Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21001

Hankkeen nimi: Maahanmuuttajalääkäri työyhteisön jäseneksi - kielivalmennusta ja tukea työyhteisölle, kokeilu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 03355111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: TAMPEREEN YLIOPISTO

WWW-osoite: http://www.uta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anneli Elisabet Sorkio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anneli.sorkio(at)staff.uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401901289

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajalääkärit ovat alihyödynnetty resurssi Suomen työmarkkinoilla. ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden reitti työelämään kulkee laillistamisprosessin kautta ja on usein hyvin hidas. Laillistamisprosessiin kuuluu pakollinen työharjoittelujakso, jonka tavoitteita ja toteutusta ei ole yhteisesti määritelty eikä se sen vuoksi kaikissa tapauksissa lisää maahanmuuttajalääkärin työllistymisvalmiuksia. Ilman selkeitä tavoitteita ja työyhteisön tukea maahanmuuttajalääkäri päätyy työpaikalla sivustaseuraajaksi, joka on työyhteisölleen pikemminkin taakka kuin resurssi. Tämän hankkeen tavoitteena on tavoitteellisen työharjoittelun mallin luominen ja kokeileminen käytännössä. Hanke on jatkoa OKM:n rahoittamalle hankkeelle, jossa laadittiin valtakunnallinen koulutusmalli ETA-alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneille.
Työharjoittelujakson sisällöllisen tehostamisen ohella tavoitteena on tarjota maahanmuuttajalääkärin työyhteisölle tukea ja valmennusta toisesta kulttuurista tulevan työntekijän integroimiseen työyhteisön jäseneksi. Tuki koostuu verkossa saatavilla olevasta opasmateriaalista, työyhteisön perehdytystilaisuuksista ja kielivalmennuksesta. Hankkeen aikana sekä opasmateriaalia että kielivalmennusmallia testataan muutamassa työyhteisössä, ja saatujen kokemusten perusteella niistä muokataan lopulliset versiot kaikkien työnantajien ja koulutuksentarjoajien käyttöön.
Opasmateriaali sisältää esimiehille suunnattua tietoa maahanmuuttajalääkärin palkkaamisesta sekä koko työyhteisölle tarkoitettuja käytännön ohjeita. Perehdytystilaisuuksissa käydään läpi keinoja, joilla työyhteisö voi helpottaa maahanmuuttajalääkärin sopeutumista ja tukea häntä suomen kielen oppimisessa. Lisäksi työyhteisön tukeen kuuluu kielivalmennus. Kielivalmennus tarkoittaa sitä, että suomen kielen opettaja vierailee työpaikalla seuraamassa maahanmuuttajalääkärin työskentelyä ja näkemänsä perusteella antaa henkilökohtaista ohjausta kielen opiskeluun.
Hankkeen tuloksena työharjoittelujakson ammatilliset oppimistavoitteet saadaan selkeämmin esille. Työyhteisö saa eväitä uuden kollegan sopeuttamiseen työyhteisön jäseneksi ja hänen työpanoksensa hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hankkeessa mukana oleva maahanmuuttajalääkäri saa välineitä oman kielitaidon kehittämiseen. Nämä kaikki asiat yhdessä edistävät maahanmuuttajalääkärin pääsyä suomalaisille työmarkkinoille

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tampereen kaupungin terveydenhuollossa toimintansa aloittavat maahanmuuttajalääkärit, jotka eivät vielä ole saaneet laillistusta Suomessa. Kokeiluun lupautuneet työyhteisöt ovat Hatanpään sairaala ja Tipotien terveysasema Tampereella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tampereella maahanmuuttajalääkäreitä palkkaavat organisaatiot ja niiden työyhteisöt.
Kaikki Suomeen ulkomailta muuttavat lääkärit, muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä heitä rekrytoivat esimiehet sekä heidän työyhteisönsä.
Valvirassa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavien lääkäreiden laillistusprosessiin osallistuvat virkamiehet.
Ulkomailta Suomeen muuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden työllistymistä tukevat tahot Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 29 683

