Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20997

Hankkeen nimi: Hyvinvoiva Yrittäjä = Hyvinvoiva keskusta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 30.11.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1543122-5

Jakeluosoite: Maaherrankatu 22

Puhelinnumero: 0405104096

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikkelinkeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Maczulskij

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.maczulskij(at)mikkelinkeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405104096

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on Mikkelin keskustan alueen yritysten aktivointi yhdessä oppimisen, tekemisen ja koulutuksen keinoin. Hanke käynnistyy hanketyöntekijän jalkautumisella (vertausohjaus periaatteella) keskustan alueen kumppaneina hankkeeseen lähteviin yrityksiin. Tapaamisten tavoitteena on kartoittaa yrittäjien haasteet, toiveet ja ideat yritystoiminnan kehittämiseksi. Toiminta keskittyy erityisesti ruohonjuuritason tekemiseen, yrittäjän jaksamiseen ja yritysedellytysten ja -olosuhteiden parantamiseen.

Samanaikaisesti käynnistetään asiakasraati -toiminta, jonka avulla kootaan asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä keskustan yrityksistä ja niiden toiminnasta.

Hanke järjestää aloitusseminaarin, jonka tavoitteena on verkostoituminen ja yhteisen tahtotilan löytyminen keskustan elinvoiman lisäämiseksi. Ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä hankkeen toimintaa, pohditaan koulutustarpeita, tutustutaan kauppaan liittyviin uusiin innovaatioihin, digitaaliseen markkinointiin ja teknologisiin sovelluksiin.

Toiminnassa on keskeistä yhteinen ideointi ja rohkeat kokeilut kustannustehokkaasti. Toiminnan kehitystä seurataan ja arvioidaan koko hankkeen ajan kirjaamalla yrittäjien haasteita ja etsimällä niihin uusia ratkaisuja.

Vertausohjausta toteutetaan yhteistyössä Mikkelin työllisyyspalvelun kanssa. Hanketyöntekijä toimii koordinaattorina nuorten ammattiin valmistuvien ja työllisyyspalvelun työ- tai työkokeilupaikkojen järjestämisessä. Hankeen tavoitteena on lisäksi opiskelijoiden ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistäminen esim. sosiaalisen median ja uuden teknologian hyödyntämisessä: Alan opiskelijat toimivat yrittäjien SoMe-kummeina.

Asiakasraatitoiminta jää hankkeen jälkeen Mikke ry:n pysyväksi toiminnaksi, joka tulevaisuudessa jatkuvasti mittaa alueen yritysten toiminnan laatua. Hankkeessa luotava Hyvinvoiva Yrittäjä = Hyvinvoiva keskusta -toimintamalli jää Mikkelin työllisyyspalvelun, oppilaitosten ja Mikke ry:n yrittäjille tarjoamaksi palveluksi.

Hankkeen tuloksena Mikkelin keskusta-alueella toimii verkostoituneita, osaavampia yrittäjiä ja yritysten henkilökuntaa. Yritysten vahvuus löytyy hyvästä palvelusta ja verkostomaisesta työtavasta. Rohkeus kokeilla yhdessä on lisääntynyt.

Mukana aloitusvaiheessa 15 mikkeliläistä yritystä. Hankkeen piiriin on tarkoitus saada mukaan ainakin 30 yritystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Mikkelin keskustan alueen yritykset, yrittäjät ja työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat vastavalmistuneet opiskelijat, yrittäjäksi aikovat, työelämään suuntautuvat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 542

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 76 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 43 542

