|
|
|
Hankekoodi: S20983
Hankkeen nimi: Työpeili
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: Satakunnankatu 23, PL 1001
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28130
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LATOSTENMAA KAARINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaarina.latostenmaa(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3662
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työpeili-hankkeessa kehitetään uusi ryhmämuotoinen yrityspalvelu - Työpeili-konsepti. Se suunnataan erityisesti yksinyrittäjille sekä mikro- ja pienyrityksille, jotka nykyisin vähiten hakeutuvat palveluiden pariin. Työpeilin ajatus kiteytettynä on reflektoiva vertaisryhmässä tapahtuva kehitysprosessi, johon kytkeytyy asiantuntijaosuuksia. Tarve tälle hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhdistävälle konseptille on havaittu Foorumix-hankkeessa (ESR, SAMK).
Satakunnassa ei ole tarjolla ryhmämuotoisia yrityspalveluita. Nykytarjonnasta puuttuvat myös asiantuntijaosuuksia sisältävän vertaisryhmämallin edut, sillä
1) Koulutukset herättävät muutokseen, mutta yksisuuntaisesti annettu info jää helposti irralliseksi
2) Räätälöidyt palvelut eivät tavoita kaikkia, varsinkin yksin- ja pienyrittäjillä on kynnys tuen hakemiseen
3) Kehitysprosesseista jää usein pois vertaistuki ja arkeen siirtymisen varmistaminen
Työpeili-konsepti kehitetään eri asioita kokeilemalla. Tavoitteena on löytää muotoja, jotka ottavat huomioon sen, miten vähäisillä aika- ja rahapanostuksilla monet yksin- ja mpk-yrittäjät joutuvat päivittämään osaamistaan. Työpeilissä konkreettiset asiat tehdään valmiiksi ryhmään ajoittain liittyvien asiantuntijoiden kanssa. Mallissa asiantuntijat myös tukevat opitun juurtumista arkeen. Pienin askelin tapahtuva kehittyminen tukee parhaiten jaksamista. Arjen digiloikat ja hyvinvointi näkyvät tuloksessa.
Rakenteellisissa muutoksissa tarve peilata asioita on erityisen iso. Tietoa tulee niin paljon, että sen prosessointi yhdessä on järkevää. Työpeili-ryhmien pilotointi kohdistetaan pääosin hyvinvointialaan, sillä sote-uudistus haastaa sen pienet palveluntuottajat. Osa ryhmistä koostuu yksinyrittäjistä, osa mpk-yritysten omistajista tai muista avainhenkilöistä. Työpeili kokoaa ryhmiä sekä edelläkävijöistä että niistä, joiden kohdalla uudistuminen on kilpailussa pysymisen edellytys. Pilotointi hyödyttää kaikkia: Alasta riippumatta vaatimukset ottaa käyttöön uusia työkaluja ja systemaattista datan hallintaa lisääntyvät.
Yritykset, samoin kuin yrityksille palveluita tarjoavat tahot (paikalliset ja maakunnalliset) ovat jo sitoutuneet kattavasti hankkeeseen ja heidät otetaan heti alkuun mukaan ryhmien kokoamiseen ja ohjaamiseen. Tämä varmistaa mallin kehittymisen pysyväksi palvelutarjonnaksi.
Työpeili-prosessi:
1) Yrittäjien ja yrityspalveluiden kanssa aloituskierros
2) Työpeili-ryhmien kokoaminen (face to face ja verkkovälitteiset)
3) Työpeli-ryhmien pilotointivaihe 1,5 vuotta
4) Yritysten muutoksen arvioiminen ja tulosten koonti
5) Valmis Työpeili-mallinnus, levittäminen ja juurruttamisen tuki
6) Verkkovälitteisen Työpeili-ohjaajakoulutuksen laadinta ja pilotointi
Prosessin aikana tehdään asioita liittyen erityisesti soten palvelupaketti-indikaattoreihin, toimintojen kuvaukseen ja palvelusetelikäytäntöihin. Myös muutoksessa jaksamiseksi tarjotaan tarvittaessa tukea (esim. green care, NLP, työsuojelu). Hankkeessa toteutettavan ns. Timanttikiertueen tapahtumissa seurataan sote-uudistuksen edistymistä Työpeili-ryhmien toiminnan pohjaksi.
Innovatiivinen Työpeili-malli tuo jatkossa lisäarvoa niille yksin- ja pienyrityksille, jotka haluavat kehittää kilpailukykyään jaksamista tukien. Erityisesti malli sopii muutostilanteiden paineet kohtaaville.
Hyvinvointi ja tuottavuus nousevat työuria turvaten, kun uudistuminen voi tapahtua itselle sopivalla tavalla - myös ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Tekeminen kohdentuu suoraan todettavaan tarpeeseen, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Vertaisuuden voimaa henkivä, luottamuksellinen Työpeili-verkosto rohkaisee ajan haasteisiin tarttumiseen ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin.
