Hankekoodi: S20981
Hankkeen nimi: Kokeilevan kehittämisen yhteistyömalli sote-alalla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 30.9.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0212371-7
Jakeluosoite: PL 70, Tulliportinkatu 3
Puhelinnumero: 013 244 200
Postinumero: 80130
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.riveria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sote-uudistuksessa ja ammatillisen koulutuksen reformissa tähdätään kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joilla edelleen kehitetään tuotettavia palveluja.
Palveluiden loppukäyttäjillä, asiakkailla sekä työelämää kehittävillä tahojen yhteistyöllä on entistä suurempi merkitys.
Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyöhön on kehitettävä uusia, yhteisen oppimisen ja kehittämisen toimintamalleja, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Myös opetusta on uudistettava työelämälähtöisesti. Hankkeen aikana saatua osaamista voidaan työorganisaatioista jakaa edelleen muihin toimintayksiköihin, kattaen laajasti koko maakunnan alueen. Työn sujuvoittaminen, kehittämisvalmiudet ja kehittämismenetelmien soveltaminen arjen työhön sekä osana ammatillisia opintoja ovat avaintekijöitä tuottavuuden parantamisessa. Hanke valmentaa sisäisiä osaajia työorganisaatioihin sekä hyödyntää amk:n sekä toisen asteen opiskelijoiden kehittämisvalmiuksia luoden koulutusohjelmiin ketterän kokeilun ja työelämäyhteistyön toimintamallin. Toiminnan tasolla keskeistä on tarjota työorganisaation jäsenille, oppilaitoksen opiskelijoille sekä opettajille toiminnallisen oppimisen ja opetuksen toteuttamisen dialoginen ja tutkiva, kokeileva oppimisympäristö työorganisaatioissa. Lisäksi mm. LEAN-ajattelun, simulaatioiden ja teknologian käyttökokemusten avulla kehitetään palveluja, työmenetelmiä ja käytänteitä. Välillinen lisäarvo tulee kunkin organisaation asiakkaille kokeiluissa parannettuina tai kehitettyinä palvelun osina.
Hankkeessa luotavien käytänteiden avulla sujuvoitetaan työorganisaation toimintaa, arvioidaan ja mitataan systemaattisesti työprosessien kriittisiä osia sekä tuotetaan kokeiluissa palveluita asiakkaille yhteistyössä alalle tulevien ja alalla toimivien kokeneiden osaajien yhteistyönä. Osallistujien osaamista tuotteistetaan ja myös esimiestyötä tuetaan osaamisen johtamisen ja valmentajuuden osalta hankkeen aikana.
Siun sote: Sireenipiha (henkilöstöä noin 30)
Siun sote: Savirannan asumis- ja toimintakeskus (henkilöstöä noin 5)
Viesimon osuuskunta: Vaahterapihan yksikkö (henkilöstöä noin 20)
Muilla alan yrityksillä on mahdollisuus lähteä hankkeeseen mukaan myös yksittäisiin työpaketteihin.
PKKY:n ja Karelia-amk:n opettajat (min. 6+6)
PKKY:n Hyvinvoinnin koulutusalan opiskelijat ja Karelia-amk:n sote-opiskelijat (min.20+20)
Asiakkaat ja muut kuin sosiaali-ja terveysalan henkilöstö työyhteisöissä. Hankkeeseen osallistuvissa työorganisaatiossa kokeiluihin osallistuvat käyttäjäkokemusten saamiseksi asiakkaat/asukkaat/potilaat ja heidän läheisensä. Hankkeessa kehitetyt työmenetelmät ja kehittämistyövälineet ovat suoraan jalkautettavissa muihin yksiköihin kehittäjä-työntekijöiden ja opettajien yhteistyönä jatkossa. Opiskelijat hyötyvät uudistuneita opetusmenetelmistä, oppimisympäristöistä ja opetussuunnitelman sisällöistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 426
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 499
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 466 466
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 409
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Outokumpu, Lieksa, Rääkkylä, Nurmes, Kontiolahti, Polvijärvi, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 100
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
Työmenetelmien parantaminen, osaamisen hyödyntäminen ja tietotaidon jakaminen | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
kehitetään organisaatioiden palveluprosesseja ja niiden osia | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
Työn kuormittavuuden vähentäminen, työmotivaation ylläpitäminen osaamista hyödyntämällä, dialogisuuden parantaminen | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
ei vaikutusta |
Kokeilevan kehittämisen yhteistyömalli sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen kohderyhmään kuuluivat Riverian ja Karelian opiskelijat, opettajat sekä alan työelämäorganisaatiota. Vammaistyön alueelta mukana olivat Menninkäisen palvelukoti, Siun sote- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Savirannan työ- ja asumisyksikkö sekä Honkalammen Toimintatalo. Vanhustyön osalta tehostetun palveluasumisyksiköt Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Sireenipiha ja Viesimon osuuskunnan tehostetun palveluasumisen yksikkö Vaahterapiha, joka kuuluu nykyisin Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Hankkeessa pyrittiin pureutumaan työn sujuvoittamisen ja kokeiluosaamisen taitojen edistämiseen, jotta näillä voidaan vastata arjen haasteisiin. Lisäksi tarkastelimme kaikkien kohderyhmien edustajien osaamispotentiaalin käyttömahdollisuuksia tunnistaen ja ideoiden kokeiluja niiden pohjalta. Kohderyhmillä on hallussaan moniosaavan ja asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen potentiaali asiakas- ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseksi.
