|
|
|
Hankekoodi: S20980
Hankkeen nimi: KoDa - Kokonaisvaltainen datan hallinnointi ja hyödyntäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Säde Lind
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sade.lind(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503259851
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Big data on uuden ja täysin uudella tavalla toteutettavan liiketoiminnan mahdollistaja. Big datan myötä informaatio muuttuu yrityksen tärkeimmäksi pääomaksi. Tiedon kerääminen ja analysoinnin hallinta muodostaa nyt ja tulevaisuudessa yhden tärkeimmistä kilpailueduista. Tiedolla johtavat yritykset ovat tulevaisuuden voittajayrityksiä. Ne pärjäävät paremmin sosiaalisen median, verkottuneen ja data-intensiivisen maailman pyörteissä. Tämä koskee niin tietotekniikkaa hyödyntäviä loppukäyttäjäyrityksiä kuin tietotekniikkaa pääliiketoimintana pyörittäviä yrityksiä.
Big datan mahdollisuuksista huolimatta, viimeisimmässä Pk-yritysbarometrissä (kevät 2016, Yrittäjät, Finnvera, TEM) Big datan käyttö ja hyödyntäminen havaittiin vielä vähäiseksi. Tällä hetkellä koko maassa ainoastaan 3 % ja Pohjois-Karjalassa 2 % Pk-yrityksistä oli käyttänyt tai hyödyntänyt Big datan työkaluja tai palveluita liiketoiminnassaan. Lähitulevaisuuden tilanne oli yhtä haasteellinen, ainoastaan 2 % koko maan ja ainoastaan 1 % Pohjois-Karjalan Pk-yrityksistä aikoi lähitulevaisuudessa käyttää Big dataa.
Hankkeessa kehitetään laajalla rintamalla Big dataan liittyvää osaamista Pohjois-Karjalassa monialaisen yhteistyön kautta. Tämän tavoitteena on alueen osaamistason nostaminen ja tuottavuuden lisääminen. Hankkeessa luodaan Big datan ympärille uudenlaisia avoimia osaamisperustaisia verkostoja ja uudenlaisia yhteistyömuotoja ja levitetään siitä syntyviä innovatiivisia ratkaisuja koko maakunnan alueelle.Myös hankkeessa toteutettava kehittämisympäristö tukee maakunnallista kehittymistä keräämällä ja levittämällä tietoa työkaluista, käytänteistä, toimijoista, alueella käynnissä olevasta Big datan hyödyntämisestä, sekä vapaasti hyödynnettävissä olevista tietomassoista.
Hankkeessa kehitetään alueen oppilaitosten ja ICT-alan yritysten osaamistasoa, jonka avulla ne pystyvät integroitumaan loppukäyttäjätoimijoiden kanssa ja tekemään datasta kumpaakin tahoa hyödyntävää liiketoimintaa. Hankkeen puitteissa oppilaitokset ja alan yritykset opettelevat tekemään liiketoimintakäyttäjäystävällisiä ja samalla loppukäyttäjille ymmärrettäviä ja edullisia ratkaisuja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen Big data on erinomainen väline, jonka avulla eri toimialoja voidaan yhdessä laittaa kehittämään uusia tuotteita tai palveluita, löytämään lisäarvoa liiketoiminnalle.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
TYÖPAKETTI 1: INNOVAATIOVERKOSTON JA KEHITTÄMISYHTEISÖN RAKENTAMINEN
Työpaketti 1:ssä pystytetään monialainen kehittämisyhteisö, joka tukeutuu asiakaslähtöiseen, virtuaaliseen tiedonhallinta- ja analysointiympäristöön. Oppilaitokset ja ohjelmistotalot hyödyntävät ja kehittävät ympäristöä hankkeen aikana ja se tarjoaa avoimen käyttö- ja kehitysympäristön hankkeen jälkeen.
Toimenpide 1.1.: Big data koulutus, uuden osaamisen päivittäminen
Koulutuksen tavoitteena on tuoda saataville sellaista Big dataan liittyvää osaamista, jota alueen toimijoilla ei vielä ole. Koulutus avaa koulutuskokonaisuusien sarjan toimien keskustelun avaajana ja yhteisten suuntamerkkien luojana.
Toimenpide 1.2.: kehitystyö hankkeessa tehtävien pilottien yhteydessä
Ensimmäisen vaiheen jälkeen Big datan koulutukset nivoutuvat hankkeessa tehtäviin pilotteihin. ICT-alan innovaatioverkoston paikalliset asiantuntijat tuovat pilotteihin oman osaamisensa ja ICT-alan näkökulman.