Työpeili-toiminta tulee pienyrityskentän tueksi myös keväällä 2020 puhjenneeseen koronakriisiin 1.4.2020 puolletun muutos- ja jatkoesityksen myötä. Keväällä kun kokoontumiskiellot ovat ehdottomat, panostetaan etäneuvontaan ja -teematilaisuuksiin esim. taloudellisen tuen hakemisesta ja henkisestä tuesta. Samoin kootaan EtäTyöpeili-ryhmiä. Syyskaudella 2020 hanke on tukena kriisistä nousussa sekä etänä että kasvokkain. Myös Työpeili-toiminnan juurtumiseen panostamista jatketaan ja syvennetään.
Työpeili-ryhmien pilotointiin osallistujat ovat mikro- ja pk-yritysten omistajia tai muita avainhenkilöitä (erityisesti +54-vuotiaita). He saavat hankkeen aikana prosessimaisen tuen hankehenkilöstöltä tai Työpeili-hankkeen sidosryhmäosallistujilta. Muutospaineet ovat suuria sote-alalla, joten se on toiminnan pääkohde. Työpeilissä oleellista on asiantuntijapalveluiden kehittäminen, jotta hankkeen jälkeenkin mpk-yritykset saavat Työpeilin avulla tukea tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen eli varmistetaan Työpeili-ryhmien juurtuminen.
Toinen tärkeä kohderyhmä on sidosryhmät. Osa kumppaniorganisaatioista osallistuu heti alussa mentoriohjaukseen perustuvaan Työpeili-ohjauksen yhteiskehittämisprosessiin, osa hankkeen lopulla pilotoitavaan verkkovälitteiseen Työpeili-ohjaajakoulutukseen. Samoin työtä tehdään niiden asian kannalta oleellisten asiantuntijapalvelujen kanssa, joilla on kiinnostus ottaa malli käyttöön jatkossa ja jotka osallistuvat ennakoivasti yksilölliseen Työpeili-ohjaukseen tai koulutuspäiviin. Yhteiskehittäen saadaan myös tärkeitä näkökulmia, joilla tehdä Työpeili-ryhmämalli mahdollisimman palvelevaksi.
Työpeili-pilottien yrityskohderyhmä koostuu:
1) hyvinvointi-, sosiaali- tai terveysalan yksinyrittäjistä, jotka sote-uudistuksen vaatimusten myötä kohtaavat uuden, tulevaisuutta ratkaisevan kehittymishaasteen ja joka vaikuttaa suuresti myös heidän jaksamiseensa
2) sote-alan mikro- ja pienyritysten avainhenkilöistä, jotka ovat saman haasteen edessä kuin yksinyrittäjät, ja jotka muutostilanteessa kaipaavat myös tukea parantaakseen työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta varmistamaan markkinoilla pysymisen ja kestävän kasvun.
3) Sellaisista muiden alojen mpk-yritysten omistajista tai avainhenkilöistä, jotka ajan murroksessa tarvitsevat vertaisryhmään pohjaavaa yhteiskehittämistä. Mukaan saattaa sote-uudistuksen myötä tulla myös yhdistystaustaisia uusyritystoimijoita, joiden palveluvarmuuden tukeminen tulee ajankohtaiseksi.
Hakuvaiheessa mukaan lupautuneet sote-alan yritykset ovat:
- Dagmaaria
- FysioTähti
- Hopeaharju
- Jokifysio
- Kiropraktikko Jonna Kulmala
- Kotihoitopalvelu Päivikki Aho
- Lehmuskolo
- Lehtocare Oy
- Marjan Kotihoito
- Mesikämmen
- Pappilanlampi
- Tmi Päivi Tikka
- Tilkkutäkki
- Urheiluhieroja Janne Kulmala
Muut pilotteihin osallistuvat yritykset sitoutetaan mukaan pääasiassa hankkeen alkuvaiheessa. Hankkeen loppuosaan ajoittuvan Työpeili-ohjaajakoulutuksen pilottiin osallistuvat mpk-yritykset tulevat kuitenkin mukaan vasta siinä vaiheessa. Osin yritykset tulevat mukaan hankkeen toisen pääkohderyhmän, sidosryhmien kautta. Tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun pilottiryhmät ovat yrityspalvelukumppanien koolle kutsumia ja ohjaamia. Yritysneuvojat kutsuvat osallistujia ryhmiinsä omien strategioidensa mukaisesti. Tämä toimintatapa tähtää Työpeili-toiminnan mahdollisimman tehokkaaseen juurtumiseen.
Mukana on myös Foorumix-hankkeeseen osallistuneita yrityksiä, sillä tarve Työpeili-ryhmille nousi erityisesti niistä. He ovat myös sitoutuneita ja pystyvät tarvelähtöisesti arvioimaan sen, mikä lisäarvo uudella toimintatavalla ja yritysneuvojapainotteisuudella on sille, että yritykset pääsevät kestävään, hyvinvointia ja tuottavuutta kehittävään Työpeili-prosessiin. Vaikka painotus on sote-alalla, kokemus monenlaisista ryhmistä vahvistaa lopputulosta ja antaa painoa myös hankkeen loppuvaiheessa pilotoitavalle verkkovälitteiselle Työpeili-ohjaajakoulutukselle.
