Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20988

Hankkeen nimi: Porukkaoppi - Porotalouden porukalle lisäoppia -koulutuksen kehittämishanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020-798600

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Muuttoranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.muuttoranta(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405025068

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Paliskuntain yhdistys, 0192404-5
Saamelaisalueen koulutuskeskus, 0244767-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke toteutetaan yhteishankkeena porotalouden koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinon edustajien kanssa. Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista päähakijana vastaa Lapin ammattikorkeakoulu Oy / Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala. Muut yhteishankkeen vastuulliset toteuttajat ovat Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Paliskuntain yhdistys.

Poronhoitoon liittyvää, tutkintoon johtavaa koulutusta on tarjolla toisen- ja korkea-asteen koulutuksena. Muuttuviin osaamistarpeisiin on vaikea reagoida nykyisillä koulutusmalleilla. Siksi koulutusta on kehitettävä, jotta alan osaaminen ja ammattitaito pysyvät yllä ja elinkeino säilyy kilpailukykyisenä muuttuvassa yhteiskunnassa. Tämä koulutushanke keskittyy porotalouden koulutuksen kehittämiseen.

Hankkeessa kehitetään porotalouden koulutusta sen osuvuuden, laadun ja tarjonnan parantamisen kautta. Kehittämällä koulutusta parannetaan poronhoitajien ja -omistajien ammattitaitoa muuttuvat osaamistarpeet huomioiden. Toimenpiteiden kautta parannetaan porotalouden sekä sen rinnakkaiselinkeinojen kuten matkailun, elintarvikejalostuksen ja maaseutuelinkeinojen toiminnan mahdollisuuksia kasvu- ja rakennemuutoksessa, koska etenkin porotalouden erityisyyden avulla saadaan aikaan potentiaalia vastata jatkuvasti kasvavaan kysyntään.

Koulutuksen osuvuutta lisäämään kehitetään koulutustarpeen arviointiin työkaluja sekä luodaan porotalouden työtehtäviin kohdentuvia ”porukkaoppi” pienryhmäkoulutuksen -malleja. Koulutuksen laatua parannetaan lisäämällä porotalouden opettajien osaamista, luomalla uutta, ajantasaista koulutusmateriaalia sekä hankkimalla uusinta tietoa mm. poroteurastamotoiminnan nykytilasta ja porotalouden hyvistä käytänteistä. Porotalouden koulutuksen tarjontaa edistetään lisäämällä yhteistyötä porotalouden koulutusorganisaatioiden välillä muun muassa kehittämällä ja konkretisoimalla porotalouden polku- ja väyläopintoja. Poronomistajien osaamista ja ammattitaitoa parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla poroteurastamoihin toimintaa tarkastelevat auditointikierrokset ja teurastamotyöporukoille porukkaoppi-pilottikoulutukset.

Hankkeen toimenpiteet toteutetaan aktiivisen työotteen kautta, joka tarkoittaa havaintojen, kokeilujen, ohjausten ja työpajojen kautta hankkeen toteuttamista. Toiminnallisen ja kentälle suuntautuvan työotteen kautta pyritään hankkeessa nopeasti pääsemään konkreettisiin tuloksiin, jotka jäävät elämään hankkeen jälkeen.

Välillisesti hanke hyödyttää koulutuksen kehittymisen ja poroteurastamoiden nykytilanteen paremman tiedostamisen myötä poronhoitoalueen noin 4 500 poronhoitajaa ja omistajaa sekä muita toisen- ja korkea-asteen opintojen porotalousopintoihin hakeutuvia henkilöitä. Hankkeen toimenpiteet tukevat myös matkailu-, elintarvike- ja maaseutuelinkeinojen työntekijöitä, joiden toimintaan porotalous liittyy esimerkiksi poromatkailun, lihan tuotannon, käsitöiden ja nurmiviljelyn kautta.

Hankkeen välittömän kohderyhmän muodostaa 300 poroteurastamoissa työskentelevää henkilöä, joista noin 170 työntekijän osaamista lisätään ja vaikutetaan siten kaikkiin poroteurastamoissa työskentelevien osaamistasoon ja ammattitaitoon. Toiminnot ja hyöty kohdentuvat lisäksi porotalouden toisen- ja korkea-asteen organisaatioihin sekä opetus- ja koulutustoimijoihin koulutuksen ja osaamisen kehittymisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat
1) porotalouden tarjoavat oppilaitokset, Lapin ammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä niiden opettajat ja opiskelijat
2) poroteurastustyössä olevat poronomistajat (300 henkilöä)

Kohderyhmät ovat samalla myös hyödynsaajia:
• Hyödynsaajina toimivat oppilaitosten lisäksi myös opiskelijat ja opettajat, joille hankkeen kautta kohdentuu lisää osaamista ja koulutustarjontaa.
• Myös poronomistajat ja -hoitajat ovat hyödynsaajina osaamisen lisääntymisen kautta ja koulutustarjonnan lisääntymisen kautta.