Uusia koulutuksia järjestetään pilottien yhteydessä sykleittäin hyödyntäen aiemmissa koulutuksissa ja pilottien toteutusten aikana kohderyhmälle esille nousseita haasteita ja koulutustarpeita konkreettisen käytännön tekemiseen perustuvan oppimisen tukena. Näitä tarvelähtöisiä koulutuksia voidaan toteuttaa kunkin pilotin aikana useampia kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Koulutukset toimivat yhtenä pilottien sisäisen kehittämisen työkaluna.
Toimenpide 1.3: Verkoston ja kehittäjäyhteisön työn jatkamisen varmistaminen
Hankkeen jälkeisen työn jatkuminen on kehittäjäyhteisön toimenpiteenä heti hankkeen alusta asti. Tämän edistämiseksi hankkeen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä kohderyhmän edustajien kanssa jatkuvuuden turvaamiseksi. Koulutusten ja kehittämisympäristön tavoitteena on luoda kohderyhmälle ympäristö ja keinot omatoimisen kehittämisen, entistä laajemman yhteistyön ja liiketoiminta edellytyksien vahvistamiseksi.
TYÖPAKETTI 2: PILOTIT
PILOTTI 1: JUKOLAN VIESTI
Pilotin tarkoitus on yleisen tietoisuuden herättäminen datan keräämisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksista. Pilotti 1 on kevyt versio datan keräämisestä ja analysoinnista. Koska yleinen tietoisuus datan analysoinnin hyödyllisyydestä ja yleensä big datasta pk-yritysten näkökannasta on vähäistä, ensimmäisellä pilotilla tuodaan tietoisuuteen big datan mahdollisuudet ja helposti saatavan datan hyödyntämismallit. Kohteena on Jukolan viesti –suurtapahtuma, joka pidetään 17.-18.6. Joensuussa.
PILOTTI 2: KOE KOLI: ENNAKOITAVA ELÄMYS.
Pilotin tarkoitus on datan keräämisen menetelmien testaus (mm. sensorit), ulkoisen datan ja kerätyn datan yhdistäminen ja vertailu sekä hyödyntäminen ja soveltaminen. Pilotti tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia tiettyyn kohteeseen sidottujen palvelutuotteiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Pilotti pitää sisällään kaksi kokonaisuutta:
1. Säädata, siihen liittyvä elämyksellisyys
2. Sensoriteknologiaan perustuva datan kerääminen ja analysointi.
PILOTTI 3: FAKTAT TISKIIN - TAPAHTUMAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Pilotin tarkoitus on datan kerääminen ja soveltaminen ennakointitiedoksi ihmisten käyttäytymisestä sekä vaikutusten todentamiseksi. Pilotin tarkoitus on tunkeutua alueen tapahtumien sisimpään, löytää suurista datamassoista sellaista tietoa, joka edesauttaa tapahtumien järjestelyjä, markkinointia, ja ennen kaikkea tuo mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen ja uuteen liiketoimintaan. Tämäkin pilotti on kaksiosainen, sen avulla haetaan tietoa ja kokemuksia:
1. Datan reaaliaikaisesta hyödyntämisestä
2. Pidempiaikaisten vaikutusten todentamisesta, esimerkiksi aluevaikutuksesta
PILOTTI 4: TIEDON KERÄYSMENETELMIEN SOVELTAMINEN, Niirala 2018-2019
Pilotin tarkoitus on hankkeessa kehiteltyjen keräys- ja analysointimenetelmien soveltaminen suurien ihmis- ja tavaramäärien liikkumisen ennakointiin. Pilotti tehdään yhteistyössä Niirala – Portti itään ja länteen -hankkeen kanssa siten, että hankkeessa esille nousseet datan analysointikohteet ja liiketoimintamahdollisuudet nostetaan pilotin toimenpiteiksi, etenkin Karjalan silkkitie –konsepti huomioiden.
