|
|
|
Hankekoodi: S21001
Hankkeen nimi: Maahanmuuttajalääkäri työyhteisön jäseneksi - kielivalmennusta ja tukea työyhteisölle, kokeilu
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0155668-4
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 03355111
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: TAMPEREEN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.uta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anneli Elisabet Sorkio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anneli.sorkio(at)staff.uta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401901289
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuttajalääkärit ovat alihyödynnetty resurssi Suomen työmarkkinoilla. ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden reitti työelämään kulkee laillistamisprosessin kautta ja on usein hyvin hidas. Laillistamisprosessiin kuuluu pakollinen työharjoittelujakso, jonka tavoitteita ja toteutusta ei ole yhteisesti määritelty eikä se sen vuoksi kaikissa tapauksissa lisää maahanmuuttajalääkärin työllistymisvalmiuksia. Ilman selkeitä tavoitteita ja työyhteisön tukea maahanmuuttajalääkäri päätyy työpaikalla sivustaseuraajaksi, joka on työyhteisölleen pikemminkin taakka kuin resurssi. Tämän hankkeen tavoitteena on tavoitteellisen työharjoittelun mallin luominen ja kokeileminen käytännössä. Hanke on jatkoa OKM:n rahoittamalle hankkeelle, jossa laadittiin valtakunnallinen koulutusmalli ETA-alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneille.
Työharjoittelujakson sisällöllisen tehostamisen ohella tavoitteena on tarjota maahanmuuttajalääkärin työyhteisölle tukea ja valmennusta toisesta kulttuurista tulevan työntekijän integroimiseen työyhteisön jäseneksi. Tuki koostuu verkossa saatavilla olevasta opasmateriaalista, työyhteisön perehdytystilaisuuksista ja kielivalmennuksesta. Hankkeen aikana sekä opasmateriaalia että kielivalmennusmallia testataan muutamassa työyhteisössä, ja saatujen kokemusten perusteella niistä muokataan lopulliset versiot kaikkien työnantajien ja koulutuksentarjoajien käyttöön.
Opasmateriaali sisältää esimiehille suunnattua tietoa maahanmuuttajalääkärin palkkaamisesta sekä koko työyhteisölle tarkoitettuja käytännön ohjeita. Perehdytystilaisuuksissa käydään läpi keinoja, joilla työyhteisö voi helpottaa maahanmuuttajalääkärin sopeutumista ja tukea häntä suomen kielen oppimisessa. Lisäksi työyhteisön tukeen kuuluu kielivalmennus. Kielivalmennus tarkoittaa sitä, että suomen kielen opettaja vierailee työpaikalla seuraamassa maahanmuuttajalääkärin työskentelyä ja näkemänsä perusteella antaa henkilökohtaista ohjausta kielen opiskeluun.
Hankkeen tuloksena työharjoittelujakson ammatilliset oppimistavoitteet saadaan selkeämmin esille. Työyhteisö saa eväitä uuden kollegan sopeuttamiseen työyhteisön jäseneksi ja hänen työpanoksensa hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hankkeessa mukana oleva maahanmuuttajalääkäri saa välineitä oman kielitaidon kehittämiseen. Nämä kaikki asiat yhdessä edistävät maahanmuuttajalääkärin pääsyä suomalaisille työmarkkinoille
Tampereen kaupungin terveydenhuollossa toimintansa aloittavat maahanmuuttajalääkärit, jotka eivät vielä ole saaneet laillistusta Suomessa. Kokeiluun lupautuneet työyhteisöt ovat Hatanpään sairaala ja Tipotien terveysasema Tampereella.
Tampereella maahanmuuttajalääkäreitä palkkaavat organisaatiot ja niiden työyhteisöt.
Kaikki Suomeen ulkomailta muuttavat lääkärit, muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä heitä rekrytoivat esimiehet sekä heidän työyhteisönsä.