Hankealueena on poronhoitoalue, toimenpiteet kohdentuvat kuitenkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien poroteurastamoihin ja niiden työntekijöihin. Kainuun maakunnan alueella ei ole poroteurastamoa. Koulutuksen kehittämisen toimenpiteet koskevat koko poronhoitoaluetta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminnot kohdentuvat välillisesti koulutuksen kehittymisen kautta koko Pohjois-Suomen (poronhoitoalueen) noin 5000 poronomistajaan ja -hoitajaan, lisäämällä heidän osaamista ja ammattitaitoa. Mutta osaamisen lisäämisestä hyötyvät myös sidosryhmät, virkamiehet ja rinnakkaiselinkeinojen toteuttajat. Välillisiä kohderyhmiä ovat siis myös kaikki ne muut elinkeinot, jotka perustuvat tavalla tai toisella porotalouteen ja porotalouden tuotteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi matkailu, joka on Pohjois-Suomen tärkeimpiä elinkeinoja. Hyödynsaajia ovat välillisesti myös poronlihan suuret ja pienet jalostajat, poronlihan suoramyyjät ja poronlihan kuluttajat sekä viranomaiset, jotka vastaavat poroteurastamoiden valvonnasta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 450

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 054

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 062

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 317

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Savukoski, Sodankylä, Posio, Taivalkoski, Keminmaa, Pelkosenniemi, Inari, Enontekiö, Salla, Pello, Oulu, Kolari, Kittilä, Rovaniemi, Ii, Utajärvi, Simo, Ylitornio, Ranua, Kuusamo, Pudasjärvi, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 214