Työpeili-hankkeen ohjaajaosuuden varsinaista kohderyhmää ovat:
1)Sidosryhmät, jotka hankkeen aikana ottavat ohjatakseen Työpeili-ryhmän tai jotka jatkossa ovat kiinnostuneet oman Työpeiliryhmän ohjaamisesta omana palveluvalikoimaan kuuluvana.
2)Muut Työpeili-mallin yhteiskehittämiseen aktiivisesti osallistuvat kumppanit
Hakuvaiheessa mukaan ilmoittautuneet ohjaajamentoroinnista/koulutuksesta kiinnostuneet tahot ovat:
-Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (PSKK Oy), jonka tavoitteena on Työpeili-hankkeen mentoroimana koota ja ohjata oma ryhmä Pohjois-Satakunnasta hankkeen alkuvaiheessa. Yhteyshenkilönä toimii yritysneuvoja Mari Raukola.
- Hoivakartta Oy, yhteyshenkilönä kouluttaja, kotihoidon ammattilainen ja Satakunnan Yrittäjät ry:n sote-ryhmän puheenjohtaja, Merja Loven. Samalla tavoin tavoitteena on omista kumppaniyrityksistä (yksinyrittäjiä Rauman seudulta) koostuva Työpieli-ryhmä hankkeen alkupuolelta lähtien
-Prizztech Oy: Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi on yhteyshenkilö organisaationsa yritysneuvojien ja Työpeili-hankkeen välillä, erityisesti koskien Satakunnan Yrittäjät ry:n ja Prizztechin DigiBusiness –hanketta (ESR), mutta myös sen päättymisen jälkeen. Syksyllä 2017 neuvotellaan myös yritysneuvojien itseohjaamista ryhmistä.
Työpeiliryhmien ohjauksesta kiinnostuneiden tahojen lisäksi kehittäjäkumppaneina hankkeessa ovat mm. seuraavat:
-Länsirannikon Koulutus Oy WinNova: Aikuiskoulutuksen opettaja Johanna Alanen on yhteyshenkilö koskien erityisesti organisaationsa sekä Kankaanpään opiston ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun Työhyvinvoinin tekijät -hanketta (ESR) ja sen Hyvinvoinnin pika-analyysityökalua. Yhteistyö jatkuu myös Työhyvinvoinnin tekijät –hankkeen päättymisen jälkeen.
-Työterveyslaitos (TTL): Erityisasiantuntija Susanna Visuri Länsi-Suomen alueelta on TTL:n yhteyshenkilö koskien erityisesti organisaationsa Mikrot menestykseen (ESR), Naiset Työssä (ESR) sekä TTL:n valtakunnallista TyhyverkostoX - työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hanketta (ESR). Erityisesti yhteistyötä tehdään koskien Naiset työssä-hankkeessa kehitettyn Sytyttäjä-malliin ja Timanttikiertueeseen liittyen, samoin laajassa levittämistyössä.
Tiivistä yhteistyötä tehdään myös seuraavien alan toimijoiden kanssa:
-Työelämä 2020 -verkoston Satakunnan aluetoimintaa koordinoi asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Satakunnan ELY-keskuksesta. Hän on tärkeä linkki Työpeili-hankkeen suuntaan, sillä hänellä on yhteys myös yli sataan alueen yritysneuvojaan sekä Yritys-Suomi -toimintaan.
-Satakuntalaiset yrittäjäyhdistykset, esimerkkeinä Luvian Yrittäjät ry, yhdyshenkilönä puheenjohtaja ja taloushallinnon alan yrittäjä Risna Aho sekä Rauman Yrittäjät ry, joiden kanssa tehdään tiedotusyhteistyötä.
-Muut kiinnostuneet kehittäjätahot, kuten satakuntalainen Yrityspalvelu Ahkerax, yhteyshenkilönä Irene Hiedanpää sekä taustayhteisöjen alueelliset ja valtakunnalliset kumppanit.
Yrityskohderyhmästä, n. 43 hlöä, eniten n. 50% (n. 21 hlöä) on sote-alan yksin- tai mikroyrittäjiä, n. 25% (n. 11 hlöä) sote-yritysten avainhenkilöitä ja n. 20% (n. 9 hlöä) eri alojen mpk-yritysten väkeä. Uusyritystoimijoita on mahdollisesti n. 5% (n. 2 hlöä).
Välillisesti hanke hyödyttää Työpeili-ryhmiin osallistuvien työyhteisöjä. Hyvinvoiva yrittäjä tai yrityksen avainhenkilö pystyy tukemaan paremmin koko työyhteisöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kilpailussa pysymisen valmiuksien kehittäminen tukee yritysten pysymistä markkinoilla ja pidentää näin osaltaan työuria.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää satakuntalaista yrityskulttuuria, jota elävöittää se, että yrityspalvelut tottuvat tarjoamaan ryhmäpalveluita vertaisuusajatuksella ja yrittäjät käyttämään niitä. Toiminta lisää myös verkostoitumista. Yrityskulttuuri, jossa on panostettu luottamuksellisiin ammatillisiin verkostoihin ja toisilta oppimiseen, on Satakunnan vetovoimatekijä yrityskentällä. Hankkeen tavoitteena onkin vahvistaa satakuntalaista yrityskulttuuria yksin tekemisestä kohti yhdessä tekemistä.
