Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20981

Hankkeen nimi: Kokeilevan kehittämisen yhteistyömalli sote-alalla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: PL 70, Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sote-uudistuksessa ja ammatillisen koulutuksen reformissa tähdätään kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joilla edelleen kehitetään tuotettavia palveluja.

Palveluiden loppukäyttäjillä, asiakkailla sekä työelämää kehittävillä tahojen yhteistyöllä on entistä suurempi merkitys.

Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyöhön on kehitettävä uusia, yhteisen oppimisen ja kehittämisen toimintamalleja, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Myös opetusta on uudistettava työelämälähtöisesti. Hankkeen aikana saatua osaamista voidaan työorganisaatioista jakaa edelleen muihin toimintayksiköihin, kattaen laajasti koko maakunnan alueen. Työn sujuvoittaminen, kehittämisvalmiudet ja kehittämismenetelmien soveltaminen arjen työhön sekä osana ammatillisia opintoja ovat avaintekijöitä tuottavuuden parantamisessa. Hanke valmentaa sisäisiä osaajia työorganisaatioihin sekä hyödyntää amk:n sekä toisen asteen opiskelijoiden kehittämisvalmiuksia luoden koulutusohjelmiin ketterän kokeilun ja työelämäyhteistyön toimintamallin. Toiminnan tasolla keskeistä on tarjota työorganisaation jäsenille, oppilaitoksen opiskelijoille sekä opettajille toiminnallisen oppimisen ja opetuksen toteuttamisen dialoginen ja tutkiva, kokeileva oppimisympäristö työorganisaatioissa. Lisäksi mm. LEAN-ajattelun, simulaatioiden ja teknologian käyttökokemusten avulla kehitetään palveluja, työmenetelmiä ja käytänteitä. Välillinen lisäarvo tulee kunkin organisaation asiakkaille kokeiluissa parannettuina tai kehitettyinä palvelun osina.

Hankkeessa luotavien käytänteiden avulla sujuvoitetaan työorganisaation toimintaa, arvioidaan ja mitataan systemaattisesti työprosessien kriittisiä osia sekä tuotetaan kokeiluissa palveluita asiakkaille yhteistyössä alalle tulevien ja alalla toimivien kokeneiden osaajien yhteistyönä. Osallistujien osaamista tuotteistetaan ja myös esimiestyötä tuetaan osaamisen johtamisen ja valmentajuuden osalta hankkeen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Siun sote: Sireenipiha (henkilöstöä noin 30)
Siun sote: Savirannan asumis- ja toimintakeskus (henkilöstöä noin 5)
Viesimon osuuskunta: Vaahterapihan yksikkö (henkilöstöä noin 20)
Muilla alan yrityksillä on mahdollisuus lähteä hankkeeseen mukaan myös yksittäisiin työpaketteihin.
PKKY:n ja Karelia-amk:n opettajat (min. 6+6)
PKKY:n Hyvinvoinnin koulutusalan opiskelijat ja Karelia-amk:n sote-opiskelijat (min.20+20)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Asiakkaat ja muut kuin sosiaali-ja terveysalan henkilöstö työyhteisöissä. Hankkeeseen osallistuvissa työorganisaatiossa kokeiluihin osallistuvat käyttäjäkokemusten saamiseksi asiakkaat/asukkaat/potilaat ja heidän läheisensä. Hankkeessa kehitetyt työmenetelmät ja kehittämistyövälineet ovat suoraan jalkautettavissa muihin yksiköihin kehittäjä-työntekijöiden ja opettajien yhteistyönä jatkossa. Opiskelijat hyötyvät uudistuneita opetusmenetelmistä, oppimisympäristöistä ja opetussuunnitelman sisällöistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 331 426