Hankkeen tulokset:
Hankkeen tuloksena Pohjois-Karjalaan kehittyy avoin innovaatioverkosto ja kehittäjäyhteisö, joka hyödyntää toiminnassaan Big dataan ja sen käyttötarkoituksiin liittyvää osaamista. Innovaatioverkoston ja kehittäjäyhteisön avulla ja tuella alueen ICT-yritykset ja oppilaitokset pystyvät tulevaisuudessa tiiviimpään yhteistyöhön ja luomaan toimintatapoja ja -malleja, joilla voidaan jatkossa paremmin ennakoida digitalisoituvan yhteiskunnan muutostarpeita
Hankkeen avulla alueen loppukäyttäjäyritysten ja -yhteisöjen tietoisuus Big datan mahdollisuuksista kasvaa. Hankkeessa tuodaan mukana käytännön pilottien ja työpajojen muodossa konkreettisia esimerkkejä, kuinka Big data voi suoraan tai välillisesti hyödyttää loppukäyttäjiä. Loppukäyttäjät saavat työpajoista ja piloteista suoraan sovelluksia ja kilpailukykyisiä palvelu- ja liiketoimintatuotteita heidän osaamisensa kasvamisen kautta. Samalla loppukäyttäjien valmiudet kokeilukulttuuriin ja sitä kautta uusien innovaatioiden löytämiseen kasvavat. Myös hankkeessa luotava kehittämisympäristö työkaluineen ja Big dataan liittyvineen lähteineen tukevat loppukäyttäjä yritysten kehittymistä. Uusimman teknologian valjastaminen tuote- ja palvelukehittämiseen avaa mahdollisuuden uudenlaisen ja laajemman asiakaskunnan saavuttamiseen
Varsinaisena kohderyhmänä ovat ICT- ja ohjelmistotalojen henkilökunta, joille hankkeen myötä syntyy uusi työkalu ja osaamisen muoto. Se on tulevaisuudessa jmahdollisuus saada toimeksiantoja maakunnan ulkopuolelta, myös kansainvälisiä. Hanke lisää tietotekniikka-alan tietämystä datan tunnistamisesta, keräämisestä, analysoimisesta, visualisoimisesta ja hyödyntämisestä.
Keskeisenä kohderyhmänä ovat myös palveluliiketoimintaa harjoittajat yritykset, toimijat ja henkilöt jotka voisivat toimia yrittäjinä sekä entistä enemmän palveluita tuottava kolmassektori. Kohderyhmänä ovat myös tapahtumatoimijat ja kaikki niille palveluita tarjoavat tahot, joille lisätietoa on selvä kilpailuetu uuden tiedon hyödyntämisestä. Hankkeessa luodaan olotila, jossa jatkuva avoimen tiedon kerääntyminen ja analysointi mahdollistaa maakunnan yritysten, kuntien ja yhteisöjen liike- ja kehitystoimintojen sekä palveluiden jatkuvan, asiakaslähtöisen kestävän kehityksen ja näin ollen uusien asiakaslähtöisten liiketoimintojen ja palveluiden syntymisen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös alueella toimivat korkeakoulut ja oppilaitokset, joiden ICT-alan henkilökunta ja opiskelijat saavat Big datan osaamisen myötä paremmat mahdollisuudet vastata uusiin yrityselämästä ja yhteiskunnasta tuleviin haasteisiin. Kohderyhminä ovat myös korkeakoulujen ja oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat, joiden ymmärrys isojen datamassojen merkityksestä kasvaa. Opiskelijoille paremmat työllistymismahdollisuudet ja mahdollisuus yrittäjyyteen, myös kevytyrittäjyyteen, paranevat hankkeen tuoman osaamisen myötä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat Kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, maakuntaliitto ja kunnalliset sekä maakunalliset päätöksentekijät, joille hanke tuo tietoa ja kokemuksia yhdestä keskeisestä digitalisoitumisen tuomasta haasteesta ja siihen vastaamisesta.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös muut toimialat, joille välitetään tietoa datan hyödyntämisestä ja visualisoinnista. Myös yritysten asiakkaat hyötyvät entistä paremmin heidän tarpeisiin pohjautuvien palveluiden toteuttamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 228
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 012
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 391 860
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 065
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 76
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 83
Suunniteltu: 115
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Big datan haltuunoton yksi keskeinen tavoite on löytää mahdollisimman ekotehokkaita tapoja hyödyntää resursseja ja siten lisätä yritysten tuottavuutta ilman ekologisen kuormittavuuden kasvua. Big datan toimintoja voidaan siirtää koskemaan myös muita toimialoja, jolla on kerrannaisvaikutuksia kestävään kehitykseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Big datan avulla voidaan löytää yhä energiatehokkaampia ratkaisuja niin liiketoiminnassa kuin julkisella sektorilla. Big datalla voidaan edistää myös sähköisten ja vähähiilisten digitaalisten välineiden käyttöä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella on käytössä sähköiset toimintavälineet ja koulutuskeinot. Hankkeen matkat suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähän kasvihuonepäästöjä tuottaviksi. Big datan haltuunoton myötä ekotehokkuus kasvaa osaamisen kasvamisen myötä, mikä edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella on käytössä sähköiset toimintavälineet ja koulutuskeinot. Hankkeen matkat suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähän kasvihuonepäästöjä tuottaviksi. Big datan haltuunoton myötä ekotehokkuus kasvaa osaamisen kasvamisen myötä, mikä edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 –ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Big datan avulla voidaan saada tietoa myös materiaalien ja jätteiden taloudellisemmasta käytössä. Ei ole tämän hankkeen keskeinen toimenpide. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Big datan avulla voidaan pitkällä tähtäimellä edistää myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kun kohderyhmien tieto ekologisista toimintatavoista kasvaa.Ei ole tämän hankkeen keskeinen toimenpide. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän osaavan työvoiman osaamisen kasvuun, sitä kautta elinkeinotoiminnan kilpailukykyyn ja terveeseen kokonaisrakenteeseen. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehityksen turvaaminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 7 |
| Hankkeella vaikutetaan suoraan alueen elinkeinoelämän aineettomiin, osaamisen perustuvien ja digitaalisesti tuotettavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 7 |
| Hankkeessa pyritään koordinoimaan tarvittava liikkuminen mahdollisimman ekotehokkaasti. Raja-pilotissa asiaa tarkastellaan big datan näkökulmasta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella on osaamisen kasvun myötä suora vaikutus alueelliseen yhdenvertaisuuteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, mikä edistää alueiden hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Hanke edistää maakunnallisesti sosiaalista tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa. Ei ole tämän hankkeen keskeinen toimenpide. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Big datan avulla voidaan edistää alueellista tasavertaisuutta vahvistamalla alueiden liiketoimintaosaamista. Paikallisen kulttuurin (laajasti käsitettynä) huomioiminen datan käytössä tuo yhden lisäulottuvuuden paikallisuuden hyväksyntään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 7 |
| Kulttuuriympäristön hyödyntäminen on tarvittaessa tärkeässä roolissa kun datan hyötyjä välitetään alueellisesti.Tässä erityisesti tapahtumien vaikuttavuus. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Ympäristöosaaminen on osa toimenpiteistä, joilla liiketoiminnasta saadaan Big datan avulla hyötyä. Ei ole tämän hankkeen keskeinen toimenpide. | ||
Big data on uuden ja täysin uudella tavalla toteutettavan liiketoiminnan mahdollistaja. Big datan myötä informaatio muuttuu yrityksen tärkeimmäksi pääomaksi. Tiedon kerääminen ja analysoinnin hallinta muodostavat nyt ja tulevaisuudessa yhden tärkeimmistä kilpailueduista. Tiedolla johtavat yritykset ovat tulevaisuuden voittajayrityksiä. Ne pärjäävät paremmin sosiaalisen median, verkottuneen ja data-intensiivisen maailman pyörteissä. Tämä koskee niin tietotekniikkaa hyödyntäviä loppukäyttäjäyrityksiä kuin tietotekniikkaa pääliiketoimintana pyörittäviä yrityksiä.
Hankkeessa kehitettiin laajalla rintamalla big dataan liittyvää osaamista Pohjois-Karjalassa monialaisen yhteistyön kautta alueen osaamistason nostamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Myös hankkeessa toteutettu kehittämisyhteisö tukee maakunnallista kehittymistä keräämällä ja levittämällä tietoa työkaluista, käytänteistä, toimijoista, alueella käynnissä olevasta Big datan hyödyntämisestä, sekä vapaasti hyödynnettävissä olevista tietomassoista. Erilaisia big datan keräämis- ja hyödyntämisratkaisuja kokeiltiin käytännössä neljän pilotin yhteydessä.
Hankkeessa kehitettiin alueen oppilaitosten ja ICT-alan yritysten osaamistasoa koulutusten, työpajojen, opintomatkojen, ja hackathonien avulla. Osaamistason kehittymisen ansiosta oppilaitokset ja yritykset pystyvät integroitumaan loppukäyttäjätoimijoiden kanssa aiempaa paremmin ja tekemään datasta kumpaakin tahoa hyödyttävää liiketoimintaa. Hankkeen puitteissa oppilaitokset ja alan yritykset opettelivat tekemään liiketoimintakäyttäjäystävällisiä ja samalla loppukäyttäjille ymmärrettäviä ja edullisia ratkaisuja.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja tulokset:
TYÖPAKETTI 1: INNOVAATIOVERKOSTON JA KEHITTÄMISYHTEISÖN RAKENTAMINEN
Toimenpide 1.1.: Big data -koulutus, uuden osaamisen päivittäminen
Koulutuksen tavoitteena oli tuoda saataville sellaista big dataan liittyvää osaamista, jota alueen toimijoilla ei vielä ole. Koulutus avasi koulutuskokonaisuuksien sarjan toimien keskustelunavaajana ja yhteisten suuntamerkkien luojana.