Välillisesti Foorumix-hanke näkyy myönteisesti Satakunnan alueen kuntalaisten keskuudessa, sillä verkostoitumalla alueen mpk-yritysten on mahdollista löytää uusia yhdessä tekemisen muotoja, oppia toisiltaan ja sitä kautta kehittää palveluitaan entistä kattavammiksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 589
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 636
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 840
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 329 480
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan
Kunnat: Rauma, Siikainen, Nakkila, Pomarkku, Pori, Harjavalta, Kokemäki, Ulvila, Kankaanpää, Säkylä, Huittinen, Eura, Merikarvia, Jämijärvi, Karvia, Eurajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 63
Suunniteltu: 86
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankkeella on vain vähäisiä luonnonvarojen käytön kestävyyteen välillisesti liittyviä vaikutuksia. Työpeilin aikana hyödynnetään kattavasti Foorumix-hankkeessa luotua tietopankkia, foorumix.fi -sivustoa, johon kootaan Työpeili-ryhmistä nousevia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Hankkeessa hyödynnetään sähköistä materiaalia ja suositaan verkkovälitteisyyttä (mm. SAMKilla käytössä oleva HILL verkkoneuvotteluohjelma ja Moodle-oppimisympäristö). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Hankkeessa pyritään välttämään tulostusta ja hyödynnetään digitaalisuutta verkkovälitteisesti (HILL, Moodle-oppimisympäristö). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanketoiminnalla ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeen aikana pyritään välttämään tulostusta, kierrättämään materiaaleja monipuolisesti ja suosimaan verkkovälitteisyyttä digitaalisia ohjelmia ja toimintatapoja (HILL, Moodle-oppimisympäristö) hyödyntäen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia palveluita verkkovälitteisten Työpeili-ryhmien, verkkoneuvottelujen (HILL) ja sähköisen ohjaajakoulutuksen (Moodle) avulla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Työpeili-ryhmät tuovat uudenlaisen toimintamallin tukemaan yrittäjyyden ja yrittäjänä toimimisen monimuotoisuutta, digitalisaation mukanaan tuomaa työtapojen murrosta ja muutoksessa olevaa sote-alan haasteellisuutta. Hanke vaikuttaa paikallisesti yrityskulttuurin toimintatapoihin nostaessaan esille yksinyrittäjien ja mpk-yrittäjien kohtaamia haasteita ja tuoden niihin erilaisia ratkaisukeinoja (Työpeili-ryhmät, digitalisaation hyödyntäminen, vertaistuki). Työpeili-hankkeessa keskitytään tuomaan erityisesti +54-vuotiaiden yrittäjien työtapoihin uudenlaisia ratkaisukeinoja käyttäen vertaistuen voimaa. Hanke edistää yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, mikä pitkällä tähtäimellä voi vahvistaa paikallisten palveluiden ja tuotteiden suosimista sekä mahdollistaa sosiaalisten innovaatioiden kehittämisen. Hankkeen aikainen toiminta ja saadut tulokset tehdään näkyväksi erilaisten tapahtumien, Timanttikiertueen sekä media- ja some-näkyvyyden avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeessa keskeisessä asemassa ovat Työpeili-ryhmiin osallistuvien yrittäjien osaamisen ja uudenlaisten työtapojen kehittäminen sekä vertaistuen kautta saatavan työhyvinvoinnin lisääminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkkovälitteisyyttä (HILL, Moodle) ja erilaisia digitaalisia vaikutuskanavia (mm. some-näkyvyys). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat Työpeili-ryhmiin osallistuvien yrittäjien osaamisen, hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden sekä vertaisuuden lisäämiseen. Toiminnan vaikuttavuus siirtyy työyhteisötasolla näiden yrittäjien kautta heidän yrityksiinsä, muiden yritystoimijoiden sekä kumppaniyritysten käyttöön edistäen työssä vaadittavaa osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia. Vertaistuen merkitys näkyy yrittäjien keskinäisten kontaktien lisääntymisenä myös hankkeen päätyttyä juurruttamisen myötä. Hanketoiminnalla on vaikuttavuutta myös yritysten laaja-alaiselle asiakaskunnalle esimerkiksi osaavan palveluntuotannon, uudenlaisen näkyvyyden ja hyvinvoivempien yrittäjien kautta. Sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyttä Kaakkois-Suomessa tutkineet Hilkka Dufva ja Raija Liukkonen (2003) käsittelevät palvelualalla toimivien yrittäjien osaamisvaatimuksia ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalan lisääntyneellä markkinamekanismien tehokkaammalla hyödyntämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ajankäyttöä ja innovatiivisia toimintamalleja. Sote-alan yrittäjyyttä koskevat myös monet lakisääteiset vaatimukset, esimerkiksi asianmukaisista toimitiloista, laitteista, henkilökunnan osaamistasosta ja omavalvonnasta. Yrittäjän on tunnistettava markkinoilla olevat tarpeet ja pystyttävä vastaamaan niihin kustannus- ja laatutehokastietoisina asiakaslähtöisyyttä unohtamatta. (Dufv & Liukkonen, 2003.) Tämän uudenlaisen, alati muuttuvan ja digitaalisuutta vaativan työelämän muodot haastavat jo valmiiksi kiireiset ja hektisen arjen keskellä elävät yrittäjät. Myös se, että sote-alalla jatketaan yrittäjinä yli eläkeiän, vaikuttaa työssä jaksamiseen ja uusien toimintamallien omaksumiseen. Työn laadukas ja ammattitaitoinen toteuttaminen ovat kuitenkin kaikille yrittäjille työn säilymisen elinehto. Kiireestä huolimatta usean yrittäjän työntekoa edistää ns. työn imu, minkä on todettu olevan hyvin voimakasta erityisesti itsensä työllistäjien keskuudessa. Tilastokeskuksen (Itsensä työllistäjät 2013 & Työolotutkimus 2013) mukaan itsensä työllistäjistä 64 prosenttia olivat itseensä tyytyväisiä saadessaan syventyä työntekoon (vrt. palkansaajista 45%). Itsensä työllistäjistä 56 prosenttia koki olevansa innostunut työstään (vrt. palkansaajat 35%). Innostus työhön edesauttaa yrittäjien pitkiä työuria. Kiire ja ajan puute ovat usein esteenä toteuttamasta yritystoimintaa ja asiakaspalvelulähtöisyyttä toivotulla tavalla, vaikka tarve uudenlaisten toimintamuotojen sisäistämiseen ja yrityksen toimintaan sisällyttämiseen tunnistetaan. Yrittäjät tekevät työtään usein oman hyvinvoinnin kustannuksella. Työpeili-ryhmien voimavarana ja vahvuustekijänä ovat avoimuus, matala osallistumiskynnys ja luottamuksellinen ilmapiiri, mitkä helpottavat yrittäjyyteen ja jaksamiseen liittyvien asioiden käsittelyä sekä uusien asioiden omaksumista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella on vaikutusta erityisesti naisten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen hankkeessa mukana olevien sote-alan yrittäjien kautta. Myös ikä-, sukupolvi- ja hyvinvointitekijät huomioidaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2015 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä 346 000 henkeä, joista naisyrittäjiä on 30 prosenttia. Tämä voidaan katsoa merkittäväksi osuudeksi EU-maiden välisessä vertailussa. Naisyrittäjyyteen kytkeytyy miehiä useammin sivutoimisuus ja yksinyrittäjyys sekä toimiminen palvelualoilla. Naisyrittäjyyden edistäminen ja lisääminen kaipaavat kehittämistä Suomen yrityskentässä, jotta olemassa oleva osaaminen saadaan hyötykäyttöön. Hankkeen tavoitteena on nostaa esille etenkin naisyrittäjyyteen liittyvät haasteet (mainittu edellä) ja edistää tasa-arvokysymyksiä hankkeen keskeisten toimintatapojen, reflektoivan osaamisen noston ja vertaistuen, avulla. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa toteutettava Työpeili-ryhmätoiminta edistää alueen yritystoiminnan sukupuolinäkökulmien avautumista, sote-alan yrittäjyyden tunnettuutta ja arvostusta sekä nostaa esille erityisesti naisyrittäjien usein haasteelliset elämäntilanteet. Käsiteltävinä teemoina jatketaan myös Foorumix-hankkeessa tärkeäksi nousseita sukupuoli- ja ikänäkökulmia, vertaistuen voimaa sekä esteettömyyden ja osallisuuden esille tuonnin vahvistamista. Vaikka sote-alan yrittäjyys on pääosin naisvaltaista ja keskittynyt jo pitkään alalla olleisiin toimijoihin, edistää hanke myös nuorten yrittäjien pärjäämismahdollisuuksia (hiljaisen tiedon siirto). Tähän pyritään vaikuttamaan tunnistamalla nuorten yrittäjien yleisimmät haasteet ja osaamisessa olevat puutteet sekä tarjota mahdollisuutta saada hiljaista tietoa pidempään alalla olevilta toimijoilta. Vastaavasti nuoret yrittäjät voivat tarjota osaamistaan digitaalisten laitteiden ja teknologisten sovellusten käyttöönotossa ja hyödyntämisessä yrittäjänä toimiessa. Tämän hetken positiivisena signaalina voidaankin havaita nuorten yrittämisaktiivisuuden ja yritysmaailman kiinnostavuuden lisääntyminen. Kun vuosina 2003 – 2004 vain noin kaksi prosenttia 18 – 24-vuotiaista mietti yrityksen perustamista, on vastaava luku nyt noin 20 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi innostavat onnistumistarinat, yrittäjäkasvatus ja start up -tilaisuuksien (mm. Slush, Yrityskylä) lisääntyminen (Uusyrityskeskus). Yrittäjyys on tuotu suuremmalla volyymillä näkyville tavalla, joka tavoittaa eri ikäiset toimijat nykyaikaisella