Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20991

Hankkeen nimi: Molti-hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1928736-3

Jakeluosoite: Keskuskatu 23

Puhelinnumero: 044 418 1620

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seinajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Hautojärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: talous- ja hankesihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.hautojarvi(at)seinajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 06 416 6775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työ ja toiminta tukee osallisuutta yhteiskunnassa. Työ on myös tasa-arvokysymys ja työelämään kiinnittyminen vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia. Maahanmuutto Suomeen on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2015 Suomessa asui noin 230 000 ulkomaan kansalaista ja suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä. Tiedetään, että maahanmuuttajaväestö on hyvin moninainen ryhmä. Erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä ovat isot ja erot ovat merkittävät myös kunkin maahanmuuttajaryhmän sisällä olevien yksilöiden välillä. Erilaiset muuttajien taustatekijät ja maahanmuuton syyt ovat erojen taustalla. Viimeisten vuosikymmenen aikana käsitys maahanmuutosta ilmiönä on muuttunut lyhyellä aikavälillä. Pakolaisuuden ja paluumuuton lisäksi työperusteinen maahanmuutto on korostunut.

Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tasa-arvoa, joka merkitsee kotouttamista edistävien palveluiden tarjoamista. Maahanmuutto työiässä, hidas työmarkkinoille kiinnittyminen ja viivästynyt työllistyminen heikentävät maahanmuuttajien työuria ja integroitumista yhteiskuntaan. Työvoiman ulkopuolelle jääminen aiheuttaa syrjäytymistä ja toimeentulon vaikeutuminen voi johtaa köyhyyteen. Suomessa ja Seinäjoella maahanmuuttajien työllisyys on heikompaa suhteessa valtaväestöön. Vaikeasta tilanteesta huolimatta osa maahanmuuttajista työllistyy nopeastikin. Tiedetään, että maahanmuuttajien työllistymisen merkittävimmät esteet ovat vähäinen suomen kielen taito, muualla hankittu koulutus, joka ei vastaa suomalaista työelämää sekä ammattitaidon ja työkokemuksen puute. Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat myös osan työnantajien asenteet ja ennakkoluulot sekä sosiaalisten verkostojen vähäisyys ja jopa niiden puute. Maahanmuuttajalle Suomessa saatu työelämäkokemus on arvokas työnhaussa. Työkokemukset suomalaisesta työelämästä vahvistavat työnhakua ja työssä menestymistä. Myös suomen kielitaito kehittyy työssä ja yhteisöissä. Työllistymistä tukevilla palvelukokonaisuuksilla on merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Seinäjoki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella on 61500 asukasta. Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus vuoden 2015 lopussa oli 3157 ulkomaan kansalaista. Seinäjoella ulkomaalaisten osuus vuoden 2015 lopussa oli 1025 henkilöä, jolloin koko Etelä-Pohjanmaan ulkomaan kansalaisista 32,47% asuu Seinäjoella. Näistä henkilöistä 506 oli naista ja 519 miestä. Kansallisuuksia oli yhteensä 80 eri kansallisuutta. Viiden viimeisen vuoden aikana ulkomaalaisten kansalaisten määrä Seinäjoella on noussut 669 henkilöstä 1025 henkilöön. Kasvua on 53,21%. Eniten kansalaisuuksia vuonna 2015 oli Virosta, Thaimaasta, Venäjältä, Myanmarista, Ukrainasta ja Ruotsista.

Osallisuutta ja työllistymistä tukevia toimijoita on useita ja eri sektoreista. Työelämään suuntaavasta ohjauksen koordinoinnista ja sen kehittämisestä paremmin vastaamaan uusien asiakasryhmien palvelutarpeita on tullut merkittävä osa kehittämistyötä. Maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttää uudenlaista monialaista yhteistyön koordinointia kasvavassa kaupunkikeskuksessa. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kehittäminen työelämäosallisuuden näkökulmasta kasvaa. Maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten vahvistaminen on tärkeä yhteiskuntaan integroitumisessa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kohderyhmänä ovat myös palveluja tarjoavat toimijatahot, kuten Seinäjoen Työllisyystalon toimijat, kolmannen sektorin toimijat sekä potentiaaliset työllistäjät ja työnantajat sekä työyhteisöt. Hankkeen tavoitteena on edistää kohderyhmän työelämään kiinnittymistä, työllistymistä ja vahvistaa heidän osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen kautta luodaan Seinäjoen maahanmuuttoon liittyvä yhteistyö- ja toimintamalli huomioiden Työllisyystalon monihallinnollinen palvelukonsepti. Hankkeessa huomioidaan maahanmuuttajien erilaiset palvelutarpeet, jotka ovat kehittämistyön keskiössä. Hankkeessa edistetään kohderyhmän työelämävalmiuksia valmennuksellisin keinoin kehittämällä ja tarjoamalla työelämää lähellä olevia ja voimavara- ja ratkaisukeskeisiä korostavia palveluita. Kehittämistyöhön osallistuvat tiiviisti henkilöasiakkaat ja moniammatillinen ja -alainen yhteistyöverkosto. Hankkeessa huomioidaan maakuntauudistus kaikessa toiminnassa ja kehittämistyössä.

Hankkeen kautta syntyy toiminta- ja yhteistyömalli maahanmuuttajien työelämään tukemiseksi ja onnistuneita työllistymisratkaisuja. Maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä yhteistyö vahvistuu ja kaupungille syntyy kohderyhmälle asiakaslähtöisiä ja lähellä työelämää palveluihin ohjaamisen ja työllistymistä tukevia väyliä. Toiminnan avulla tuetaan osaavaa työvoimaa ja myös työurien pidentymistä oppilaitos- , yritys- ja verkostoyhteistyön kautta. Hankkeessa edistetään monikulttuurista, yhteiskunnallista sekä yhteisöllistä osallisuutta ja hyvinvointia työelämäosallisuutta kehittämällä. Työllistymisen ja kouluttautumisen kautta eroja kavennetaan sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistetaan. Henkilöasiakkaiden vahva rooli kehittämistyössä edistää asiakaslähtöisen toiminnan rakentamista. Työelämän monimuotoisuutta vahvistamalla tuetaan myös sukupuolten ja ikään liittyvää välistä tasa-arvoa sekä monikulttuurista pääomaa. Voimavara- ja työelämälähtöinen osaaminen kehittyy ja uudenlainen toimintakulttuuri maahanmuuttotyössä korostaa yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkostoyhteistyön merkitystä. Molti-hankkeessa moni on enemmän.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työikäiset (yli 17 - vuotiaista eteenpäin) työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös henkilöasiakkaille palveluita tarjoavat tahot, kuten työelämäosallisuutta ja työllisyyttä edistävät palveluntarjoajat sekä potentiaaliset työllistäjät ja työyhteisöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaupunki, kunnat ja maakunta
Potentiaaliset työllistäjät ja työyhteisöt
Työmarkkinajärjestöt
Erilaiset oppilaitokset
Työ- ja elinkeinohallinto
Opetus- ja kulttuuritoimi
Sosiaali- ja terveystoimi
Yhdistykset ja järjestöt
Kela
Muut palvelujen tuottajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 207 020

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 130

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 276 027

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 840

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Seinäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Keskuskatu 23

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty LapinLetka –hankkeen (ESR S10245, 1.3.2008-31.3.2014) Suvauskonetta käyttäen. Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hanke hyödyntää myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemia kuukausittaisia Työllisyyskatsauksia tarkastellen alueen näkymiä sekä työttömyyden rakennetta. Hankesuunnitelmassa on hyödynnetty ja hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koostamaa ammattibarometreja, joiden avulla voidaan toimenpiteet kohdentaa sukupuolinäkökulma huomioiden. Ammattibarometria hyödynnetään kun tarkastellaan niin sanottujen mies- ja naisvaltaisten ammattialojen ylitarjontaa, tasapainoa ja työvoimapulaa. Hankkeessa hyödynnetty maahanmuuttoon liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja julkaisuja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Toimenpiteet on räätälöity iän, sukupuolen ja henkilön oman kiinnostuksen mukaan. Toimenpiteet on suunnattu sekä miehille että naisille. Kohderyhmien kartoittamisessa ja kohdennetuissa palveluissa tullaan kiinnittämään huomiota sukupuolesta johtuviin tarpeisiin. Hankkeessa haetaan osallistujille jatkoratkaisuja sukupuolineutraalisti. ESR-ohjelmakaudella tunnistettuja haasteita ovat olleet muun muassa sukupuolten väliset palkkaerot, perhevastuiden jakamiseen liittyvät asiat, sukupuolen mukaan jakautuneet koulutus- ja työmarkkinat. Hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa arvioidaan myös sukupuolivaikutuksia. Aineistoja kerätään eriteltynä sukupuolen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa TE-hallinnosta ja kunnista saatavilla olevia sukupuolen mukaan eriteltyjä aineistoja mahdollisuuksien mukaan. Arvioidaan sukupuolinäkökulman merkitys hankkeen eri vaiheissa: lähtötilanteessa, tavoitteissa, kohderyhmissä, toimenpiteissä, seurannassa ja arvioinnissa, tiedottamisessa, hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa. Hankkeessa voidaan tarkastella esimerkiksi: 1)minkä verran kohderyhmässä ja toiminnassa on miehiä ja naisia 2)millaisiin ammattialoihin kohderyhmä valikoituu 3)ovatko naisten ja miesten mahdollisuudet samat ja mitä eroja työllistymisen edellytyksissä on 5)mitkä asiat naiset ja miehet kokevat merkityksellisiksi työllistymisen tai muun ratkaisun kannalta 6)mitkä tekijät tukevat työllistymistä ja motivaation, työllistymisvalmiuksien paranemista miehillä ja naisilla 7)osallistuvatko miehet ja naiset yhtä paljon ja samalla tavalla kehittämistoimintaan 8)terveydellisiä eroja sukupuolittain 9)kulttuurillisia eroja sukupuolittain 10)mitä stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista ilmenee 11)näkyykö sukupuoli toimintaa ohjaavissa asenteissa, arvoissa ja toimintaohjeissa 12)siirtymiä sukupuoli- ja ikänäkökulmasta 13)edellä mainituissa huomioidaan maahanmuuttajien näkökulma
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke huomioi sukupuolten välisiä eroja. Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Toimenpiteet on kohdennettu sukupuolen mukaan ammattialoittain. Lähtökohta on, että hankkeeseen otetaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. Hankkeen toiminta pyrkii edistämään asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvon edistäminen on hankkeessa tärkeä arvo.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa yleisellä tasolla, muun muassa pääsääntöisesti paperiton toimisto. Hanke osaltaan tukee kestävää kehitystä tukevia valintoja. Hankkeessa huomioidaan myös yhteistyökumppaneiden ympäristömyönteisyys ja yhteiskuntavastuullisuus.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa hyödynnetään julkisia kulkuvälineitä sekä yhteiskuljetuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Kierrätykseen liittyviä asioita käsitellään kohderyhmän kanssa mm. tutustumiskäynnit alueen kierrätyskeskuksiin sekä kierrätyksen että työllistymisen näkökulmasta. Hankkeessa syntyvä jäte lajitellaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa toteutetaan osaltaan energiansäästöä, kierrätystä ja jätteiden lajittelua.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankinnoissa käytetään paikallisia palveluita ja tuotteita hankintalain suomissa puitteissa. Kolmannen sektorin ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen tiedotuksen keinoin, esimerkiksi TE-palveluiden hyödyntäminen (työkokeilu, palkkatuki).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Palveluita kehitetään muun muassa sähköisenä asioinnin työvälineillä. Hankkeessa kehitetään uudenlaista alueellista palveluohjauksen mallia, johon tällä hetkellä selkeä tarve. Hankkeen avulla edistetään osallistujien elämän perusedellytyksiä sekä koulutukseen tai työhön pääsyä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Käytetään julkisia liikennepalveluja ja hyödynnetään sähköisiä viestinnän välineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Päätavoite on edistää työikäisten työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien työelämään kiinnittymistä sekä lisätä maahanmuuttajien osallisuutta sekä aktiivisuutta työ- ja toimintakyvyssä. Yhteisöllisyys lisääntyy yksilöiden hyvinvoinnin myötä. Hanke osaltaan lisää sekä yksilöiden että perheiden hyvinvointia ja ehkäisee mm. sosiaali-ja terveysmenoja (ml. lasten suojelu). Elinikäistä oppimista tuetaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta, iästä ja taustasta riippumatta. Toimintamalli luo yhteisöllisyyttä ja purkaa ennakkokäsityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Työttömyydestä ja ulkomaalaisuudesta johtuvan eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Tuetaan yksilöitä aktiiviseen yhteiskuntaan osallistumiseen. Palvelussa huomioidaan suullisen ja kirjallisen viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys iän, etnisen ja kulttuurisen taustan sekä muun erityssyyn näkökulmasta esim. käyttämällä tulkkipalveluita. Selkokielisyyttä painotetaan. Toiminnassa korostetaan ennakkoluulottomuutta ja asennekasvatusta monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen erilaisten mahdollisten sairauksien, vammojen näkökulmasta. Kohderyhmää, mukaan lukien kolmatta sektoria, yrityksiä ja työnantajia, tiedotetaan työllistymistä rajoittavista tai heikentävistä tekijöistä siten, että korostetaan mahdollisuuksia ja työ- ja toimintakykyä.
Kulttuuriympäristö 6 6
Yksilöiden aktiivisuuden lisääntyminen edistää ja tukee kaupunkiosallisuutta. Vaikutukset voivat liittyä ympäristön huolehtimiseen ja viihtyisyyteen sekä kulttuuristen tapahtumien lisääntyneeseen osallistumiseen.
Ympäristöosaaminen 1 1
Kohderyhmälle ohjausta ja tietoisuuden lisäämistä yleisiin kierrätysperiaatteisiin ja energiansäästöön

9 Loppuraportin tiivistelmä

-