Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20983

Hankkeen nimi: Työpeili

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Satakunnankatu 23, PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28130

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LATOSTENMAA KAARINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaarina.latostenmaa(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3662

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työpeili-hankkeessa kehitetään uusi ryhmämuotoinen yrityspalvelu - Työpeili-konsepti. Se suunnataan erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille, jotka nykyisin vähiten hakeutuvat palveluiden pariin. Työpeilin ajatus kiteytettynä on reflektoiva vertaisryhmässä tapahtuva kehitysprosessi, johon kytkeytyy asiantuntijaosuuksia. Tarve tälle hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhdistävälle konseptille on havaittu Foorumix-hankkeessa (ESR, SAMK).

Satakunnassa ei ole tarjolla ryhmämuotoisia yrityspalveluita. Nykytarjonnasta puuttuvat myös asiantuntijaosuuksia sisältävän vertaisryhmämallin edut, sillä

1) Koulutukset herättävät muutokseen, mutta yksisuuntaisesti annettu info jää helposti irralliseksi
2) Räätälöidyt palvelut eivät tavoita kaikkia, varsinkin yksin- ja pienyrittäjillä on kynnys tuen hakemiseen
3) Kehitysprosesseista jää usein pois vertaistuki ja arkeen siirtymisen varmistaminen

Työpeili-konsepti kehitetään eri asioita kokeilemalla. Tavoitteena on löytää muotoja, jotka ottavat huomioon sen, miten vähäisillä aika- ja rahapanostuksilla monet yksin- ja mpk-yrittäjät joutuvat päivittämään osaamistaan. Työpeilissä konkreettiset asiat tehdään valmiiksi ryhmään ajoittain liittyvien asiantuntijoiden kanssa. Mallissa asiantuntijat myös tukevat opitun juurtumista arkeen. Pienin askelin tapahtuva kehittyminen tukee parhaiten jaksamista. Arjen digiloikat ja hyvinvointi näkyvät tuloksessa.

Rakenteellisissa muutoksissa tarve peilata asioita on erityisen iso. Tietoa tulee niin paljon, että sen prosessointi yhdessä on järkevää. Työpeili-ryhmien pilotointi kohdistetaan pääosin hyvinvointialaan, sillä sote-uudistus haastaa sen pienet palveluntuottajat. Osa ryhmistä koostuu yksinyrittäjistä, osa mpk-yritysten omistajista tai muista avainhenkilöistä. Työpeili kokoaa ryhmiä sekä edelläkävijöistä että niistä, joiden kohdalla uudistuminen on kilpailussa pysymisen edellytys. Pilotointi hyödyttää kaikkia: Alasta riippumatta vaatimukset ottaa käyttöön uusia työkaluja ja systemaattista datan hallintaa lisääntyvät.

Yritykset, samoin kuin yrityksille palveluita tarjoavat tahot (paikalliset ja maakunnalliset) ovat jo sitoutuneet kattavasti hankkeeseen ja heidät otetaan heti alkuun mukaan ryhmien kokoamiseen ja ohjaamiseen. Tämä varmistaa mallin kehittymisen pysyväksi palvelutarjonnaksi.

Työpeili-prosessi:
1) Yrittäjien ja yrityspalveluiden kanssa aloituskierros
2) Työpeili-ryhmien kokoaminen (face to face ja verkkovälitteiset)
3) Työpeli-ryhmien pilotointivaihe 1,5 vuotta
4) Yritysten muutoksen arvioiminen ja tulosten koonti
5) Valmis Työpeili-mallinnus, levittäminen ja juurruttamisen tuki
6) Verkkovälitteisen Työpeili-ohjaajakoulutuksen laadinta ja pilotointi

Prosessin aikana tehdään asioita liittyen erityisesti soten palvelupaketti-indikaattoreihin, toimintojen kuvaukseen ja palvelusetelikäytäntöihin. Myös muutoksessa jaksamiseksi tarjotaan tarvittaessa tukea (esim. green care, NLP, työsuojelu). Hankkeessa toteutettavan ns. Timanttikiertueen tapahtumissa seurataan sote-uudistuksen edistymistä Työpeili-ryhmien toiminnan pohjaksi.

Innovatiivinen Työpeili-malli tuo jatkossa lisäarvoa niille yksin- ja pienyrityksille, jotka haluavat kehittää kilpailukykyään jaksamista tukien. Erityisesti malli sopii muutostilanteiden paineet kohtaaville.