ja kiinnostavalla tavalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke tukee työelämässä toimivien yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta (myös pienet/suuret toimijat). Reflektoivan oppimisen ja vertaisuuden kautta tapahtuva osaamistason lisääminen ja hyvinvoinnin huomioiminen sekä verkostoituminen lisäävät yritystoimijoiden jalansijaa yhteiskunnallisella tasolla. Yrittäjien työn arvo tunnustetaan ja nostetaan esille hankkeen käsittelemien teemojen kautta. Hankkeessa vaikutetaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien yrittäjien osallisuuden edistämiseen Työpeiliryhmien tarjoaman koulutuksien ja vertaisverkostojen kautta. Ryhmissä käsitellään muun muassa osaamisen tasoa ja uudenlaisia työtapoja, yrittäjyyden kulmakiviä ja markkinoilla pysymistä, yrittäjien hyvinvointia sekä monikulttuurisuuden ja ikänäkökulmien huomiointia. Työpeili-ryhmissä toteutuva vertaisuus edistää vaikeidenkin asioiden jakamista, avoimuutta ja lisää yhdenvertaisuutta yritystoimijoiden välillä. Esille tuodaan myös erilaisten työntekijöiden vahvuudet ja työn tekemisen mahdollisuudet yritysmaailmassa yhdenvertaisuusnäkökulmien kautta. Hankkeessa toteutettavalla työllä on välitöntä vaikutusta osallistuviin yrittäjiin ja yrityksiin sekä välillistä vaikutusta heidän asiakaskuntaansa lukeutuviin henkilöihin ja yrityksen sidosryhmiin. Hankkeen koulutustilaisuuksien ja monipuolisen tiedottamisen (julkaisut, some-näkyvyys, nettisivut) kautta hankkeella on välillistä vaikuttavuutta myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden lisääntymiseen sekä Satakunnassa että alueen ulkopuolella. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on tukea satakuntalaisten yksinyrittäjien ja mpk-yrittäjien ammatillisuutta, osaamista ja alueellista verkostoitumista. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia satakuntalaiseen yrityskulttuuriin ja palveluntuottajien tunnettuuteen ohjatessaan toimijoita asioiden jakamiseen, yhteistyön lisäämiseen ja keskinäisen vertaisuuden kunnioittamiseen. Hanke huomioi satakuntalaisen yrityskulttuurin ominaispiirteet ja alueellisen yrityselämän haasteet pyrkien tuomaan niihin uudenlaisia tulokulmia. Hankkeen tavoitteena on koulutusten ja tilaisuuksien kautta tukea Työpeili-ryhmätoiminnan juurtumista ja tulemista tunnetuksi Satakunnan ulkopuolella. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeen kautta osaamisen taso yrittäjinä toimimisesta kasvaa ja vertaisuuden voimasta saatava hyvinvointi lisääntyy, mitkä edistävät osallistujien positiivista virettä ja tietoisuutta työelämänsä vaikutuksista itselleen ja ympäristölleen. Tämä vaikuttaa välillisesti myös ympäristöosaamiseen. | ||
Työpeili on yritysneuvojille helposti käyttöön otettava konsepti työkalupakkiin – uusi palvelutuote mikro- ja yksinyrittäjille. Sen avainsanat ovat yrittäjävertaisuus, jaksamisen tukeminen, reflektoiva oppiminen, verkostot sekä jatkuvuus.
Toimintamuoto on ohjatuissa vertaisryhmissä, Työpeili-ryhmissä, tapahtuva prosessi, johon ajoittain kytkeytyy asiantuntijaosuuksia. Keskeistä on samanaikaisesti hyvinvoinnin ja tuottavuuden tukeminen. Hyvä olo on kestävä perusta liiketoiminnan kehittymiselle.
Pienyrityksille räätälöity ryhmäpalvelu on puuttunut yritysneuvontapaletista. Suomessa alle 10 työntekijän yrityksiä on kuitenkin n.93 prosenttia ja he ovat keskeisiä talouden toimijoita. Työpeili huomioi sen, kuinka pienillä aika- ja raharesursseilla moni pienyrittäjä joutuu kehittämään toimintaansa.
Ohjattu vertaisryhmä on edullinen toteuttaa ja sen edut ovat kiistattomat. Kokemusten jakaminen luottamuksellisesti vahvistaa yrittäjäidentiteettiä, resilienssiä, jaksamista ja osaamista sekä rohkaisee kokeiluihin. Seuraavassa yrittäjien kertomaa:
“Työpeili-ryhmä on antanut paljon enemmän kuin odotin; vertaistukea, yhteisyötä ja luottamusta omaan yrittäjyyteen!”
”Ryhmän tuella muistan huolehtia itsestäni”
“Ryhmässä saan jakaa yrittäjyyden kaikki ajatukset, tunteet ja kokemukset luottamuksella, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!”
”Yrittäjien vertaisryhmä, jossa edetään osallistujien ja ajan ehdoilla.”
”On huojentavaa, kun toiset ymmärtää.”
Yrittäjähaastatteluiden ja muun arviointiaineiston pohjalta koottiin Työpeili-toiminnan parhaat käytännöt ja kokemukset kirjaan ”Heijastuksia Työpeili-ryhmien yrittäjävertaisuudesta”. Julkaisu, yrittäjien kiittäviä kertoimuksia ja muuta materiaalia löytyy hankkeen kotisivuilta www.foorumix.fi.