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Poronomistajista ja poronhoitajista suurin osa on miehiä. Porotyössä olevista poronhoitajista tai poronomistajista käytetään yleisesti nimikettä poromies, joka on sukupuolesta riippumaton termi, samaan tapaan kuin esimerkiksi palomies. Poromies voi siis olla yhtä hyvin mies kuin nainen. Poroteurastamoissa työskentelee enemmän miehiä kuin naisia, arvioilta naisia on teurastamotyöntekijöistä n. 20-25%. Koulutustoiminnan puolella toisella asteella suurin osa on poikia ja korkea-asteen porotalouden kolutuksessa on hivenen enemmän tyttöjä. Näitä tietoja hyödyntäen on hankkeen toiminnot suunniteltu ja ne huomoidaan myös toteutusvaiheessa. Hankkessa ei kuitenkaan ole tehty virallista tai laaja-alaista toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteissa (välillinen tavoite lisätä naisten määrää teurastamo ja muissa porotalouden tehtävissä sekä helpottaa alalle pääsyä), toiminnoissa (koulutukset suunnattu kaikille sukupuolesta riippumatta, uudet kuoulutusmallit huomiovat sukupuolinäkökulmat) ja tiedottamisessa (tiedotuskanavien valinta sukupuolet huomioiden) sekä raportoinnissa (esim. seurantatiedot osallistujista)on huomoitu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hankkeessa ei kuitenkaan ole otettu käyttöön SUVA tai henkilöstöpoliittista suunnittelua. Hankkeessa on tavoitteena turvata naisten ja miesten tasa-arvoinen ja yhtäläinen osallistumismahdollisuus koulutuksiin ja hankkeen muihin toimenpiteisiin, sekä kehittää koulutustarjontaa ja sisältöjä huomioiden tasavertaisuus sukupuolten välillä. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään kuitenkin kannustamaan naisia toimimaan porotalouden työtehtävissä sekä osallistumaan porotalouden koulutuksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja tasavertainen huomioiminen. Hankkeen päätavoite ei ole kuitenkaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaan edistää porotalouden piirssä koulutustarjontaa muuttuvat osaamistarpeet huomoiden sekä kehittää poromiesten osaamista ja ammattitaitoa- sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan luonnonvarojen kestävään käyttöön lisäämällä hankkeen koulutuksiin osallistuneiden tietoisuutta omantoiminnan vaikutuksista luonnonvarojen säilymiseen myös tuleville sukupolville sekä luonnonmonimuoisuuteen ja ympäristön tilaan. Esimerkiksi koulutuksissa tuodaan esille teurasjätteiden hyödyntäminen, jätelajittelu ja kestävä poronhoito. Vaikutukset ovat pääosin välillisiä mm. hankkeessa tuotetun koultuksen laadun parantamisen ja koulutustarjonnan lisäämisen kautta, jolloin kerrannaisvaikutuksena lisääntyvä osaaminen parantaa toimijoiden ympäristön tilan ja oman toiminnan vaikutusten huomioimista luonnon kestävässä käytössä. Hankkeen toteutuksessa huomoidaan myös luonnonvarojen kestävyys esimerkiksi Hankkeen toimissa suositaan luonnonvarojen käyttöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, esimerkiksi pyritään minimoimaan paperin kulutus ja käyttämään sähköisiä tallennus- ja tiedotuskanavia. Yksityisten kulkuvälineiden käyttöä pyritään rajoittamaan etäyhteyksien tehokkaalla käytöllä palavereissa. Hankkeen touottamissa koulutusmateriaalieissa huomoidaan myös verkkoon tallennus, jolloin sen päivitettävyys on helppoa ja turhia painoksia ei tarvitse ottaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeen tuloksena vähennetään ilmaston muutoksen riskiä hieman, vaikutus synty annettavan koulutuksen kautta tietoisuuden ja osaamisen lisääntymisenä. Kestävämmän poronhoidon kautta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan pienentää. Välillisesti voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen riskien pienentämiseen ottamalla kestävä porotalous koulutuksissa huomioon. Koulutustarjonnan kehittämisessä huomoidaan myös mm. koulutusten esteettömyys ja saavutettavuus jolloin esimerkiksi etäyhteyksien ja verkkopedagokiikan kautta voidaan vähentää ilmaston muutoksen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Porotalouden koulutuksessa toisella asteella ja korkea-asteella huomioidaan myös poronruokinta ja poron syönnin vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen (esim. vaikutukset jäkälikköön, laidunten kestävyyteen yms). Nämä vaikutukset lisääntyvät hankkeessa tuotettun koulutustarjonnan lisääntymisen kautta. Joten hankkeen vaikutukset suoraan ovat pienemmät kuin välilliset vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 6
Hankkeen vaikutus vesistöön kohdentuu teurastuskoulutukssa vesiin laskettaviin aineisiin (verentalteenotto, puhdistusaineet yms.) sekä maaperään haudattaviin teurasjätteisiin (teurasjätteiden hyödyntäminen. Näitä huomoidaan koulutuksissa ja osaamisen lisääntymisen kautta myös toiminnot maaperän ja vesistön hyväksi lisääntyvät. Hankkeen toteutuksessa myös huomoidaan etäyhteydet, yhteiskulkeminen ja kierrätys.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen vaikutukset Natura 2000 ohjelman kohteisiin ovat melko neutraalit. Erityisesti vanhat metsät ovat tärkeitä porojen luppolaidunalueita. Niinpä poronhoito ja Natura 2000-alueet tukevat toisiaan, näitä asioita voidaan esimerkiksi tiedottaa hankkeessa syntyvissä koulutuksissa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Hanketoiminnassa noudatetaan kaikkien toimenpiteiden osalta taloudellisen kestävyyden periaatteita. Toiminnasta aiheutuva kertakäyttöjäte pyritään minimoimaan (paperinkulutuksessa, tarjoiluiden astioissa jne.)Hankkeen tuottamissa kolutuksissa jätteenmäärän vähentämiseen pyritään mm. teurastamoissa (kiertotalous) sekä lisäämään niissä energian tehokasta käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen toiminnan vaikutukset ovat uusiutuvien energialähteiden käyttöön vähäiset. Uusiutuvia energialähteitä pyritään huomoimaan kuitenkin koulutusten sisältöjen kehittämisessä ja mahdollisten auditoinnissa löydettyjen hyvien esimerkkien kautta viemään tietoa eteenpäin muille porotalouden toimijoille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 9