Hyvinvointi ja tuottavuus nousevat työuria turvaten, kun uudistuminen voi tapahtua itselle sopivalla tavalla - myös ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Tekeminen kohdentuu suoraan todettavaan tarpeeseen, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Vertaisuuden voimaa henkivä, luottamuksellinen Työpeili-verkosto rohkaisee ajan haasteisiin tarttumiseen ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työpeili-ryhmien pilotointiin osallistujat ovat mikro- ja pk-yritysten omistajia tai muita avainhenkilöitä (erityisesti +54-vuotiaita). He saavat hankkeen aikana prosessimaisen tuen hankehenkilöstöltä tai Työpeili-hankkeen sidosryhmäosallistujilta. Muutospaineet ovat suuria sote-alalla, joten se on toiminnan pääkohde. Työpeilissä oleellista on asiantuntijapalveluiden kehittäminen, jotta hankkeen jälkeenkin mpk-yritykset saavat Työpeilin avulla tukea tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen eli varmistetaan Työpeili-ryhmien juurtuminen.

Toinen tärkeä kohderyhmä on sidosryhmät. Osa kumppaniorganisaatioista osallistuu heti alussa mentoriohjaukseen perustuvaan Työpeili-ohjauksen yhteiskehittämisprosessiin, osa hankkeen lopulla pilotoitavaan verkkovälitteiseen Työpeili-ohjaajakoulutukseen. Samoin työtä tehdään niiden asian kannalta oleellisten asiantuntijapalvelujen kanssa, joilla on kiinnostus ottaa malli käyttöön jatkossa ja jotka osallistuvat ennakoivasti yksilölliseen Työpeili-ohjaukseen tai koulutuspäiviin. Yhteiskehittäen saadaan myös tärkeitä näkökulmia, joilla tehdä Työpeili-ryhmämalli mahdollisimman palvelevaksi.

Työpeili-pilottien yrityskohderyhmä koostuu:
1) hyvinvointi-, sosiaali- tai terveysalan yksinyrittäjistä, jotka sote-uudistuksen vaatimusten myötä kohtaavat uuden, tulevaisuutta ratkaisevan kehittymishaasteen ja joka vaikuttaa suuresti myös heidän jaksamiseensa
2) sote-alan mikro- ja pienyritysten avainhenkilöistä, jotka ovat saman haasteen edessä kuin yksinyrittäjät, ja jotka muutostilanteessa kaipaavat myös tukea parantaakseen työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta varmistamaan markkinoilla pysymisen ja kestävän kasvun.
3) Sellaisista muiden alojen mpk-yritysten omistajista tai avainhenkilöistä, jotka ajan murroksessa tarvitsevat vertaisryhmään pohjaavaa yhteiskehittämistä. Mukaan saattaa sote-uudistuksen myötä tulla myös yhdistystaustaisia uusyritystoimijoita, joiden palveluvarmuuden tukeminen tulee ajankohtaiseksi.

Hakuvaiheessa mukaan lupautuneet sote-alan yritykset ovat:
- Dagmaaria
- FysioTähti
- Hopeaharju
- Jokifysio
- Kiropraktikko Jonna Kulmala
- Kotihoitopalvelu Päivikki Aho
- Lehmuskolo
- Lehtocare Oy
- Marjan Kotihoito
- Mesikämmen
- Pappilanlampi
- Tmi Päivi Tikka
- Tilkkutäkki
- Urheiluhieroja Janne Kulmala

Muut pilotteihin osallistuvat yritykset sitoutetaan mukaan pääasiassa hankkeen alkuvaiheessa. Hankkeen loppuosaan ajoittuvan Työpeili-ohjaajakoulutuksen pilottiin osallistuvat mpk-yritykset tulevat kuitenkin mukaan vasta siinä vaiheessa. Osin yritykset tulevat mukaan hankkeen toisen pääkohderyhmän, sidosryhmien kautta. Tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun pilottiryhmät ovat yrityspalvelukumppanien koolle kutsumia ja ohjaamia. Yritysneuvojat kutsuvat osallistujia ryhmiinsä omien strategioidensa mukaisesti. Tämä toimintatapa tähtää Työpeili-toiminnan mahdollisimman tehokkaaseen juurtumiseen.