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 22 911

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 39 577

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 547

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 13

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajalääkäreiden joukossa on sekä naisia että miehiä, joita kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tampereen yliopiston järjestämien EU-/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien kuulusteluihin osallistuneiden tilastoista selviää, että 1064 tenttijästä naisia on n. 60 %, miehiä 40%. Myös Lääkäriksi Suomeen -koulutuksissa on ollut naisia enemmän kuin miehiä. Riitta-Liisa Haukilahden ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet lääkärit Suomessa -väitöskirjassa mainitaan, että työsyrjinnän kokemisessa vaikuttavina olivat sukupuoli ja suomen kielen taito. Miehet kokivat enemmän syrjintää kuin naiset. Suomen kieltä hyvin osaavat kokivat enemmän syrjintää kuin huonosti osaavat, eli suomen kielen taito ei suojannut syrjintäkokemuksilta. Venäläisistä suomea hyvin osaavat kokivat työsyrjintää enemmän kuin suomea kohtalaisesti tai huonosti osaavat. Tosin huonosti osaavilla oli myös vähemmän kokemuksia työelämästä. (Haukilahti 2014, 49)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Noudatamme hankkeen toiminnassa Suomen tasa-arvolakia ja Tampereen yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on maahanmuuttajalääkäreiden nykyistä helpompi työllistyminen rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen tai mihinkään muuhun seikkaan katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Kouluttajat käyttävät koulutuspaikalle siirtymisessään pääasiassa julkisia liikennevälineitä. Koska valmennukset/koulutus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden työharjoittelupaikoilla, heidän eikä työyhteisön muiden jäsenten tarvitse erikseen matkustaa minnekään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Koulutus ja valmennus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden työpaikoilla, joten suurien osallistujamäärien liikkuminen erikseen koulutuspaikalle ei ole tarpeen. Maahanmuuttajalääkärin työharjoittelun suunnitelmallista toteuttamista varten kehitettävät ohjeet julkaistaan internetissä, mistä ne ovat kaikkien saatavilla ilman, että tarvitsee matkustaa minnekään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Hankkeen toiminta ja tulokset eivät vaaranna monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Kouluttajat käyttävät koulutuspaikalle siirtymisessään pääasiassa julkisia liikennevälineitä. Koska valmennukset/koulutus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden harjoittelupaikoilla, heidän eikä työyhteisön muiden jäsenten tarvitse erikseen matkustaa minnekään. Internettiin tallennettuja ohjeita, lopputuotosta, voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti ilman, että kenenkään tarvitsee liikkua omalta alueelta muualle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hanke ei vaikuta suoraan Natura 2000 -alueisiin. Työpaikalla tapahtuva valmennus vähentää kuitenkin ylimääräistä liikkumisen tarvetta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Valmennuksessa paperimateriaalin osuus on erittäin pieni, koska hankkeessa käytetään Moodlea tai muuta vastaavaa sähköistä oppimisympäristöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Paperisen opetusmateriaalin vähäisellä käytöllä on suora vaikutus uusiutuvien energialähteiden (puu/paperi) käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 7
Edesauttamalla maahanmuuttajalääkärin työharjoittelujakson suunnitelmallista toteuttamista edistetään maahanmuuttajalääkäreiden työllistymistä muissakin kuin kokeilutyöyhteisöissä.Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää ja julkaista hankkeen lopputuotoksena opas maahanmuuttajalääkäreille ja työyhteisöille. Vaikka kokeilu on paikallinen, kokemuksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa tuotetaan opetussisältöjä ja ohjeita tietoverkkojen välityksellä hyödynnettäviksi.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Vain kouluttajat/valmentajat liikkuvat, ja hekin pääasiassa julkisia liikennevälineitä käyttäen. Työyhteisövalmennus tapahtuu työpaikoilla sairaalassa ja terveysasemalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke auttaa sekä maahanmuuttajalääkäriä että hänen työyhteisöään käytännön työharjoittelun suunnitelmallisessa organisoinnissa. Kun työyhteisöä valmennetaan ja ohjeistetaan, työharjoittelun aiheuttama ylimääräinen stressi vähenee ja kaikkien osallisten hyvinvointi lisääntyy. Maahanmuuttajalääkärin on helpompi sopeutua häneen myönteisesti suhtautuvaan työyhteisöön. Tuettu työharjoittelu edistää myös potilasturvallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on mahdollistaa maahanmuuttajalääkäreiden työllistyminen sukupuolesta riippumatta sekä nopeuttaa suomalaiseen työyhteisöön sopeutumista tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä oman alansa ammattilaisena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että maahanmuuttajalääkäri saavuttaa mahdollisimman nopeasti ja laajasti suomalaisessa työyhteisössä yhdenvertaisen aseman muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Näin hän on mukana suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja rikastuttaa sitä omalla kulttuurillaan.
Kulttuuriympäristö 7 7
Lääkäreiden toimintaympäristö on monikulttuurinen, mikä otetaan huomioon valmennuksessa sekä maahanmuuttajalääkärin että hänen työyhteisönsä näkökulmasta.
Ympäristöosaaminen 7 7
Työyhteisön ympäristökäytänteet tulevat maahanmuuttajalääkärille tutuiksi työharjoittelun aikana ja sisällytetään valmennukseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajalääkärit ovat alihyödynnetty resurssi Suomen työmarkkinoilla. ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden reitti työelämään kulkee laillistamisprosessin kautta ja on usein hyvin hidas. Laillistamisprosessiin kuuluu pakollinen työharjoittelujakso, jonka tavoitteita ja toteutusta ei ole yhteisesti määritelty, eikä se sen vuoksi kaikissa tapauksissa lisää maahanmuuttajalääkärin työllistymisvalmiuksia. Ilman selkeitä tavoitteita ja työyhteisön tukea maahanmuuttajalääkäri päätyy työpaikalla sivustaseuraajaksi, joka on työyhteisölleen pikemminkin taakka kuin resurssi.