Tässä sitaatteja Työpeili-ohjaajilta:
"Ryhmässä voidaan työstää samaa asiaa monen yrityksen kanssa – aika- ja kustannussäästöä kaikille."
”Porukka saanut yhdessä tehtyä sellaista mitä ei yksin olisi tehnyt.”
”Yritysneuvojan oma osaaminen lisääntyy.”
Innovatiivinen Työpeili nostaa esiin ratkaisuja ja uusia liikeideoita. Tapaamiset ovat oman ajan ottamista, kehittäminen vaatii aikaa ajatella. Jos joissain asioissa ei yksin pääse eteenpäin, muiden kanssa se onnistuu. Näin ryhmä vastaa myös yksinyrittäjän yksinäisyyteen.
Pienin askelin tapahtuva kehittyminen tukee parhaiten jaksamista. Työpeili-ryhmien tapaamisia on noin kerran kuussa. Ajoittain mukaan liittyy asiantuntijoita, joiden tuella prosessissa päästään eteenpäin. Seuraavat kerrat varmistavat, että opittu voi tulla konkreettiseksi uudistukseksi yrityksen toimintaan.
Kokemusten jakaminen lisää huojennusta, hyvää oloa ja rohkaistumista, yhdessä oppiminen kehittää toiminnan kannattavuutta. Näistä kasvaa resilienssi, joka on tärkeää toimintakentän muuttuessa. Arjen digiloikat ja hyvinvointi näkyvät tuloksessa.
Työpeili-ohjaajakoulutus pilotoitiin myös. Se juurtui Satakunnan ammattikorkeakoulun tarjontaan. Neljän kerran etäkoulutus varmistaa, että ohjaaja tuntee pienyrittäjän arjen kokonaisvaltaisuuden sekä osaa tukea hyvinvointia. Koulutuksen aikana ohjataan jo omaa ryhmää siihen tukea saaden.
Korona-aikana (vuonna 2020) Työpeilin tuki tuli vielä tärkeämmäksi. Moni koki töiden vähetessä kriisin. Palautteen mukaan Työpeilin jatkoajan apu oli ratkaiseva siinä, että pienyrittäjä jaksoi hakea tukia ja katsoa uudella tavalla tulevaisuuteen. EtäTyöpeili-ryhmät asiantuntijaosuuksineen toivat yhteisöllisyyttä ja toivoa sekä konkreettista apua.
Työpeiliä voi soveltaa kaikille aloille. Aluksi Työpeili kohdistui erityisesti hyvinvointialaan, sillä tulossa ollut sote-uudistus haastoi pienet palveluntuottajat. Kuitenkin mukana oli alusta asti monien alojen yrittäjiä. Työpeilin yrittäjät olivat Satakunnasta, verkostokumppanit koko Suomesta.
Arvioinnissa avainsanoiksi ja vaikuttavuuden elementeiksi kohosivat:
-pienyrittäjyyden kokonaisvaltaisuuden tunnustaminen (yrittäjäidentiteetti ja kokonaisvaltaisuus)
-kokemusten jakaminen (vertaistuki ja verkostot)
-voimavarojen, rohkaistumisen ja osaamisen kasvu (hyvinvointi ja resilienssi)
-ryhmävoima (yrittäjävertaisuus ja me-pystyvyys)
-asiantuntijuuden yhdessä kasvattaminen ryhmissä (reflektoiva oppiminen ja ratkaisut)
Haastatteluiden perusteella Työpeili-ryhmät vahvistavat osallistujiensa hyvinvointia sekä tuovat liiketoimintaan uutta osaamista, verkostoja ja pitkäjänteistä suunnittelua. Samalla pienyrittäjien yksinäisyys helpottuu: ”Pystyy peilaamaan asioita, yrittäjyys on yksinäistä hommaa.”
Työpeilin merkitys on kokonaisvaltainen. Ryhmissä voidaan käsitellä juuri haluttuja. Toisia ryhmäläisiä ei neuvota, vaan dialogisesti käsitellään asioita, usein mukavan tekemisen, kuten metsäkävelyn ohessa. Levollinen mieli antaa tilaa kehittymiselle ja ratkaisujen syntymiselle.
Työpeili-ohjaajan tehtävä on tärkeä. Hän vastaa luottamuksellisuuden, kunnioittava suhtautuminen toisiin ja tasa-arvon toteutumisesta. Keskusteluissa ohjaaja varmistaa kaikkien tasaveroisen mahdollisuuden osallistua sekä yrittäjävertaisuuden toteutumisen. Hän myös varaa paikat, tarjoilut sekä asiantuntijat sovittuina kertoina.
Ohjaajakoulutus on merkittävin Työpeili-mallin juurtumista tukeva asia. Työpeili-hankkeen koulutuspilotissa valmistui 12 henkilöä, jotka jo koulutuksen aikana ohjasivat omia ryhmiään. Jatkossa Työpeili-ohjaajakoulutus löytyy Satakunnan ammattikorkeakoulun palvelutarjonnasta.
Yrityksille palveluita tarjoavat tahot (paikalliset ja maakunnalliset) ovat sitoutuneet kattavasti hankkeeseen. Myös jo Työpeili-ohjaajakoulutuksen pilotissa oli mukana alueen yritysneuvojia, mikä tukee mallin etenemistä pysyvään palvelutarjontaan.
Arvioinnin tulokset kertovat Työpeili-toiminnan vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Yrittäjien kokemukset on koottu julkaisuun Heijastuksia Työpeili-ryhmien yrittäjävertaisuudesta http://www.foorumix.fi/wp-content/uploads/2019/12/Ty%C3%B6peili-heijastuksia.pdf sekä Työpeili-esitteeseen http://www.foorumix.fi/wp-content/uploads/2019/12/Ty%C3%B6peili-esite-1.pdf . Pidempi kuvaus mallista löytyy Tutkimusfoorumin 20219 artikkelista http://www.foorumix.fi/wp-content/uploads/2019/12/Ma-28.10.2019-Tieteellinen-artikkeli-Ty%C3%B6peili-Kaarina-002.pdf
Merkittävä valtakunnallinen levittämistyö oli Helsingin Sanomien Yritysvastuu-liitteen artikkeli 9.3.2020 otsikolla ”Vertaistuki on korvaamaton osa yrittäjän hyvinvointia”. https://newspool.fi/vertaistuki-on-korvaamaton-osa-yrittajan-hyvinvointia/. Tuottava ja tuloksellinen työelämä blogispotissa http://tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.com/ oli hankkeen Blogi ”Jees-olo ja uutta virtaa” sekä saman hankkeen sähköisessä raportissa, jossa esiteltiin yhteistyöhankkeiden esimerkkejä onnistuneesta kehittämisestä.
Lisäksi Työpeilistä kirjoitettiin Satakunnan Kansaan ja yrityspalveluille kohdistettiin paljon viestintää, osallistuttiin messuille ja tapahtumiin. Korona-aikana yrittäjille lähetettiin säännöllisetsi sähköpostia tukimuodoista ja hakuohjeista. Lisäksi kirjoitettiin reflektoivan oppimisen prosessista ja kohtaamisesta artikkeli https://www.foorumix.fi/wp-content/uploads/2021/01/s_mustaniemi_artikkeli.pdf.
Satakunnan ELY-keskuksen kehittämis- ja asiakkuuspäällikkö kirjoitti Satakunnan ELY-keskuksen uutiskirjeeseen 15.12.2020 otsikolla: ”Uusi palvelu mikroyrityksille: Työpeili - mikroyritysten työhyvinvoinnin tukena”. https://kehaemail.sst.fi/messages/view/5961/19457/077e4d76f049932d89e2ae7bbde7e05b
Somemainontaa käytettiin myös, esim. kuvasarja Yksinyrittäjän elämää keväällä 2020 oli suosittu. Siinä oli kuusi kuvaa, kansi ja kollaasi. Ne löytyvät myös monipuolisilta kotisivuilla www.foorumix.fi. Kuvien pohjalta tehtiin myös Työpeilin suosittelutuotteen ”YrittäjänPeili”-lehtiö ja Työpeili-kahvi, joita jaettiin laajasti yrittäjille ja yhteistyökumppaneille.
Timanttikiertueen tapahtumat (6 kpl) suunnattiin hankkeen osallistujien lisäksi suurelle yleisölle, jotta tieto Työpeilistä ja pienyrittäjille tärkeistä asioista leviäisi mahdollisimman laajalle. Lisäksi oli ryhmien sisäisiä asiantuntijaosuuksia esim. veroista ja omavalvontasuunnitelmasta sekä korona-aikana taloudellisten tukien hakemisesta.
Ryhmien yhteiset, isommat asiantuntijaosuudet sekä timanttikiertueen seminaarit on listattu kohtaan 4. Aiheina olivat esim. palautuminen, somemarkkinoiti, tietosuoja, ajankäyttö sekä itsensäjohtaminen.
Työpeili-malli kehitettiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa Euroopan Sosiaalirahaston tuella. Hankeaika oli aluksi 1.8.2017-31.7.2020 ja Työpeili-ryhmien pilotointiin osallistui 40 yrittäjää 10 eri ryhmässä. Puolen vuoden jatkoaikana, 31.12.2020 saakka,piloitiin korona-ajan Etätyöpeili-ryhmiä sekä annettiin yrityskohtaista neuvontaa ja tukea. Yhteensä kehittämisessä oli mukana 96 toimijaa, joista 64 oli yrittäjiä ja loput yrityspalveluiden edustajia tai muita sidosryhmiä, jotka osallistuivat toimintaan tai mallin juurtumista tukevaan Työpeili-ohjaajakoulutukseen.
Hyvinvointi ja tuottavuus nousevat työuria turvaten, kun uudistuminen voi tapahtua itselle sopivalla tavalla - myös ikä- ja sukupuolinäkökulmasta. Työpeilissä tekeminen kohdentuu suoraan todettavaan tarpeeseen, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Vertaisuuden voimaa henkivä, luottamuksellinen mikro- ja yksinyrittäjien Työpeili-verkosto rohkaisee ajan haasteisiin tarttumiseen ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin.
Työpeili-esitteen sanoin: “Työpeili-ryhmästä saa apua jaksamiseen ja potkua yrittämiseen”