Mukana on myös Foorumix-hankkeeseen osallistuneita yrityksiä, sillä tarve Työpeili-ryhmille nousi erityisesti niistä. He ovat myös sitoutuneita ja pystyvät tarvelähtöisesti arvioimaan sen, mikä lisäarvo uudella toimintatavalla ja yritysneuvojapainotteisuudella on sille, että yritykset pääsevät kestävään, hyvinvointia ja tuottavuutta kehittävään Työpeili-prosessiin. Vaikka painotus on sote-alalla, kokemus monenlaisista ryhmistä vahvistaa lopputulosta ja antaa painoa myös hankkeen loppuvaiheessa pilotoitavalle verkkovälitteiselle Työpeili-ohjaajakoulutukselle.

Työpeili-hankkeen ohjaajaosuuden varsinaista kohderyhmää ovat:
1)Sidosryhmät, jotka hankkeen aikana ottavat ohjatakseen Työpeili-ryhmän tai jotka jatkossa ovat kiinnostuneet oman Työpeiliryhmän ohjaamisesta omana palveluvalikoimaan kuuluvana.
2)Muut Työpeili-mallin yhteiskehittämiseen aktiivisesti osallistuvat kumppanit

Hakuvaiheessa mukaan ilmoittautuneet ohjaajamentoroinnista/koulutuksesta kiinnostuneet tahot ovat:
-Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (PSKK Oy), jonka tavoitteena on Työpeili-hankkeen mentoroimana koota ja ohjata oma ryhmä Pohjois-Satakunnasta hankkeen alkuvaiheessa. Yhteyshenkilönä toimii yritysneuvoja Mari Raukola.
- Hoivakartta Oy, yhteyshenkilönä kouluttaja, kotihoidon ammattilainen ja Satakunnan Yrittäjät ry:n sote-ryhmän puheenjohtaja, Merja Loven. Samalla tavoin tavoitteena on omista kumppaniyrityksistä (yksinyrittäjiä Rauman seudulta) koostuva Työpieli-ryhmä hankkeen alkupuolelta lähtien
-Prizztech Oy: Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi on yhteyshenkilö organisaationsa yritysneuvojien ja Työpeili-hankkeen välillä, erityisesti koskien Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Prizztechin DigiBusiness –hanketta (ESR), mutta myös sen päättymisen jälkeen. Syksyllä 2017 neuvotellaan myös yritysneuvojien itseohjaamista ryhmistä.

Työpeiliryhmien ohjauksesta kiinnostuneiden tahojen lisäksi kehittäjäkumppaneina hankkeessa ovat mm. seuraavat:
-Länsirannikon Koulutus Oy WinNova: Aikuiskoulutuksen opettaja Johanna Alanen on yhteyshenkilö koskien erityisesti organisaationsa sekä Kankaanpään opiston ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun Työhyvinvoinin tekijät -hanketta (ESR) ja sen Hyvinvoinnin pika-analyysityökalua. Yhteistyö jatkuu myös Työhyvinvoinnin tekijät –hankkeen päättymisen jälkeen.
-Työterveyslaitos (TTL): Erityisasiantuntija Susanna Visuri Länsi-Suomen alueelta on TTL:n yhteyshenkilö koskien erityisesti organisaationsa Mikrot menestykseen (ESR), Naiset Työssä (ESR) sekä TTL:n valtakunnallista TyhyverkostoX - työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hanketta (ESR). Erityisesti yhteistyötä tehdään koskien Naiset työssä-hankkeessa kehitettyn Sytyttäjä-malliin ja Timanttikiertueeseen liittyen, samoin laajassa levittämistyössä.

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös seuraavien alan toimijoiden kanssa:
-Työelämä 2020 -verkoston Satakunnan aluetoimintaa koordinoi asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Satakunnan ELY-keskuksesta. Hän on tärkeä linkki Työpeili-hankkeen suuntaan, sillä hänellä on yhteys myös yli sataan alueen yritysneuvojaan sekä Yritys-Suomi -toimintaan.
-Satakuntalaiset yrittäjäyhdistykset, esimerkkeinä Luvian Yrittäjät ry, yhdyshenkilönä puheenjohtaja ja taloushallinnon alan yrittäjä Risna Aho sekä Rauman Yrittäjät ry, joiden kanssa tehdään tiedotusyhteistyötä.
-Muut kiinnostuneet kehittäjätahot, kuten satakuntalainen Yrityspalvelu Ahkerax, yhteyshenkilönä Irene Hiedanpää sekä taustayhteisöjen alueelliset ja valtakunnalliset kumppanit.