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 499

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 466 466

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 409

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty Lapin Letka -hankkeen suvauskoneella toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sekä miehet että naiset ovat tervetulleita hankkeeseen mukaan. Mies- ja naissukupuolten vahvuuksien huomiointi ja käyttäminen tarkoituksenmukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Työmenetelmien parantaminen, osaamisen hyödyntäminen ja tietotaidon jakaminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
kehitetään organisaatioiden palveluprosesseja ja niiden osia
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Työn kuormittavuuden vähentäminen, työmotivaation ylläpitäminen osaamista hyödyntämällä, dialogisuuden parantaminen
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kokeilevan kehittämisen yhteistyömalli sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen kohderyhmään kuuluivat Riverian ja Karelian opiskelijat, opettajat sekä alan työelämäorganisaatiota. Vammaistyön alueelta mukana olivat Menninkäisen palvelukoti, Siun sote- Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Savirannan työ- ja asumisyksikkö sekä Honkalammen Toimintatalo. Vanhustyön osalta tehostetun palveluasumisyksiköt Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Sireenipiha ja Viesimon osuuskunnan tehostetun palveluasumisen yksikkö Vaahterapiha, joka kuuluu nykyisin Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Hankkeessa pyrittiin pureutumaan työn sujuvoittamisen ja kokeiluosaamisen taitojen edistämiseen, jotta näillä voidaan vastata arjen haasteisiin. Lisäksi tarkastelimme kaikkien kohderyhmien edustajien osaamispotentiaalin käyttömahdollisuuksia tunnistaen ja ideoiden kokeiluja niiden pohjalta. Kohderyhmillä on hallussaan moniosaavan ja asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen potentiaali asiakas- ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseksi.
Haasteina nähtiin mm. organisaatiomuutokset, erilaiset prosessien uudistamiset, muuttuvat toimintatavat, johtamishaasteet ja kiire.
Hanketoimijoiden jatkuvan parantamisen toimintatavan sekä kokeiluasenteen vahvuuden vuoksi hankkeen tuloksia tarkastellaan tässä loppuraportissa rakentavan kriittisesti. Tulokset olivat tiivistetysti seuraavia:
1. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ja lähiesimiesten sekä opettajien ammatti-identiteetti muutos aktiivisemmaksi kehittäjäksi osoittautui haasteelliseksi. Opiskelijoilla kehittäjä-työntekijä -ammatti-identiteetti kehittyi oppimistaitojen vahvistuessa. Opettajat sujuvoittivat omaa työtään ja yhteisiä prosesseja huomioimalla hukkien karsimisen ja asiakas- ja käyttäjälähtöisempien ratkaisut aiempaa vahvemmin.
2. Organisaatioiden kehittäminen on ketterämpää, käyttäjälähtöistä ja tavoitteellista. Kehittäminen vaatii esimiehen jatkuvaa osallistumista onnistuakseen. Hoitotyön kulttuurinmuutos on alussa. Lean-menetelmien ja kokeilujen perusteet tunnistetaan, muttei niitä osata vielä soveltaa ilman sparrausta ja tukea. Erityisesti esimiesten rooli ja johtamisen merkitys korostuu kaikissa organisaatioissa.
3. Henkilöstön osaaminen tunnistettiin kaikissa kohderyhmissä. Opiskelijoiden osalta heidän osaamistaan hyödynnettiin projekteissa ja erilaisissa toiminnallisen oppimisen tilanteissa. Työorganisaation esimiehille koottiin henkilöstön osaamiset sekä käyttömahdollisuudet. Näitä voidaan hyödyntää aktiivisesti työyksikön prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja työvuoroissa olevan osaamisen suunnittelussa. Riverian sote-opettajien osaamiset koottiin myös esimiehille reformin mukaisen henkilöstön uudelleen järjestelyn tueksi ja osaamisen laaja-alaisemman käytön mahdollistamiseksi. Sama tehtiin kaikille Karelian sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomikoulutusohjelmien opettajille.
4. Työturvallisuus ja itsepuolustusvalmiudet nostettiin tietoisempaan tarkasteluun hankkeen loppuvaiheessa. Näiden osalta syventyminen jäi kesken.
5. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä kokeiltiin useita erilaisia yhteistoimintamalleja, joista simulaatiot, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä opetuksen järjestäminen työyksiköissä saatiin useasti onnistuneesti toteutettua. Opiskelijoiden rooli on tukea, avustaa ja järjestää erityisiä tilaisuuksia. Yhdessä oppiminen ja opiskelu erilaisissa valmennuspäivissä koettiin myös antoisana dialogisuuden vuoksi. Yhteisiä neuvotteluja olisi tarvittu enemmän