Valvirassa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavien lääkäreiden laillistusprosessiin osallistuvat virkamiehet.
Ulkomailta Suomeen muuttavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden työllistymistä tukevat tahot Suomessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 29 683
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 22 911
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 39 577
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 547
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 13
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Kouluttajat käyttävät koulutuspaikalle siirtymisessään pääasiassa julkisia liikennevälineitä. Koska valmennukset/koulutus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden työharjoittelupaikoilla, heidän eikä työyhteisön muiden jäsenten tarvitse erikseen matkustaa minnekään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Koulutus ja valmennus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden työpaikoilla, joten suurien osallistujamäärien liikkuminen erikseen koulutuspaikalle ei ole tarpeen. Maahanmuuttajalääkärin työharjoittelun suunnitelmallista toteuttamista varten kehitettävät ohjeet julkaistaan internetissä, mistä ne ovat kaikkien saatavilla ilman, että tarvitsee matkustaa minnekään. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Hankkeen toiminta ja tulokset eivät vaaranna monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Kouluttajat käyttävät koulutuspaikalle siirtymisessään pääasiassa julkisia liikennevälineitä. Koska valmennukset/koulutus tapahtuu maahanmuuttajalääkäreiden harjoittelupaikoilla, heidän eikä työyhteisön muiden jäsenten tarvitse erikseen matkustaa minnekään. Internettiin tallennettuja ohjeita, lopputuotosta, voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti ilman, että kenenkään tarvitsee liikkua omalta alueelta muualle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hanke ei vaikuta suoraan Natura 2000 -alueisiin. Työpaikalla tapahtuva valmennus vähentää kuitenkin ylimääräistä liikkumisen tarvetta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Valmennuksessa paperimateriaalin osuus on erittäin pieni, koska hankkeessa käytetään Moodlea tai muuta vastaavaa sähköistä oppimisympäristöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Paperisen opetusmateriaalin vähäisellä käytöllä on suora vaikutus uusiutuvien energialähteiden (puu/paperi) käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 7 |
| Edesauttamalla maahanmuuttajalääkärin työharjoittelujakson suunnitelmallista toteuttamista edistetään maahanmuuttajalääkäreiden työllistymistä muissakin kuin kokeilutyöyhteisöissä.Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää ja julkaista hankkeen lopputuotoksena opas maahanmuuttajalääkäreille ja työyhteisöille. Vaikka kokeilu on paikallinen, kokemuksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa tuotetaan opetussisältöjä ja ohjeita tietoverkkojen välityksellä hyödynnettäviksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Vain kouluttajat/valmentajat liikkuvat, ja hekin pääasiassa julkisia liikennevälineitä käyttäen. Työyhteisövalmennus tapahtuu työpaikoilla sairaalassa ja terveysasemalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke auttaa sekä maahanmuuttajalääkäriä että hänen työyhteisöään käytännön työharjoittelun suunnitelmallisessa organisoinnissa. Kun työyhteisöä valmennetaan ja ohjeistetaan, työharjoittelun aiheuttama ylimääräinen stressi vähenee ja kaikkien osallisten hyvinvointi lisääntyy. Maahanmuuttajalääkärin on helpompi sopeutua häneen myönteisesti suhtautuvaan työyhteisöön. Tuettu työharjoittelu edistää myös potilasturvallisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoite on mahdollistaa maahanmuuttajalääkäreiden työllistyminen sukupuolesta riippumatta sekä nopeuttaa suomalaiseen työyhteisöön sopeutumista tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä oman alansa ammattilaisena. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että maahanmuuttajalääkäri saavuttaa mahdollisimman nopeasti ja laajasti suomalaisessa työyhteisössä yhdenvertaisen aseman muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Näin hän on mukana suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja rikastuttaa sitä omalla kulttuurillaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Lääkäreiden toimintaympäristö on monikulttuurinen, mikä otetaan huomioon valmennuksessa sekä maahanmuuttajalääkärin että hänen työyhteisönsä näkökulmasta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Työyhteisön ympäristökäytänteet tulevat maahanmuuttajalääkärille tutuiksi työharjoittelun aikana ja sisällytetään valmennukseen. | ||
Maahanmuuttajalääkärit ovat alihyödynnetty resurssi Suomen työmarkkinoilla. ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden reitti työelämään kulkee laillistamisprosessin kautta ja on usein hyvin hidas. Laillistamisprosessiin kuuluu pakollinen työharjoittelujakso, jonka tavoitteita ja toteutusta ei ole yhteisesti määritelty, eikä se sen vuoksi kaikissa tapauksissa lisää maahanmuuttajalääkärin työllistymisvalmiuksia. Ilman selkeitä tavoitteita ja työyhteisön tukea maahanmuuttajalääkäri päätyy työpaikalla sivustaseuraajaksi, joka on työyhteisölleen pikemminkin taakka kuin resurssi.