Haasteina nähtiin mm. organisaatiomuutokset, erilaiset prosessien uudistamiset, muuttuvat toimintatavat, johtamishaasteet ja kiire.
Hanketoimijoiden jatkuvan parantamisen toimintatavan sekä kokeiluasenteen vahvuuden vuoksi hankkeen tuloksia tarkastellaan tässä loppuraportissa rakentavan kriittisesti. Tulokset olivat tiivistetysti seuraavia:
1. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja lähiesimiesten sekä opettajien ammatti-identiteetti muutos aktiivisemmaksi kehittäjäksi osoittautui haasteelliseksi. Opiskelijoilla kehittäjä-työntekijä -ammatti-identiteetti kehittyi oppimistaitojen vahvistuessa. Opettajat sujuvoittivat omaa työtään ja yhteisiä prosesseja huomioimalla hukkien karsimisen ja asiakas- ja käyttäjälähtöisempien ratkaisut aiempaa vahvemmin.
2. Organisaatioiden kehittäminen on ketterämpää, käyttäjälähtöistä ja tavoitteellista. Kehittäminen vaatii esimiehen jatkuvaa osallistumista onnistuakseen. Hoitotyön kulttuurinmuutos on alussa. Lean-menetelmien ja kokeilujen perusteet tunnistetaan, muttei niitä osata vielä soveltaa ilman sparrausta ja tukea. Erityisesti esimiesten rooli ja johtamisen merkitys korostuu kaikissa organisaatioissa.
3. Henkilöstön osaaminen tunnistettiin kaikissa kohderyhmissä. Opiskelijoiden osalta heidän osaamistaan hyödynnettiin projekteissa ja erilaisissa toiminnallisen oppimisen tilanteissa. Työorganisaation esimiehille koottiin henkilöstön osaamiset sekä käyttömahdollisuudet. Näitä voidaan hyödyntää aktiivisesti työyksikön prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja työvuoroissa olevan osaamisen suunnittelussa. Riverian sote-opettajien osaamiset koottiin myös esimiehille reformin mukaisen henkilöstön uudelleen järjestelyn tueksi ja osaamisen laaja-alaisemman käytön mahdollistamiseksi. Sama tehtiin kaikille Karelian sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomikoulutusohjelmien opettajille.
4. Työturvallisuus ja itsepuolustusvalmiudet nostettiin tietoisempaan tarkasteluun hankkeen loppuvaiheessa. Näiden osalta syventyminen jäi kesken.
5. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä kokeiltiin useita erilaisia yhteistoimintamalleja, joista simulaatiot, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä opetuksen järjestäminen työyksiköissä saatiin useasti onnistuneesti toteutettua. Opiskelijoiden rooli on tukea, avustaa ja järjestää erityisiä tilaisuuksia. Yhdessä oppiminen ja opiskelu erilaisissa valmennuspäivissä koettiin myös antoisana dialogisuuden vuoksi. Yhteisiä neuvotteluja olisi tarvittu enemmän