Hankkeen vaikutus paikalliseen elinekeinorakenteeseen on vahva. Lisäämällä osaamista kasvumuutokset huomioden vaikutetaan elinkeinon mahdollisuuteen toimia alueella. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja osaamisen tuottamiseksi. Hanke edistää myös verkostoitumista, vuorovaikutusta ja paikallisen kehittämisen edistämistä paikallisista tarpeista käsin (koulutustoimijoiden yhteistyö, elinkeinonkanssa vuoropuhelu ja yhteistyö, osaamistarpeiden määrittely paikallisista tarpeista...) Hankkeen kautta edisteään perinteisten elinkeinojen ja kulttuuristen arvojen säilymistä ja hyödyntämistä / yhteensovittamista elinkeinotoiminnassa. Koulutuskokeiluissa osallistujat ovat paikallisia henkilöitä.Yhteistyössä toteutetut koulutuspalvelut vastaavat osaltaan elinkeinoelämän tarpeeseen osaamisen kehittämisessä. Hankkeella autetaan työntekijötä hankkimaan uusia taitoja ja hallitsemaan omaa työuraansa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Koulutuksen kehittämisen kautta tuotetaan ja kehitetään aineettomia palveluita. Aineettomia palveluita ovat myös koulutustarpeen arviointiin kehitettävät menetelmät. Näiden kautta vaikutetaan aineettoman pääoman kasvattamiseen porotalouden toimijoilla sekä sitä kautta myös osin vahvistetaan paikallistaloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeen toiminnan aikana liikkumista on osin paljon auditointikäyntien ja koulutuskokeilujen toteuttamisen myötä. Näissä pyritään toteuttamaan yhteiskuljetuksia toimijoiden kesken. Hankkeen koulutusmateriaalien sähköisen tallentamisen kautta ja koultustarjonnan kehittämisessä huomoidaan kuitenkin vahvasti etäisyydet ja liikkuminen joten näiden avulla vaikutetaan positiivistesti liikkumistarpeen vähentämiseen opiskelijoiden osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 5
Hankkeen kautta koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta edistetään, joka auttaa esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja edistää hyvinvointia. Lisäksi hankkeessa edistetään työkykyisten työhyvinvointia mahdollistamalla osaamisen lisääminen ja työtehtävien suorittamisessa ergonimisten työasentojen huomioiminen. Koulutuksiin osallistuminen mahdollisetaan niin ettei se lisää työntekijöiden kiirettä (aikatauluttaminen työhuiput huomoiden), vaan päinvastoin edistetään heidän yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa itse omien työhaasteiden ratkaisemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 1 7
Hankkeessa pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa ja sitä kautta mm. yhteiskuntaryhmien suhteet ja niihin liittyvä eriarvoisuuden vähentäminen tulevat huomioiduiksi. Koulutuksissa ja niiden kehittämisessä huomioidaan sukupuolinen tasa-arvo, naisten koulutuksiin ja työhön pääsyn esteitä pyritään huomioimaan hankkeen toimenpiteissä ja näin helpottamaan myös naisten työllistymistä porotalouden alalle. Hankkeen toimien kautta puretaan osin perinteistä sukupuolikäsitystä porotalouden miesvaltaisesta alasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 7
Myös koulutuksen saatavuutta parannetaan ja koulutusasteelliset erot pyritään ylittämään, jolloin syrjäseutujen ja harvaanasuttuilla alueilla asuvat ja toimivat henkilöt voivat myös osallistua koulutuksiin ja hankkia lisäosaamista. Myös saamelaisalueen ja ns. muun porohoitoalueen yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet koulutuksiin huomoidaan.
Kulttuuriympäristö 1 7
Hankkeella tuetaan poronhoidon säilymistä (Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista) osaamisen lisäämisen kautta. Ja samalla tuetaan pohjoisen kylien elinvoimaisuutta. Kulttuurin ja perinteiden näkökulmasta poro on Suomelle ja erityisesti pohjoiselle Suomelle mittaamattoman tärkeä. Koulutuksien kehittämisessä huomoidaan myös saamelaiskulttuuri ja opettaa porotaloudnen työntekijöitä esimerkiksi teurastuksesa huomioimaan mm. kulttuuriin kuuluvien käsitöiden tekeminen.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen vaikutus on pieni ympäristöosaamisen vaikutuksiin liittyen. Koulutusten kautta kuitenkin tietoisuutta vahvistetaan ja näin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tulee huomoiduksi paremmin ja ympäristöluvitukset ja järjestelmät tulevat lähemmäs toimijoita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Poromiehet itse teurastavat poronsa omistamissaan teurastamoissa. Muuttuva lainsäädäntö ja lisääntyvä tieto teurastushygeniariskeistä lisäävät teurastajien osaamisvaatimuksia.