Maahanmuuttajalääkäri työyhteisön jäseneksi -hankkeen tavoitteena oli tavoitteellisen työharjoittelun mallin luominen ja kokeileminen käytännössä. Hanke on jatkoa OKM:n rahoittamalle hankkeelle, jossa laadittiin valtakunnallinen koulutusmalli ETA-alueen ulkopuolella lääkärin tutkinnon suorittaneille. Työharjoittelun tehostamista tukemaan hankkeessa tuotettiin verkossa saatavilla oleva opasmateriaali. Työyhteisöistä saatujen kokemusten ja asiantuntijoiden kommenttien perusteella verkko-oppaasta muokattiin lopullinen versio kaikkien työnantajien ja koulutuksentarjoajien käyttöön. Opasmateriaali sisältää esimiehille suunnattua tietoa maahanmuuttajalääkärin palkkaamisesta sekä koko työyhteisölle tarkoitettuja käytännön ohjeita. Opas löytyy verkko-osoitteesta: https://research.uta.fi/opas-maahanmuuttajalaakareille-ja-tyoyhteisoille/
Työharjoittelujakson sisällöllisen tehostamisen ohella tavoitteena oli tarjota maahanmuuttaja-lääkärin työyhteisölle tukea ja valmennusta toisesta kulttuurista tulevan työntekijän integroimiseen työyhteisön jäseneksi. Tähän liittyi myös maahanmuuttajalääkäreille tarjottu kielivalmennus, joka oli yksi hankkeen keskeisistä toiminnoista. Kielivalmennus tarkoitti sitä, että suomen kielen opettaja vieraili työpaikalla seuraamassa maahanmuuttajalääkärin työskentelyä ja näkemänsä perusteella antoi henkilökohtaista ohjausta kielen opiskeluun. Hankkeen aikana kielivalmennuksia järjestettiin Hatanpään sairaalassa ja Hervannan terveysasemalla. Mukana oli 9 maahanmuuttajalääkäriä.
Hankkeen tuloksena työyhteisöt saivat eväitä uuden kollegan sopeuttamiseen työyhteisön jäseneksi ja hänen työpanoksensa hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hankkeessa mukana olleet maahanmuuttajalääkärit saivat välineitä oman kielitaidon kehittämiseen. Nämä kaikki asiat yhdessä edistävät maahanmuuttajalääkärin pääsyä suomalaisille työmarkkinoille.
Kokeilukulttuurihanke kuitenkin vahvisti käytännössä sen havainnon, että työyhteisöissä potilaiden hoitaminen on prioriteetti ja valmennusten on toimittava sen ehdoilla. Työyhteisön rooli on enemmänkin mahdollistaja kuin valmennuksen osallistuja. Parasta mitä työyhteisö voi tehdä, on järjestää aikaa valmennuksille, osoittaa tukea ja hyväksyntää ja ottaa kielivalmentaja mukaan työyhteisön arkeen.