Yrityskohderyhmästä, n. 43 hlöä, eniten n. 50% (n. 21 hlöä) on sote-alan yksin- tai mikroyrittäjiä, n. 25% (n. 11 hlöä) sote-yritysten avainhenkilöitä ja n. 20% (n. 9 hlöä) eri alojen mpk-yritysten väkeä. Uusyritystoimijoita on mahdollisesti n. 5% (n. 2 hlöä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke hyödyttää Työpeili-ryhmiin osallistuvien työyhteisöjä. Hyvinvoiva yrittäjä tai yrityksen avainhenkilö pystyy tukemaan paremmin koko työyhteisöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kilpailussa pysymisen valmiuksien kehittäminen tukee yritysten pysymistä markkinoilla ja pidentää näin osaltaan työuria.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää satakuntalaista yrityskulttuuria, jota elävöittää se, että yrityspalvelut tottuvat tarjoamaan ryhmäpalveluita vertaisuusajatuksella ja yrittäjät käyttämään niitä. Toiminta lisää myös verkostoitumista. Yrityskulttuuri, jossa on panostettu luottamuksellisiin ammatillisiin verkostoihin ja toisilta oppimiseen, on Satakunnan vetovoimatekijä yrityskentällä. Hankkeen tavoitteena onkin vahvistaa satakuntalaista yrityskulttuuria yksin tekemisestä kohti yhdessä tekemistä.

Välillisesti Foorumix-hanke näkyy myönteisesti Satakunnan alueen kuntalaisten keskuudessa, sillä verkostoitumalla alueen mpk-yritysten on mahdollista löytää uusia yhdessä tekemisen muotoja, oppia toisiltaan ja sitä kautta kehittää palveluitaan entistä kattavammiksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 121

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 90 865

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 871

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 129 807

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Ulvila, Nakkila, Säkylä, Pori, Rauma, Honkajoki, Harjavalta, Huittinen, Pomarkku, Siikainen, Eura, Merikarvia, Kokemäki, Kankaanpää, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 86

