontiolahti, Valtimo, Polvijärvi, Liperi, Joensuu, Nurmes, Outokumpu, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 10

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Yrittäjyys on tyypillisesti yleisempää miesten keskuudessa, hankkeessa luotavassa toimintamallissa huomioidaan myös naisten aktivoiminen yrittäjyyteen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään turvaamaan naisten ja miesten tasapuolinen kohtelu mm. yrittäjyysvalmennuksissa ja mentoroinneissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin rohkaista naisia entistä vahvemmin yrittäjyyteen, tarjoamalla heille tarpeiden mukaan yksilöllisiä valmennus- ja kasvuratkaisuja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen varsinanen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, vaan yleisemmin kasvuyrittäjyyden edistäminen koulutuksen, valmennuksen ja mentoroinnin sekä vertaismentoroinnin keinoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hankkeen aikana toteutettavissa valmennuksissa huomioidaan kestävän ja taloudelisen kehityksen näkökulmia yritys- ja liiketoiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hankkeen aikana toteutettavissa valmennuksissa huomioidaan uusiutuvien enrgianlähteiden käyttö yritystoiminnassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteiden kautta edistetään paikallista elinkeinorakennetta ja sen kestävää kehittäm
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan osallistujien edellytyksiä yrittäjänä toimimisessa sekä omien ideoiden kaupallistamisessa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeen valmennuksissa huomioidaan myös liikkumiseen ja logistiikkaan vaikuttavia tekijöitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankeen toimenpiteiden kautta edistetään paikallista kasvuyrittäjyyttä, joka osaltaan luo uusia työpaikkoja ja lisää tätä kautta alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen toimenpiteiden kautta rohkaistaan myös naisia yrittäjyyteen entistä vahvemmin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön liittyen.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen valmennuksissa kiinnitetään huomiota ympäristöosaamiseen yritystoiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elinvoimaisten yritysten Pohjois-Karjala -hankkeen tavoitteena oli rakentaa konseptoitu kasvupolku nuorille, ns. nivelvaiheen yrityksille huomioiden samalla Pohjois-Karjalan maakunnan erityispiirteet. Kasvupolkua lähdettiin rakentamaan luomalla 12 lähipäivästä, verkko-opetuksesta sekä yrityskohtaisesta sparrauksesta koostuva toiminnallinen valmennuskokonaisuus. Hankkeen numeerisena tavoitteena oli saada mukaan 10 yritysiältään nuorta yritystä. Hankkeeseen ilmoittautui lopulta yhteensä 14 yritystä, joskin näistä noin puolet olivat aktiivisesti mukana jokaisessa lähipäivässä.

Hankkeen toiminnan keskiössä oli ryhmävalmennus, joka koostui jo mainitusta 12 lähiopetuspäivästä. Päivien aiheet käsittelivät liiketoimintaa laajasti eri kulmilta, ja kussakin päivässä kouluttajana oli teeman asiantuntija. Valmennuksen teemoja olivat:

Strategia ja tavoitteet
Kasvuyrityksen talous
Itsensä johtaminen
Myynti ja asiakkuuksien johtaminen
Digitaalinen myynti ja markkinointi
Tuotteistaminen
Palvelumuotoilu
Digitaalinen liiketoiminta + digiroadmap
LEAN

Lähivalmennusten lisäksi hankkeessa luotiin ryhmälle verkko-oppimisalusta, jonne kerättiin käytetyn koulutusmateriaalin lisäksi myös muuta relevanttia sisältöä sekä tuotettiin mm. opetusvideoita. Sekä lähipäivät että verkkoalusta saavuttivat osallistujien keskuudessa suuren suosion, jonka lisäksi käsitellyt teemat olivat osallistujien mielestä mielekkäitä suhteessa yritysten kokoon, ikään ja nykytilanteeseen. Valemennukseen tuotiin mukaan myös digitaalinen sovellus iMind, jonka tarkoituksena oli sparrata ja tukea osallistujia lähipäivien välillä sekä seurata heidän edistymistään mm. itsenäisten tehtävien osalta. Lisäksi sovelluksen avulla kerättiin palautetta valmennuksen lähipäivistä. Sovellus ei osoittautunut käytännössä kovin toimivaksi, vaan osallistujat antoivat suurimman painoarvon yhteisille valmennuspäiville, yrityskohtaisille sparrauksille sekä ryhmän yhteiselle WhatsApp-kanavalle.

Hankkeela saavutettiin kuitenkin haetut tulokset. Mukaan saatiin jopa enemmän yrityksiä kuin oli tavoitteena, jonka lisäksi valmennuskonsepti hioutui matkan varrella luoden aidon kasvupolun kasvuhaluisille, nuorille yrityksille.