Toimenpide 1.2.: Kehitystyö hankkeessa tehtävien pilottien yhteydessä
Ensimmäisen vaiheen jälkeen Big datan koulutukset nivoutuivat hankkeessa tehtäviin pilotteihin. Uusia koulutuksia järjestettiin sykleittäin hyödyntäen aiemmissa koulutuksissa ja pilottien toteutusten aikana kohderyhmälle esille nousseita haasteita ja koulutustarpeita konkreettisen käytännön tekemiseen perustuvan oppimisen tukena. Näitä tarvelähtöisiä koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana useampia kohderyhmien tarpeiden mukaisesti.
Toimenpide 1.3: Verkoston ja kehittäjäyhteisön työn jatkamisen varmistaminen
Koulutusten ja kehittämisympäristön tavoitteena oli luoda kohderyhmälle ympäristö ja keinot omatoimisen kehittämisen, entistä laajemman yhteistyön ja liiketoimintaedellytysten vahvistamiseksi. Koulutusmateriaaleja on saatavissa hankkeen nettisivuilta myös hankkeen jälkeen. Oppilaitokset ja ohjelmistotalot hyödynsivät kehittämisympäristöä hankkeen aikana ja se on käytettävissä myös hankkeen jälkeen.
TYÖPAKETTI 2: PILOTIT
PILOTTI 1: JUKOLAN VIESTI
Pilotin tarkoitus oli yleisen tietoisuuden herättäminen datan keräämisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksista. Pilotti 1 oli kevyt versio datan keräämisestä ja analysoinnista. Koska yleinen tietoisuus datan analysoinnin hyödyllisyydestä ja yleensä big datasta pk-yritysten näkökannasta oli vähäistä, ensimmäisellä pilotilla tuotiin tietoisuuteen big datan
mahdollisuudet ja helposti saatavan datan hyödyntämismallit. Kohteena oli Jukolan viesti –suurtapahtuma, joka pidettiin 17.-18.6.2017 Joensuussa.
PILOTTI 2: KOE KOLI: ENNAKOITAVA ELÄMYS.
Pilotin tarkoitus oli datan keräämisen menetelmien testaus (mm. sensorit), ulkoisen datan ja kerätyn datan yhdistäminen ja vertailu sekä hyödyntäminen ja soveltaminen. Pilotti toi uusia liiketoimintamahdollisuuksia tiettyyn kohteeseen sidottujen palvelutuotteiden kehittämisessä ja markkinoinnissa.
PILOTTI 3: FAKTAT TISKIIN - TAPAHTUMAT PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Pilotin tarkoitus oli datan kerääminen ja soveltaminen ennakointitiedoksi ihmisten käyttäytymisestä sekä vaikutusten todentamiseksi. Pilotin tarkoitus oli tunkeutua alueen tapahtumien sisimpään, löytää suurista datamassoista sellaista tietoa, joka edesauttaa tapahtumien järjestelyjä, markkinointia, ja ennen kaikkea tuo mahdollisuuden liiketoiminnan
kehittämiseen ja uuteen liiketoimintaan.
PILOTTI 4: TIEDON KERÄYSMENETELMIEN SOVELTAMINEN, Niirala 2018-2019
Pilotin tarkoitus oli hankkeessa kehiteltyjen keräys- ja analysointimenetelmien soveltaminen suurien ihmis- ja tavaramäärien liikkumisen ennakointiin.
TYÖPAKETTI 3: BIG DATAN HYÖDYNTÄMISMALLIT
Kehittämisympäristöön sekä hankkeen nettisivuille kerättiin tietoa alueella toimivista big dataa hyödyntävistä tahoista, toimijoista, big datan työkaluista, menetelmistä ja vapaasti käytettävissä olevista tietovarastoista. Tämän lisäksi pilottien ja koulutuksien aikana nousseita kokemuksia, ideoita, demoja, konkreettisia toimintamalleja ja uusia liiketoimintaideat koottiin ympäristöön ja nettisivuille vapaasti käytettäväksi.