Ammatissa toimivien osaajien kouluttaminen on vaativaa. Hankkeessa kehitettiin työntekijöiden tarpeista lähtevä koulutusmalli poroteurastajien kouluttamiseen. Se voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaan. Koulutusmalli pilotoitiin poroteurastamoissa ja mallia parannettiin pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella.

Koulutustarve selvitettiin teurastamoauditoinneilla. Niiden pohjaksi hankkeen asiantuntija teki auditointilomakkeen, jonka avulla voitiin arvioida teurastamon toiminnan jokainen osa-alue. Loimme työkalun osaamisen mittaamiseksi ja sulautimme sen auditointilomakkeeseen.

Teuraskaudella 2017-2018 auditoimme 16 teurastamoa ja 25 niissä työskentelevää teurasporukkaa ja saimme kattavan kuvan toiminnan nykytilasta. Samalla taltioimme hyviä käytänteitä teurastamoilta valokuvin ja videoin. Sulautimme asiantuntijan tekemän koulutusmateriaalin ja hyvät käytänteet opetusvideoiksi, joissa esiintyjinä ovat poroteurastajat itse. 9 videota teurastuksen eri vaiheista muodostaa poroteurastuksen hyvien käytäntöjen elokuvan.

Koulutus toteutettiin ”elokuvailtoina” teurastamokohtaisesti. Näytimme koulutuksissa hyvien käytäntöjen videot. Videoissa ei ole ääniraitaa, vaan kouluttaja selostaa elokuvaa ja kannustaa yleisöä osallistumaan keskusteluun. Kuten elokuvissa kuuluu, tarjosimme osallistujille popcorneja ja karamellejä tunnelman rikkomiseksi.

Hyvien käytäntöjen elokuvan katsomisen jälkeen osanottajat saivat nähdä omat, leikkaamattomat videonsa. Kontrasti hyvien käytäntöjen ja omien videoiden välillä paljasti kehittymiskohteet. Viimeisenä jokaiselle teurastamolle annettiin palaute, joka sisältää noin 100 powerpoint-diaa kyseisen teurastamon toiminnan tasosta.

Tuloksena on konkreettinen POTERO-koulutusmalli ammatissa toimivien kouluttamiseen. Mallia voi soveltaa esimerkiksi maatiloille tai aloilla, joissa esimerkiksi sesonkiluonteisuus rajoittaa tutustumista muihin alan yrityksiin.

Koulutustilaisuuksissa on suoritettu 563 koulutuspäivää. Hankkeen tuloksena saatiin satoja osaavampia poroteurastajia, joista 240 täytti täydelliset seurantatiedot. Auditointeihin osallistui 214 yrittäjää.

Osaavat kouluttajat ja laaja, ajantasainen koulutusmateriaali ovat laadukkaan opetuksen perusta. Ostimme hankkeen asiantuntijalta käyttöön opetusmateriaalin ja perehdytyksen sen sisältöön. Perehdytyskoulutukset olivat myös muulle kohderyhmälle avoimia koulutuksia. Hankkeeseen hankittu materiaali jää käyttöön oppilaitoksiin sekä Paliskuntain yhdistykseen.

Lisäksi hankkeessa rakennettiin lisää koulutustarjontaa eli toimivat väyläopinnot porotalouden opinnoissa toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ja edelleen työelämään. Toisen asteen opiskelija voi viimeisenä opiskeluvuotenaan valita amk-opintoja osaksi tutkintoaan. Nämä opinnot sekä osa toisen asteen opintoja voidaan hyväksilukea amk-tutkinnossa ja opiskelija voi valmistua kolmessa vuodessa neljän vuoden asemesta.

Koulutuksissa testasimme myös tuutoriopettajaa apuna uuden työntekijän pääsyyn teurastamolle. Tuutori vastaa harjoittelijasta ja perehdyttää hänet työhön. Tuutorin avulla harjoittelija pääsee hankkimaan rutiinia työskentelyynsä ja saa joustavamman alun työelämään siirtymiselle.

Hankkeen tuloksina meillä on nyt
1) tieto poroteurastamoiden toiminnan nykytilasta ja sen kehittämistarpeesta;
2) koulutusmalli ammatissa toimivien kouluttamiseen, sisälten työkalut oman osaamisen mittaamiseen ja toiminnan tason kartoittamiseen;
3) enemmän koulutustarjontaa: opintopolku toiselta asteelta amkiin ja edelleen työelämään sekä valmis koulutus ammatissa toimivien osaamisen kehittämiseen;
4) kattava opintomateriaali ja ajantasaiset opetussisällöt poroteurastuksesta sekä osaavat kouluttajat toteuttajaorganisaatiossa;
5) poroteurastuksen hyvät käytännöt ja toimintamallit koottuna opetusvideoille;
6) satoja osaavampia poroteurastajia; sekä
7) erinomainen yhteistyö koulutusorganisaatioiden, Paliskuntain yhdistyksen, valvontaviranomaisten sekä työelämän kanssa.

Hankkeen ansiosta työelämän vaatimukset tiedetään sekä koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden valmiudet vastata niihin ovat nyt paljon paremmalla tasolla.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi