Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20996

Hankkeen nimi: Your gateway to biobusiness in Asia

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.10.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2921270-1

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: 013 337 7175

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Ryhänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija, Kansainvälistyminen, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.ryhanen(at)businessjoensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 347 4576

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa toimii lukuisia pk-yrityksiä, joilla on korkeatasoista osaamista ja kaupallisesti potentiaalisia tuotteita ja -palveluja. Näiden yritysten olisi kasvun ja kehittymisensä vuoksi tärkeää päästä osallisiksi kansainvälistymisestä ja sen tarjoamista kasvumahdollisuuksista. Yritysten resurssit, uskallus ja osaaminen kansainvälistymiseen ja viennin käynnistämiseen ovat usein kuitenkin rajalliset, ja yritykset tarvitsevat jatkuvaa apua osaamisen ja toimintavalmiuksien lisäämiseksi uusille markkinoille jalkautumisen tueksi. Vientitoiminnan lisäksi merkittäviä tarpeita uusille yhteyksille ja osaamiselle on ilmennyt esimerkiksi Suomeen suutautuvassa invest in -toiminnassa. Aasialaiset toimijat, yritykset ja pääomasijoittajat hakevat investointikohteita ympäri maailmaa erityisesti biotaloudessa.

Suomessa on runsaasti mm. koulutusvaihdon ja erilaisten perhesyiden johdosta maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on osaamista, laajoja verkostoja ja ehkä jo valmiita bisnesyhteyksiä alkuperäisiin kotimaihinsa. Näiden syntyperäisten kohdemarkkina-asiantuntijoiden potentiaalia ei suomalaisyritysten viennin edistämisessä tai invest in -toiminnan tukemisessa ole systemaattisesti hyödynnetty tähän mennessä juuri lainkaan. Em. henkilöt itse tarvitsevat myös suunnitelmallista apua ja tukea tiedon sekä yhteyksien löytämiseksi suomalaiseen elinkeinoelämään maahan asettumisensa mahdollistamiseksi, oman jalansijan löytämiseksi ja kestävän toimeentulon varmistamiseksi.

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke kerää ja välittää tietoa, rakentaa yhteyksiä ja yhteistyöverkostoja, ja kehittää uudenlaisen toimintamallin edellä kuvattujen ulkomaalaistaustaisten asiantuntijoiden yhdistämiseksi suomalaisten pk-yritysten viennin edistämiseen ja kansainvälistymisen kehittämistoimintaan erityisesti metsäbiotaloudessa. Nyt kehitettävä ja testattava toimintamalli on myöhemmin monistettavissa ja hyödynnettävissä laaja-alaisesti muidenkin toimialojen viennin ja kansainvälistymisen kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat 1) hankkeen nimetyn arvoverkoston, metsäbiotalousalan ja Joensuun kasvustrategian sisältämien toimialojen yritysten ja toimijoiden arvoverkosto käsittäen yritykset, näitä tukevat tutkimus, kehitys- ja koulutusorganisaatiot sekä konsulttitoimijat ja edellä mainittujen tahojen henkilöstö sekä opiskelijat. Lisäksi hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat 2) hankkeen kohdemaista Suomeen esim. opiskelemaan ja perhe- tai muista syistä maahan tulleet ja asettuneet kohdemarkkinaosaamista, liiketoimintayhteyksiä ja verkostoja omaavat asiantuntijahenkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kaikki metsäbiotalousalan viennin edistämisen arvoketjuun kuuluvat toimijat, esim. muiden maakuntien yrityskehitysorganisaatiot, alueelliset ja kansalliset vienninedistämisohjelmat ja hankkeet (mm. TEM:n valtakunnalliset viennin edistämisen ja kansainvälistymisen kasvuohjelmat, Finpro ja TeamFinland –verkostot toimintoineen kotimaassa ja kohdemaissa, jne.), sekä muut yritysten Aasiaan viennin edistämiseen ja invest in -toimintaan liittyvät ja niistä kiinnostuneet toimijatahot, hankkeet ja näiden sidosryhmät ja henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 395 979

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 998

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 478 150

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 486

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Joensuun, Mikkelin, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Oulunkaaren, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Kehys-Kainuun, Savonlinnan, Kajaanin, Pieksämäen

Kunnat: Kiuruvesi, Tohmajärvi, Mikkeli, Lapinlahti, Liperi, Vesanto, Ristijärvi, Pieksämäki, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Puumala, Kontiolahti, Sulkava, Tervo, Kangasniemi, Paltamo, Sonkajärvi, Nurmes, Tuusniemi, Lieksa, Outokumpu, Keitele, Rääkkylä, Kaavi, Pertunmaa, Mäntyharju, Rautalampi, Enonkoski, Rantasalmi, Polvijärvi, Suomussalmi, Suonenjoki, Hirvensalmi, Joensuu, Sotkamo, Kitee, Vieremä, Varkaus, Heinävesi, Savonlinna, Vaala, Leppävirta, Pielavesi, Kajaani, Juuka, Puolanka, Joroinen, Ilomantsi, Juva, Kuhmo, Iisalmi, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu valmisteluvaiheessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu valmisteluvaiheessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu valmisteluvaiheessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
toimijoiden vientitoimintaa vauhdittamalla näiden tuotteiden jalkautumista uusille markkinoille edistäen samalla myös luonnonvarojen kestävän käytön ajattelumallin leviämistä kohdealueelle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
välillä hankkeen jälkeisten toimenpiteiden (mm. uusiutuvista metsäbiotalouden raaka-aineista valmistettujen tuotteiden vientikaupan kohdealueelle vauhdittumisen) tuloksena.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Hankkeen toiminnan välillisenä tuloksena ympäristö, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon hankkeen sidosryhmäyritysten nykyisessä toimintaympäristössä vähintään yhtä hyvin kuin tähän saakka, ja merkittävässä määrin paremmin nimenomaisesti hankkeen kohdealueella Aasiassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeen toiminnan välillisenä tuloksena ympäristö, pinta- ja pohjavedet, maaperä ja ilma voidaan ottaa huomioon ja niiden laatua parantaa hankkeen toimintaympäristössä vähintään yhtä hyvin kuin tähän saakka, ja merkittävässä määrin paremmin nimenomaisesti hankkeen kohdealueella Aasiassa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeella ei käytännössä ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tämän kohdan tekijöihin, tai tämän kohdan tekijällä ei välittömiä tai välillisiä vaikutuksia hankkeen toimintaan ja tuloksiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 7
Hanke edistää välillisesti uusiutuvien materiaalien tehokasta käyttöä ja kierrätystä. Käytännön toiminta tapahtuu tässä kuitenkin pääasiassa hankkeen kohderyhmäyritysten ja toimijoiden verkoston omassa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 8
Hanke edistää toiminnallaan uusiutuvien materiaalien käyttöä valmistavassa teollisuudessa ja näiden tehollista käyttöön saattamista hankkeen kohdemarkkinoilla. Hankkeen sidosryhmäyritykset valmistavat tuotteet uusiutuvista materiaaleista omana toimintanaan, ja ohjaavat tuotannon sivuvirrat tehokkaasti joko uusien tuotteiden tai bioenergian tuotantoon, joista jälkimainittua hyödyntävät myös itse tehostetusti omassa tuotanto- toiminnassaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hanke edistää toiminnallaan erityisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä yhdistämällä Suomeen opiskelujen, perhesyiden tai muiden tekijöiden vuoksi tulleen kohdemarkkinakohtaisen asiantuntija-aineksen osaamisen, yhteydet ja verkostot suomalaisen metsäbiotalousalan pk-yritysten ja muiden toimijoiden arvoverkoston vienninedistämisen ja kansainvälistymisen kehittämistoimintaan tukien samalla mainittujen syntyperäisten Suomeen asettautuneiden kohdemarkkina-asiantuntijoiden työllistymistä, ja näiden toimesta olemassa olevan ja uuden yritysten vienninedistämiseen palvelutoimintaan käynnistettävän yritystoiminnan syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeen aikana syntynyt ja lisääntynyt vienninedistämisen kehitysosaaminen, menetelmät, yhteydet ja verkostot kumuloituvat hankkeen toimintaan osallistu- vien yritysten ja kohdemarkkina-asiantuntijoiden alati kasvavaksi ja kehittyväksi osaamispääomaksi, jota asianomaiset tahot hyödyntävät omassa liiketoiminnassaan ja keskinäisessä yhteistyössä tehollisesti yritysten vienti- toiminnan ja kansainvälisen kasvun kehittämistoiminnassa. Hankkeen kohdemarkkina-asiantuntijat jatkavat hankkeen toimintaa liiketoimintapohjalta hankkeen päättymisen jälkeen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeella ei käytännössä ole välittömiä tai välillisiä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia liikkumisen ja logistiikan taloudellisuuden kehittymiseen hankkeen pääasiallisen toiminnan tuloksena.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Hanke edistää itäsuomalaisen metsäbiotalousalan yritysten ja toimijoiden arvoverkoston osaamista ja toimintakykyä vientitoiminnassa Aasian kasvumarkkinoille. Tämä tukee yritysten liiketoiminnan kehittymistä ja elinvoimaisuutta, mikä tarkoittaa myös kohderyhmäyritysten työntekijöiden ja muiden sidosryhmien hyvinvoinnin ylläpysymistä ja kehittymistä. Toisena tärkeänä tehtävänä hanke kehittää Suomeen koulutuksen, perhe- tai muiden syiden vuoksi maahan muuttaneiden henkilöiden työllistymismahdollisuuksia ja uusien yritysten perustamista sekä olemassa olevien liiketoimintojen kehittymistä, mikä edistää ko. asiantuntijahenkilöiden kototutumista, toimeentulon kehittymistä ja jalansijan saamista suomalaisessa yhteiskunnassa palvelemalla osaamisellaan suomalaisyrityksiä näiden kansainvälistymis- ja vienninkehittämisponnistuksissa.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hanke on sukupuolineutraali, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen valmisteluvaiheessa ja toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 10
Hanke tukee Suomeen opiskelun, perhe- tai muiden syiden takia asettautuneiden syntyperäisten kohdemarkkina-asiantuntijoiden työllistymistä ja Suomeen kotoutumista tukemalla aktiivisesti näiden henkilöiden osaamisen, yhteyksien ja potentiaalisten verkostojen tehollista hyödyntämistä suomalaisyritysten vienninedistämisen ja kansainvälistymisen kehittämistoiminnassa. Hanke parantaa ko. asiantuntijapotentiaalin sopetumista, toimeentuloa ja elinolojen paranemista Suomessa ko. henkilöiden työllistymisen ja uusien yritysten perustamisen kautta.
Kulttuuriympäristö 5 8
Hanke pyrkii vaikuttamaan sidosryhmäyritysten toimintatapoihin ja yrityskulttuureihin siten, että ulkomaisten asiantuntijahenkilöiden työllistymisen kynnys suomalaisiin yrityksiin madaltuisi ja tämän esteenä yleisimmin olevat syyt esim. kielimuuri, toiminta- ja tapakulttuurien erilaisuus ja tuntemattomuus, ennakkoluulot ja muuta rajoittavat tekijät poistuisivat tai vähenisivät merkittävästi, ja syntyperäisen kohdemarkkinaasiantuntemuksen mahdollisuudet suomalaisyritysten kansainvälisten liiketoimintojen ja vienninedistämisen kehittämistoiminnan tukena tunnustettaisiin vahvuutena, kasvun mahdollistajana ja lopulta suorana kilpailuetuna. Hanke tukee myös suomalaisen yrityskulttuurin tuntemuksen kehittymistä kohdemarkkinakohtaisten asiantuntijahenkilöiden keskuudessa, jotta ymmärrys erilaisesta toimintakultttuurista ja tavoista, sopeutuminen ja mahdollisuudet työllistyä tai löytää muunlaista vastaavaa esim. liiketoimintapohjaista yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa keskinäisen ymmärryksen kehittyessä kasvaisivat ja ko. kohdemarkkinakohtaiset asiantuntijat löytäisivät jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa ja voisivat rakentaa tulevaisuuttaan täällä.
Ympäristöosaaminen 4 9
Hankkeen toiminnan välillisenä tuloksena ympäristöosaaminen erityisesti hankkeen kohdemaissa lisääntyy yritysten kasvattaessa uusiutuvista materiaaleista val- mistettujen ekologisten tuotteittensa vientiä ja tunnet- tuutta kohdemarkkinoilla