Maahanmuuttajalääkäri työyhteisön jäseneksi -hankkeen tavoitteena oli tavoitteellisen työharjoittelun mallin luominen ja kokeileminen käytännössä. Hanke on jatkoa OKM:n rahoittamalle hankkeelle, jossa laadittiin valtakunnallinen koulutusmalli ETA-alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneille. Työharjoittelun tehostamista tukemaan hankkeessa tuotettiin verkossa saatavilla oleva opasmateriaali. Työyhteisöistä saatujen kokemusten ja asiantuntijoiden kommenttien perusteella verkko-oppaasta muokattiin lopullinen versio kaikkien työnantajien ja koulutuksentarjoajien käyttöön. Opasmateriaali sisältää esimiehille suunnattua tietoa maahanmuuttajalääkärin palkkaamisesta sekä koko työyhteisölle tarkoitettuja käytännön ohjeita. Opas löytyy verkko-osoitteesta: https://research.uta.fi/opas-maahanmuuttajalaakareille-ja-tyoyhteisoille/

Työharjoittelujakson sisällöllisen tehostamisen ohella tavoitteena oli tarjota maahanmuuttaja-lääkärin työyhteisölle tukea ja valmennusta toisesta kulttuurista tulevan työntekijän integroimiseen työyhteisön jäseneksi. Tähän liittyi myös maahanmuuttajalääkäreille tarjottu kielivalmennus, joka oli yksi hankkeen keskeisistä toiminnoista. Kielivalmennus tarkoitti sitä, että suomen kielen opettaja vieraili työpaikalla seuraamassa maahanmuuttajalääkärin työskentelyä ja näkemänsä perusteella antoi henkilökohtaista ohjausta kielen opiskeluun. Hankkeen aikana kielivalmennuksia järjestettiin Hatanpään sairaalassa ja Hervannan terveysasemalla. Mukana oli 9 maahanmuuttajalääkäriä.

Hankkeen tuloksena työyhteisöt saivat eväitä uuden kollegan sopeuttamiseen työyhteisön jäseneksi ja hänen työpanoksensa hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hankkeessa mukana olleet maahanmuuttajalääkärit saivat välineitä oman kielitaidon kehittämiseen. Nämä kaikki asiat yhdessä edistävät maahanmuuttajalääkärin pääsyä suomalaisille työmarkkinoille.

Kokeilukulttuurihanke kuitenkin vahvisti käytännössä sen havainnon, että työyhteisöissä potilaiden hoitaminen on prioriteetti ja valmennusten on toimittava sen ehdoilla. Työyhteisön rooli on enemmänkin mahdollistaja kuin valmennuksen osallistuja. Parasta mitä työyhteisö voi tehdä, on järjestää aikaa valmennuksille, osoittaa tukea ja hyväksyntää ja ottaa kielivalmentaja mukaan työyhteisön arkeen.