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi perustuu tilastoihin ja asiasta tehtyihin tutkimuksiin. Toivasen ja Kauppisen (2006) mukaan suomalaisten työelämä on voimakkaasti eriytynyt sukupuolten perusteella eri ammattialoihin ja erilaisiin työtehtäviin. Tämä näkyy työhön liittyvissä kuormitustekijöissä ja työolosuhteissa. Sosiaali- ja terveysalan työssä naisvaltaisuus näkyy merkittävänä 87 prosentin osuutena ammattiryhmästä. (Minna Toivanen & Kaisa Kauppinen 2006, Työ ja terveys -haastattelututkimus) Hanke kohdistuu sosiaali- ja terveysalan yrittäjiin (yksinyrittäjät, mikroyritykset ja keskisuuret yritykset), joiden työntekijöistä oli Työvoimatutkimuksen (2010) mukaan naisia 34,5 prosenttia. Hankkeessa toteutetaan reflektiivisiä Työpeili-ryhmiä, jotka muodostuvat sekä sote-alan yksinyrittäjistä että pienyritysten omistajista, esimiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista. Erilaisten ryhmien lähtökohdat, tarpeet ja toiveet huomioidaan yksilöllisesti kaikkia osapuolia kunnioittaen. Suomen hallituksen sote- ja kuntarakenneuudistus muuttaa monen alalla työskentelevän palveluntuottajan työn tekemisen ja tuottamisen tapoja. Työhön tulisi sisällyttää mm. yrityksen näkyvyyden, digitalisaation, kestävän kehityksen ja monikulttuurisuuden ulottuvuuksia. Opittavaa tulee jatkuvasti, mutta tapoja ja aikaresurssia omaksua tarvittava on haastava löytää. Yrittäjillä olevat voimavarat eivät veny äärimmilleen. Muutos on kuitenkin väistämätöntä ja vaatii yrittäjiä muokkaamaan toimintaansa yritysmaailmassa selviytyäkseen. Konkreettisia muutoksesta selviytymisen keinoja tullaan huomioimaan eri sukupuolten näkökulmat huomioiden. Haasteita tämä tuo erityisesti ikääntyneiden yrittäjien keskuudessa, jotka ovat saattaneet toimia samalla alalla ja oman yrityksen parissa vuosikymmeniä. Suomen yrittäjät korostavatkin, että muutoksilla ja muutosten vaatimilla päätöksillä voidaan joko heikentää tai parantaa yrittäjyyden olosuhteita. Jo pienetkin toimet voivat vaikuttaa yrittäjiin ja yrittäjyyteen merkittävästi. Päätöksiä tehtäessä tulee muistaa, että Suomen yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Toteutettavat muutokset vaikuttavat laajaan joukkoon yritysalan toimijoita, joista sosiaali- ja terveysalalla on noin 60 000 työntekijää noin 20 000 sote-alan yrityksessä. Uudistusten onnistuminen edellyttää yrittäjyyden huomioimista koko muutosprosessin ajan sekä kaikkien päätösten ja osa-alueiden yritysvaikutusten arviointia. (Suomen Yrittäjät) Tutkija Noora Järnefeltin mukaan (Hyvinvointikatsaus-lehti 4/2011) ikääntyneiden, 55−74-vuotiaiden yrittäjien määrä on voimakkaassa kasvussa. Tähän vaikuttavat väestön ikärakenteen muutos ja ikääntyneiden lisääntynyt työssäkäynti. Samalla yrittäjien osuus ikääntyneestä väestöstä on kasvanut, ja erityisesti eläkkeellä olevien sivutoiminen yrittäjyys on yleistymässä. Yrittäjien määrä oli pitkään laskusuunnassa, mutta vuodesta 2005 lähtien se on kääntynyt kasvuun. Käänne johtuu lähes yksinomaan ikääntyneiden, 55−74-vuotiaiden yrittäjien määrän reippaasta kasvusta. 2000-luvun aikana ikääntyneiden yrittäjien määrä on kasvanut 60 000:sta noin 100 000:een. Sen sijaan keski-ikäisten, 30−54-vuotiaiden yrittäjien määrä on pysytellyt 2000-luvulla melko vakaana. Nuorten yrittäjien määrä on hieman kasvanut, mutta on yhä pieni. Nykyisin joka kolmas yrittäjä on 55-vuotias tai vanhempi. Talous- ja hyvinvointikatsauksen Tieto&Trendi julkaisussa (13.2.2014) tuodaan esille yrittäjyyden ikärakenteen huomioimisen, sillä yrittäjät jatkavat työelämässä usein pidempään kuin palkansaajat. Tämä heijastuu myös itsensä työllistäjien ikärakenteeseen, joka on palkansaajien ikärakennetta vanhempi. Neljäsosa kaikista itsensä työllistäjistä on 55 – 64-vuotiaita, palkansaajista tähän ikäluokkaan kuuluu vain joka kuudes. Ikärakenteeltaan nuorin ryhmä ovat freelancerit ja apurahansaajat, joista yli 40 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Nuorta ikäjakaumaa voidaan selittää sillä, että yrittäjänä työskentely aloitetaan usein freelancerina, mistä edetään oman yrityksen perustamiseen, kun toiminta on vakiintunut. Kaiken kaikkiaan itsensä työllistäjät työskentelevät monenlaisissa ammateissa, kuten osto- ja myyntiagentteina, pienkauppiaina, kiinteistön¬välittäjinä, johtamisen ja liikkeen¬johdon konsultteina, fysioterapeutteina, hierojina ja erilaisina kouluttajina. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (Naiset ja miehet Suomessa 2014) mukaan terveys- ja sosiaalipalveluissa 86,7 prosenttia työskentelevistä on naisia. Työllisten naisien yleisimmät ammatit vuonna 2014 olivat terveydenhuollossa ja hoiva-alan tehtävissä. Yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä on puolestaan palvelualalla naisia 42,1 prosenttia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan huomioon erityisesti naisvaltaisen alan haasteet ja hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa toimivia koskettavan muutoksen vaikutukset työn tekemiseen, työn tekemisen tapoihin ja työssä jaksamiseen. Hankkeen Työpeili-ryhmiä muodostettaessa ja ryhmien toiminnan aikana tullaan huomioimaan osallistujien ikä- ja sukupuolivaikutukset. Ryhmissä esille nousevia teemojen käsittelytavassa tullaan huomioimaan ryhmiin osallistuvien lähtökohdat, toiveet ja tavoitteet, joissa otetaan huomioon yksilölliset tekijät. Yksi Työpeili-ryhmän kohderyhmistä on sosiaali- ja terveysalan yksinyrittäjät, joita koskettaa etenkin sote-uudistuksen tuomat uudet osaamisvaatimukset. Tämä huomioidaan etenkin työssä jaksamisen ja työn tekemisen tapojen kautta sukupuoli- ja ikänäkökulmat muistaen. Toisen Työpeilin kohderyhmän muodostavat sote-uudistuksen kohtaavat pienyritysten omistajat, esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut, joiden toiveita ryhmän toiminnassa kuunnellaan ja huomioidaan erityisesti työyhteisöä koskettavista näkökulmista. Sote-alan työssä keskeisesti esille nousevia teemoja ovat vuorovaikutus (asiakkaat, työyhteisö ja verkostot), ryhmässä toimiminen sekä työssä jaksaminen. Digitalisaation mukanana tuoma teknistyvä maailma asettaa myös alalla toimiville oppimisen paikkoja uudenlaisten sovellusten ja laitteiden myötä. Naisten ja miesten elämäntilanteet vaikuttavat myös väistämättä heidän työelämään ja yrittäjänä toimimiseen. Naisvaltaisella sote-alalla yrittäjinä toimivat työntekijät ovat usein vastuussa työn ohella myös perheen arkielämän sujuvuudesta, läheisten (esim. ikääntyneet vanhemmat) hyvinvoinnista ja perheen harrastusten organisoinnista. Perheelliset naisyrittäjät huolehtivat kodista ja lapsista sekä ovat aktiivisia harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa. Suomen väestön ikääntyessä yhä useampi heistä toimii myös oman vanhemman tai läheisen lähi- tai etäomaishoitajana. Työpeili-ryhmät tuovat toiminnallaan naisvaltaisten alojen ja muun samanaikaisesti hektisen elämän haasteisiin ratkaisukeinoja tarvittavan osaamisen tason nostosta ja vertaisuuden voimasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Asia näkyy hankkeen tavoitteissa edellä kuvatuilla tavoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeella on vain vähäisiä luonnonvarojen käytön kestävyyteen välillisesti liittyviä vaikutuksia. Työpeilin aikana hyödynnetään kattavasti Foorumix-hankkeessa luotua tietopankkia, foorumix.fi -sivustoa, johon kootaan Työpeili-ryhmistä nousevia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä materiaalia ja suositaan verkkovälitteisyyttä (mm. SAMKilla käytössä oleva HILL verkkoneuvotteluohjelma ja Moodle-oppimisympäristö).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa pyritään välttämään tulostusta ja hyödynnetään digitaalisuutta verkkovälitteisesti (HILL, Moodle-oppimisympäristö).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanketoiminnalla ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen aikana pyritään välttämään tulostusta, kierrättämään materiaaleja monipuolisesti ja suosimaan verkkovälitteisyyttä digitaalisia ohjelmia ja toimintatapoja (HILL, Moodle-oppimisympäristö) hyödyntäen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia palveluita verkkovälitteisten Työpeili-ryhmien, verkkoneuvottelujen (HILL) ja sähköisen ohjaajakoulutuksen (Moodle) avulla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Työpeili-ryhmät tuovat uudenlaisen toimintamallin tukemaan yrittäjyyden ja yrittäjänä toimimisen monimuotoisuutta, digitalisaation mukanaan tuomaa työtapojen murrosta ja muutoksessa olevaa sote-alan haasteellisuutta. Hanke vaikuttaa paikallisesti yrityskulttuurin toimintatapoihin nostaessaan esille yksinyrittäjien ja mpk-yrittäjien kohtaamia haasteita ja tuoden niihin erilaisia ratkaisukeinoja (Työpeili-ryhmät, digitalisaation hyödyntäminen, vertaistuki). Työpeili-hankkeessa keskitytään tuomaan erityisesti +54-vuotiaiden yrittäjien työtapoihin uudenlaisia ratkaisukeinoja käyttäen vertaistuen voimaa. Hanke edistää yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, mikä pitkällä tähtäimellä voi vahvistaa paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosimista sekä mahdollistaa sosiaalisten innovaatioiden kehittämisen. Hankkeen aikainen toiminta ja saadut tulokset tehdään näkyväksi erilaisten tapahtumien, Timanttikiertueen sekä media- ja some-näkyvyyden avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa keskeisessä asemassa ovat Työpeili-ryhmiin osallistuvien yrittäjien osaamisen ja uudenlaisten työtapojen kehittäminen sekä vertaistuen kautta saatavan työhyvinvoinnin lisääminen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkkovälitteisyyttä (HILL, Moodle) ja erilaisia digitaalisia vaikutuskanavia (mm. some-näkyvyys).