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomessa on lukuisia pk-yrityksiä, joilla on korkeaa osaamista ja kaupallisesti potentiaalisia tuotteita ja -palveluja mm. metsäbiotaloudessa, joille on kysyntää esim. Aasian kasvumarkkinoilla. Näiden yritysten on kehittymisensä vuoksi tärkeää päästä osallisiksi kansainvälistymisestä ja sen tarjoamista kasvumahdollisuuksista. Yritysten osaaminen ja resurssit kansainvälistymiseen ja viennin teholliseen käynnistämiseen ovat usein kuitenkin rajalliset, ja ne tarvitsevat jatkuvaa apua osaamisen ja toimintavalmiuksien lisäämiseksi uusille markkinoille, esim. juuri Aasiaan jalkautumisen tueksi.

Suomessa on runsaasti mm. Aasiasta koulutusvaihdon ja muiden syiden johdosta maahan muuttaneita henkilöitä, joilla voi olla osaamista, laajoja verkostoja ja jo valmiita bisnesyhteyksiä alkuperäisiin kotimaihinsa. Näiden syntyperäisten kohdemaa-asiantuntijoiden potentiaalia ei suomalaisyritysten viennin edistämisessä tai invest in -toiminnan tukemisessa ole systemaattisesti hyödynnetty tähän mennessä juuri lainkaan. Em. henkilöt myös itse tarvitsevat apua ja tukea tiedon sekä yhteyksien luomiseksi suomalaiseen elinkeinoelämään jalansijan saamiseksi Suomessa ja kestävän toimeentulon varmistamiseksi. Tässä yritystoiminnan kautta tapahtuva asiantuntijoiden osaamisen, yhteyksien ja verkostojen liittäminen suomalaisyritysten kansainvälistymisen ja vienninedistämisen kehittämistoimintaan ko. henkilöiden kotimarkkinoille Aasiaan nähdään yhtenä potentiaalisena ratkaisuvaihtoehtona tilanteeseen.

Your Gateway to Bio-Business in Asia -hanke on Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja sittemmin Business Joensuu Oy:n ajalla 1.5.2017-31.10.2019 hallinnoima ja toteuttama Aasian liiketoimintaosaamisen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli itäsuomalaisten metsäbiotalouden ja Joensuun kasvustrategian mukaisten toimialojen yritysten ja muiden sidosryhmätahojen liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen Aasiaan. Tässä kehittämistoiminnassa hankkeessa tukeuduttiin aasialaista syntyperää oleviin Suomeen yritystoimintaa käynnistäneisiin tai sitä suunnitteleviin kohdemarkkina-asiantuntijoihin näiden osaamisen ja yhteyksien hyödyntämiseksi hankkeen sidosryhmätahojen viennin vauhdittamiseksi Aasiaan. Hankkeen kohdemaina olivat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani, sekä tarvepohjaisesti muut potentiaaliset maat ja markkina-alueet Aasiassa.

Hanke kokosi kehittämistoimintaan 10 osallistumissopimuksin mukaan liittynyttä itäsuomalaista Aasian markkinoista ja niillä toimimisesta kiinnostunutta kohdetoimialojen yritystä ja organisaatiota. Näiden Aasian liiketoimintaosaamista ja kohdemarkkinatuntemusta kehitettiin hankkeessa kohdemaa-asiantuntijoiden neuvonnalla sekä hankkeen aikana järjestetyillä koulutuksilla. Kohdemaiden liiketoiminta- ja tapakulttuuriosaamista, markkinatuntemusta ja yritysten kansainvälistymisvalmiuksia kohdealueelle kehittivät hankkeessa pilotoineet syntyperäiset asiantuntijat hankkeen pääkohdemaista Kiinasta/Taiwanista, Etelä-Koreasta ja Japanista. Hankkeen kehittämistoiminnassa saatua oppia ja kertynyttä osaamista sovellettiin käytäntöön hankkeen kohdealueelle toteuttamilla opinto- ja verkostoitumismatkoilla, joiden aikana osallistujayritykset saivat mahdollisuuden tutustua kohdealueen liiketoiminta- ja tapakulttuureihin käytännönläheisesti vierailemalla toimialamessuilla eri maissa ja tapaamalle todellisia kumppaniehdokkaita aidoissa kohtaamistilanteissa. Tämän lisäksi hanke järjesti asiantuntijavierailuja kohdealueelta Itä-Suomeen toimijoiden tutustuttamiseksi, yhteyksien rakentamiseksi ja monipuolisen yhteistyön käynnistämiseksi hankkeen teemassa suomalaisten ja kohdemaiden toimijatahojen välillä. Samalla hanke keräsi ja välitti tietoa potentiaalisista tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista kohdealueella, ja rakensi verkostoja hankkeen yritysten ja sidosryhmätahojen kansainvälistymisen ja vientitoiminnan kehittymisen jatkumiseksi Aasiaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen tulokset:

-Hankkeen kehittämistoimintoihin liittyi mukaan kolme syntyperäistä Aasia-taustaista kansainvälistymisen ja vienninedistämisen kehittämisasiantuntijaa hankkeen pääkohdemaista Kiinasta ja Taiwanista, Etelä-Koreasta sekä Japanista. Asiantuntijat toimivat yrittäjäpohjalta ja pilotoivat suomalaisyritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja vientiosaamisen kehittämisessä omille kotimarkkinoilleen,
- Yksi kohdemaa-asiantuntijoista käynnisti täysin uutta liiketoimintaa kohdemarkkinoiden asiantuntijapalvelujen tarjoamiseksi hankkeen osallistujayrityksille ja muille sidosryhmätahoille,
-Hankkeeseen liittyi sopimuksin mukaan 10 Aasian markkinoista ja niillä toimimisesta kiinnostunutta yritystä ja organisaatiota, jotka osallistuivat mukaan hankkeen käytännön kehittämistoimenpiteisiin,
-Hankkeen kehittämistoimintaan muutoin (koulutukset, seminaarit, verkostoitumistilaisuudet ja asiantuntijavierailut) osallistui mukaan kaikkiaan yhteensä 37 yritystä ja organisaatiota sen kohdetoimialoilta (metsäbiotalous ja Joensuun seudun kasvustrategian mukaiset toimialat),
-Hanke järjesti kaksi omana toimintana toteutettua ja osallistui kolmeen muiden toimijoiden toimesta järjestämään Aasian markkinoita ja siellä toimimista käsitelleeseen koulutustapahtumaan kouluttajana ja luennoijana,
-Koulutustapahtumissa 149 Aasian markkinoista ja siellä toimimisesta kiinnostunutta henkilöä sai uutta asiantuntemusta ja kasvatti osaamista kohdemaiden liiketoiminta- ja tapakulttuureista, Aasian kohdemarkkinatuntemuksesta ja liiketoimintamahdollisuuksista hankkeen kohdemaissa,
-Hanke järjesti kuusi osallistujayritysten opinto- ja verkostoitumismatkaa kohdealueelle Aasiaan, jotka kohdistuivat pääkohdemaihin Kiinaan, Taiwaniin, Etelä-Koreaan ja Japaniin, sekä näiden lisäksi yhteen uuteen kiinnostavaan kohdemaahan Intiaan,
-Matkojen aikana osallistujayritykset pääsivät tutustumaan toimialamessuille Etelä-Koreassa, Japanissa ja Intiassa, tutustuivat ja tapasivat potentiaalisten yhteistyötahojen edustajia aidoissa kohtaamis- ja neuvottelutilanteissa, toimivat asiantuntijaluennoitsijoina toimialaseminaareissa, ja käynnistivät hankkeesta saadun osaamisen ja kokemuksen pohjalta kaupallisia toimintoja ja muuta yhteistyötä kohdealueen kumppanitahojen kanssa,
-Hanke mahdollisti viiden metsäalan asiantuntijaryhmän ja yhteensä 57 asiantuntijahenkilön vierailun toteutumisen Japanista ja Etelä-Koreasta Itä-Suomeen tutustumaan metsäbiotalousalan toimijatahoihin ja yrityksiin alueella, ja rakentamaan tulevaisuuden yhteistyötä näiden kanssa,
-Hanke rakensi aktiivisesti yhteyksiä ja tehollista yhteistyötä Suomen kansallisen vientiorganisaation Business Finlandin maakohtaisiin toimijoihin Aasiassa erityisesti Japanissa, Intiassa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa, josta toiminnasta käynnistyi kaksi koulutusviennin kehittämiseen liittyvää yhteistyösopimusvalmistelua Itä-Suomesta Intiaan ja Japaniin,
-Hankkeen toiminnan tuloksena solmittiin myös ainutlaatuinen laaja-alainen metsäalan kehittämisyhteistyösopimus Japanin Naganon ja Pohjois-Karjalan maakunnan välille hankkeen päättyessä, jolla varmistetaan itäsuomalaisten ja myös muualla Suomessa toimivien metsäbiotalousalan yritysten ja organisaatioiden monipuolisen yhteistyön jatkuminen ja vientimahdollisuuksien voimistuminen Japaniin pitkälle tulevaisuuteen. Sopimus solmittiin viideksi vuodeksi, mikä varmistaa myös hankkeen kehittämistoiminnan tulosten pysyvyyden ja vaikuttavuuden jatkumisen vähintään viideksi vuodeksi hankkeen päättymisen jälkeen.