Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20987

Hankkeen nimi: DigiKasvu, Pk-yrityksien digitalisaation ja palvelullistumisen edistäminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu-Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Jakeluosoite: Wolffintie 36 F 11

Puhelinnumero: 0504084969

Postinumero: 65200

Postitoimipaikka: Vaasa

WWW-osoite: http://www.muova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Miia Elina Lammi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: miia.lammi(at)vamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504084969

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalisuudella on Suomessa on vahva osaaminen ja suotuisat olosuhteet, mutta digitaalisuutta hyödynnetään yrityksissä heikosti. Suomalaiset yritykset tarvitsevat digitaalisiin ekosysteemeihin sopivia liiketoimintamalleja sekä uusia tuote- ja palveluinnovaatioita kansainvälisille markkinoille. Digitaalinen palvelullistuminen eli muutos tuotelähtöisestä yrityksestä palvelulähtöiseen digitaaliseen liiketoimintaan edellyttää perustavalaatuisia muutoksia yrityksien ajattelutapaan, rooleihin ja käytäntöihin. On tärkeää löytää pk-yrityksille sopivat työkalut ja muutospolut kohti kansainvälistä digitaalista liiketoimintaa. Projektin tavoitteena on kehittää työkalupakki ja koulutusohjelma teollisten pk-yrityksien digitalisaatioon ja palvelullistumiseen. Uusi osaaminen ja työkalut tukevat digitaalisuuteen perustuvaa tuote- ja palveluinnovointia teollisissa pk-yrityksissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat teolliset ja ICT-alan pienet ja keskisuuret yritykset Pohjanmaalla. Teolliset pk-yritykset ovat merkittävä työllistäjä ja niiden viennin kasvattaminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Yrityksillä on myös erityisosaamista, jonka pohjalta voidaan rakentaa merkittävää palveluliiketoimintaa. Digitaaliset ratkaisut puolestaan vahvistavat kansainvälistä yhteistyötä ja palveluliiketoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi IoT-ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voidaan realisoida palveluiden muodossa. Pk-yritykset kuitenkin tarvitsevat tukea merkittävän muutoksen luomiseen digitalisaatiossa ja palvelullistumisessa. Yritykset tarvitsevat uutta osaamista, uusia prosesseja ja toimintatapoja sekä uusia tuote- ja palveluratkaisuja.

Suomessa on merkittävä ICT-alan osaaminen, jota voitaisiin hyödyntää entistä paremmin teollisuusyrityksissä. Tarvitaan uusia yhteistyötapoja ja keinoja, joilla digitaalinen osaaminen hyödynnetää teollisuudessa entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Toisena kohderyhmänä ovat alueen korkeakoulut ja yliopistot sekä välittäjäorganisaatiot ja yrityksien kehittämisorganisaatiot. Korkeakoulusektori tarvitsee uutta osaamista pk-yrityksien kehittämisestä ja kouluttamisesta, jotta korkeakouluosaaminen vastaisi työelämän tarpeita ja jotta osaaminen siirtyisi yrityksien käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Yrityksien tukiorganisaatiot tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä yhteiskunnan digitalisoitumisesta, niihin liittyvistä yrityksien osaamistarpeista sekä keinoista tukea yrityksiä murrostilanteessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat eriasteiset oppi- ja koulutuslaitokset. Opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutussisällön työelämävastaavuus ja sen kehittäminen. Tässä projektissa tunnistetaan ja työstetään niitä keskeisiä osaamisvaatimuksia, joita digitalisaation ja palvelullistamisen onnistunut toteuttaminen teollisen alan pk-yrityksissä edellyttää ja jotka on tärkeää huomioida opetus- ja koulutussisältöjen suunnittelussa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 808

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 808

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 744

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 262 744

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Sydösterbottens kustregion, Kyrönmaan, Vaasan