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat Työpeili-ryhmiin osallistuvien yrittäjien osaamisen, hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden sekä vertaisuuden lisäämiseen. Toiminnan vaikuttavuus siirtyy työyhteisötasolla näiden yrittäjien kautta heidän yrityksiinsä, muiden yritystoimijoiden sekä kumppaniyritysten käyttöön edistäen työssä vaadittavaa osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia. Vertaistuen merkitys näkyy yrittäjien keskinäisten kontaktien lisääntymisenä myös hankkeen päätyttyä juurruttamisen myötä. Hanketoiminnalla on vaikuttavuutta myös yritysten laaja-alaiselle asiakaskunnalle esimerkiksi osaavan palveluntuotannon, uudenlaisen näkyvyyden ja hyvinvoivempien yrittäjien kautta. Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyttä Kaakkois-Suomessa tutkineet Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen (2003) käsittelevät palvelualalla toimivien yrittäjien osaamisvaatimuksia ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalan lisääntyneellä markkinamekanismien tehokkaammalla hyödyntämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ajankäyttöä ja innovatiivisia toimintamalleja. Sote-alan yrittäjyyttä koskevat myös monet lakisääteiset vaatimukset, esimerkiksi asianmukaisista toimitiloista, laitteista, henkilökunnan osaamistasosta ja omavalvonnasta. Yrittäjän on tunnistettava markkinoilla olevat tarpeet ja pystyttävä vastaamaan niihin kustannus- ja laatutehokastietoisina asiakaslähtöisyyttä unohtamatta. (Dufv & Liukkonen, 2003.) Tämän uudenlaisen, alati muuttuvan ja digitaalisuutta vaativan työelämän muodot haastavat jo valmiiksi kiireiset ja hektisen arjen keskellä elävät yrittäjät. Myös se, että sote-alalla jatketaan yrittäjinä yli eläkeiän, vaikuttaa työssä jaksamiseen ja uusien toimintamallien omaksumiseen. Työn laadukas ja ammattitaitoinen toteuttaminen ovat kuitenkin kaikille yrittäjille työn säilymisen elinehto. Kiireestä huolimatta usean yrittäjän työntekoa edistää ns. työn imu, minkä on todettu olevan hyvin voimakasta erityisesti itsensä työllistäjien keskuudessa. Tilastokeskuksen (Itsensä työllistäjät 2013 & Työolotutkimus 2013) mukaan itsensä työllistäjistä 64 prosenttia olivat itseensä tyytyväisiä saadessaan syventyä työntekoon (vrt. palkansaajista 45%). Itsensä työllistäjistä 56 prosenttia koki olevansa innostunut työstään (vrt. palkansaajat 35%). Innostus työhön edesauttaa yrittäjien pitkiä työuria. Kiire ja ajan puute ovat usein esteenä toteuttamasta yritystoimintaa ja asiakaspalvelulähtöisyyttä toivotulla tavalla, vaikka tarve uudenlaisten toimintamuotojen sisäistämiseen ja yrityksen toimintaan sisällyttämiseen tunnistetaan. Yrittäjät tekevät työtään usein oman hyvinvoinnin kustannuksella. Työpeili-ryhmien voimavarana ja vahvuustekijänä ovat avoimuus, matala osallistumiskynnys ja luottamuksellinen ilmapiiri, mitkä helpottavat yrittäjyyteen ja jaksamiseen liittyvien asioiden käsittelyä sekä uusien asioiden omaksumista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeella on vaikutusta erityisesti naisten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen hankkeessa mukana olevien sote-alan yrittäjien kautta. Myös ikä-, sukupolvi- ja hyvinvointitekijät huomioidaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2015 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä 346 000 henkeä, joista naisyrittäjiä on 30 prosenttia. Tämä voidaan katsoa merkittäväksi osuudeksi EU-maiden välisessä vertailussa. Naisyrittäjyyteen kytkeytyy miehiä useammin sivutoimisuus ja yksinyrittäjyys sekä toimiminen palvelualoilla. Naisyrittäjyyden edistäminen ja lisääminen kaipaavat kehittämistä Suomen yrityskentässä, jotta olemassa oleva osaaminen saadaan hyötykäyttöön. Hankkeen tavoitteena on nostaa esille etenkin naisyrittäjyyteen liittyvät haasteet (mainittu edellä) ja edistää tasa-arvokysymyksiä hankkeen keskeisten toimintatapojen, reflektoivan osaamisen noston ja vertaistuen, avulla. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa toteutettava Työpeili-ryhmätoiminta edistää alueen yritystoiminnan sukupuolinäkökulmien avautumista, sote-alan yrittäjyyden tunnettuutta ja arvostusta sekä nostaa esille erityisesti naisyrittäjien usein haasteelliset elämäntilanteet. Käsiteltävinä teemoina jatketaan myös Foorumix-hankkeessa tärkeäksi nousseita sukupuoli- ja ikänäkökulmia, vertaistuen voimaa sekä esteettömyyden ja osallisuuden esille tuonnin vahvistamista. Vaikka sote-alan yrittäjyys on pääosin naisvaltaista ja keskittynyt jo pitkään alalla olleisiin toimijoihin, edistää hanke myös nuorten yrittäjien pärjäämismahdollisuuksia (hiljaisen tiedon siirto). Tähän pyritään vaikuttamaan tunnistamalla nuorten yrittäjien yleisimmät haasteet ja osaamisessa olevat puutteet sekä tarjota mahdollisuutta saada hiljaista tietoa pidempään alalla olevilta toimijoilta. Vastaavasti nuoret yrittäjät voivat tarjota osaamistaan digitaalisten laitteiden ja teknologisten sovellusten käyttöönotossa ja hyödyntämisessä yrittäjänä toimiessa. Tämän hetken positiivisena signaalina voidaankin havaita nuorten yrittämisaktiivisuuden ja yritysmaailman kiinnostavuuden lisääntyminen. Kun vuosina 2003 – 2004 vain noin kaksi prosenttia 18 – 24-vuotiaista mietti yrityksen perustamista, on vastaava luku nyt noin 20 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi innostavat onnistumistarinat, yrittäjäkasvatus ja start up -tilaisuuksien (mm. Slush, Yrityskylä) lisääntyminen (Uusyrityskeskus). Yrittäjyys on tuotu suuremmalla volyymillä näkyville tavalla, joka tavoittaa eri ikäiset toimijat nykyaikaisella ja kiinnostavalla tavalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke tukee työelämässä toimivien yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta (myös pienet/suuret toimijat). Reflektoivan oppimisen ja vertaisuuden kautta tapahtuva osaamistason lisääminen ja hyvinvoinnin huomioiminen sekä verkostoituminen lisäävät yritystoimijoiden jalansijaa yhteiskunnallisella tasolla. Yrittäjien työn arvo tunnustetaan ja nostetaan esille hankkeen käsittelemien teemojen kautta. Hankkeessa vaikutetaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien yrittäjien osallisuuden edistämiseen Työpeiliryhmien tarjoaman koulutuksien ja vertaisverkostojen kautta. Ryhmissä käsitellään muun muassa osaamisen tasoa ja uudenlaisia työtapoja, yrittäjyyden kulmakiviä ja markkinoilla pysymistä, yrittäjien hyvinvointia sekä monikulttuurisuuden ja ikänäkökulmien huomiointia. Työpeili-ryhmissä toteutuva vertaisuus edistää vaikeidenkin asioiden jakamista, avoimuutta ja lisää yhdenvertaisuutta yritystoimijoiden välillä. Esille tuodaan myös erilaisten työntekijöiden vahvuudet ja työn tekemisen mahdollisuudet yritysmaailmassa yhdenvertaisuusnäkökulmien kautta. Hankkeessa toteutettavalla työllä on välitöntä vaikutusta osallistuviin yrittäjiin ja yrityksiin sekä välillistä vaikutusta heidän asiakaskuntaansa lukeutuviin henkilöihin ja yrityksen sidosryhmiin. Hankkeen koulutustilaisuuksien ja monipuolisen tiedottamisen (julkaisut, some-näkyvyys, nettisivut) kautta hankkeella on välillistä vaikuttavuutta myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden lisääntymiseen sekä Satakunnassa että alueen ulkopuolella.
Kulttuuriympäristö 7 6
Hankkeen tavoitteena on tukea satakuntalaisten yksinyrittäjien ja mpk-yrittäjien ammatillisuutta, osaamista ja alueellista verkostoitumista. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia satakuntalaiseen yrityskulttuuriin ja palveluntuottajien tunnettuuteen ohjatessaan toimijoita asioiden jakamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja keskinäisen vertaisuuden kunnioittamiseen. Hanke huomioi satakuntalaisen yrityskulttuurin ominaispiirteet ja alueellisen yrityselämän haasteet pyrkien tuomaan niihin uudenlaisia tulokulmia. Hankkeen tavoitteena on koulutusten ja tilaisuuksien kautta tukea Työpeili-ryhmätoiminnan juurtumista ja tulemista tunnetuksi Satakunnan ulkopuolella.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen kautta osaamisen taso yrittäjinä toimimisesta kasvaa ja vertaisuuden voimasta saatava hyvinvointi lisääntyy, mitkä edistävät osallistujien positiivista virettä ja tietoisuutta työelämänsä vaikutuksista itselleen ja ympäristölleen. Tämä vaikuttaa välillisesti myös ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-