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: -

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
-
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
-
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
-
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
-
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
-
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
-
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
-
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
-
Tasa-arvon edistäminen 4 3
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
-
Kulttuuriympäristö 5 4
-
Ympäristöosaaminen 5 4
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvoiva Yrittäjä = Hyvinvoiva Keskusta hanke sai Mikkelin keskustan alueen yritykset aktivoitumaan ja toimimaan yhdessä paremmin. Hankkeen päätoteuttaja oli Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry. Mukana hankkeessa oli 21 kivijalkayritystä, kaksi kauppakeskusta sekä Mikkelin kaupunki. Lisäksi hanke teki yhteistyötä oppilaitosten, eri yhdistysten ja erilaisten muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana mukana olevat yritykset osallistuivat erilaisiin koulutuksiin, digitaalisiin sovelluksiin, yrittäjän hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviin valmennuksiin ja mittauksiin, näkyvyyttä edistäviin tempauksiin ja yrityksen viestintään parantaviin toimenpiteisiin. Hankkeen avulla yrittäjille järjestettiin laaja ja monipuolinen koulutus- ja valmennusohjelma.

Yritysten markkinointiin myös panostettiin yhteisnäkyvyydellä ja markkinointimateriaalin valmistamisella. Lisäksi jokaiselle yritykselle tehtiin yritysesittelyvideo sekä he pääsivät mukaan Yritysoppaaseen, jossa esiteltiin hanke ja mukana olevat yritykset.

Yritysten liikkeiden visuaalista ilmettä parannettiin. Yrityksille toteutettiin yhteisiä liikkeen visuaalisen ilmeen parantavia koulutuksia ja näyteikkunakoulutuksia. Lisäksi tilavisualisti kiersi jokaisen yrityksen ja antoi neuvoja näyteikkunan sekä liiketilan toiminnallisuuden ja myynnin parantamiseksi. Lisäksi benchmerkattiin näyteikkunoita ja liiketiloja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Yritysten vaikuttavuutta verkkomaailmassa parannettiin. Konsultti analysoi jokaisen yrityksen facebook- ja nettisivut ja antoi neuvoja niiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi kokeiltiin yhteistä verkkokauppa-alustaa.

Yritysten välistä vuorovaikutusta parannettiin järjestämällä koulutusten lisäksi muita yhteisiä tapaamisia, ulkoilutapaamisia, kuntosalikäyntejä, suljettu Facebook ryhmä sekä Whatsapp ryhmä. Hankkeen aikana perustettiin myös Asiakasraati, jonka avulla koottiin asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä keskustan yrityksistä ja niiden toiminnasta.

Yritykset pääsivät myös verkostoitumaan erilaisten muiden hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa kuten esimerkiksi Yrityskummien. Lisäksi yrittäjät saivat sparrausapua ja ideoita muilta kivijalkaliikkeiden yrittäjiltä eri paikkakunnilta. Hankkeen aikana keskityttiin myös parantamaan yrittäjien turvallisuudentunnetta työpaikallaan järjestämällä siihen liittyvää koulutusta. Tämän hankkeen ja yllämainitun aihealueen ansiosta syntyi uusi tällä hetkellä käynnissä oleva hanke: FeelSafe – Asiakaspalveluturvallisuuden kehittämishanke.

Oppilaitosyhteistyötä toteutettiin hankkeen aikana. Etelä-Savon Ammattiopiston Esedun opiskelijat toimivat mm. Mystery Shoppaajina sekä SoMe kummeina yrityksille. Hankkeen ansiosta opiskelijoiden ja yrittäjien välinen yhteistyö tiivistyi mm. sosiaalisen median ja uuden teknologian hyödyntämisen kautta. Lisäksi XAMKin kanssa toteutettiin erilaisia tilaisuuksia mm. yhteinen Business Breakfast, jossa teemana oli kivijalkakauppa.

Hankkeen toiminta keskittyi erityisesti ruohonjuuritasolla olevaan toimintaan. Kaikkien yllämainittujen toimenpiteiden ansioista yrittäjät löysivät toimintamallin, jossa he työskentelevät entistä tiiviimmin yhdessä ja verkostoituneemmin kuin aiemmin. Hankkeen toiminnassa yhteinen ideointi ja rohkeat ideat olivat keskiössä.