Kunnat: Uusikaarlepyy, Mustasaari, Laihia, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Vöyri, Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersören kunta, Vaasa, Maalahti, Isokyrö, Luoto, Närpiö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teollisuusyritykset ovat tyypillisesti miehisiä aloja teknisen osaamisen vuoksi. Digitalisaatio ja erityisesti palvelullistuminen edellyttää myös pehmeää osaamista, kuten asiakaspalvelua, asiakastarpeiden ymmärtämistä ja taloudellista osaamista. NÄin voidaan olettaa että teollisuusyrityksien palvelullistuminen edistää naisten työmahdollisuuksia teollisuuden aloilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin tavoite ja toimet tähtäävät siihen, että teollisuuden ala lisää houkuttelevuutta sekä miesten että naisten keskuudessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin välillisenä tavoitteena on edistää teollisuuden kiinnostavuutta myös naisten keskuudessa miesvaltaisella alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Digitaaliset ratkaisut lisäävät aineettomaan arvoon perustuvaa liiketoimintaa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja palveluliiketoiminta materiaalin käyttöä tarjoomassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 8
Digitaaliset ja palveluihin perustuvat ratkaisut edistävät kestävää luonnovarojen käyttöä teollisuudessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 10
Digitaaliset palveluratkaisut vähentävät liikenteen ja tuotannon päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 5
Mikäli teollisuus sijaitsee Natura-alueella, palveluliiketoiminnan edistäminen vähentää tuotannon päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja palveluliiketoiminta materiaalin käyttöä tarjoomassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Digitaaliset palveluratkaisut vähentävät teollisuuden energiatarvetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Teollisuuden ja ICT-alan yhteistyö vahvistaa monipuolista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Projekti edistää teollisten yrityksien aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä luomalla uutta osaamista ja työkaluja digitaaliseen palvelullistumiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Digitaaliset ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Terveet ja kannattavat teollisuusyritykset lisäävät alueen hyvinvointia. Edellekävijyys lisää teollisuuden houkuttelevuutta ja siten mielekkäiden työpaikkojen luomista.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Digitaalisuuden ja palveluliiketoiminnan lisääminen teollisuudessä voidaan arvioida lisäävän naisten osuutta teollisissa työpaikoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Periferia-alueiden elinkeinoelämän hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Teollisuudella on pitkät perinteet alueella. Alueen yrittäjyys ja työnteon kulttuuri ovat olennainen osa alueen omaleimaisuutta.
Ympäristöosaaminen 5 6
Digitaalinen palveluliiketoiminta vahvistaa yritysten ympäristöystävällisyyttä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa kehitettiin työkalupakki ja koulutusohjelma teollisten pk-yrityksien digitalisaatioon ja palvelullistumiseen. Työkalupakki ja koulutusohjelma tukivat digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämistä teollisissa pk-yrityksissä. Niiden avulla parannettiin teollisuusyrityksille suunnatun koulutuksen laatua ja osuvuutta. Uusien työkalujen ja osaamisen avulla pk-yrityksille luotiin ymmärrystä digitaalisaation ja palvelullistumisen mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Yritykset saivat käyttöönsä konkreettisia keinoja luoda uutta liiketoimintaa, mikä vahvistaa niiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Ensimmäisessä vaiheessa projekti selvitti teollisten pk-yritysten digitalisen palvellullistamisen haasteita ja kehittämistavoitteita, mikä koostettiin julkiseen raporttiin. Tiedon pohjalta ja yhteistyössä case-yrityksen kanssa luotiin Palvelukartta-työkalupakki nykytilan arviointiin ja muutospolun rakentamiseen. Vapaasti saatavilla oleva työkalupakki mahdollistaa joustavan ja yksilöllisen oppimisen sekä digitaalisen palveluliiketoiminnan strategisen kehittämisen. Korkeakouluille ja yrityksien kehittämisorganisaatioille työkalu on keino luoda ymmärrystä pk-yrityksien nykytilasta, kehittämistarpeista ja osaamisvajeista.

Monimuotoinen koulutusohjelma valotti digitaalista palvelullistumista tekniikan, liiketalouden ja muotoilun näkökulmista. Koulutusohjelmaan antoi palautetta projektin case-yritys ja koulutusohjelma pilotoitiin 10 yrityksen kanssa. Yritysarvioiden mukaan koulutusohjelma tuki yritysten strategista suunnittelua ja palveluliiketoiminnan tavoitteiden asettamista. Se myös auttoi nykyisen osaamisen arvioimisessa ja ohjasi uuden osaamisen kehittämistä. Koulutus tarjosi konkreettisisa keinoja luoda uutta palveluliiketoimintaa ja tuki digitaalisuuteen perustuvaa tuote- ja palveluinnovointia. Näin projekti paransi teollisuusyritysten ja työntekijöiden kykyä vastata digitalisaation aiheuttamaan rakennemuutokseen. Pitkällä aikavälillä projekti tukee myös ICT-alojen yrityksien kasvua, kun teolliset yritykset pystyvät entistä paremmin hyödyntämään digitalisaation luomat mahdollisuudet.

Projekti kokosi yhteen digitaalisaation ja palvelullistumiseen liittyvää monialaista osaamista tekniikan ja liiketalouden, tuote- ja palvelukehityksen sekä muotoilun aloilta. Monialainen projekti käynnisti yhteistyön toimijoiden välillä ja avasi näkymiä osaamisten rajapinnoille. Näin projekti rakensi siltaa tulevaisuuden tutkimus- ja koulutusyhteistyölle.