Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21006

Hankkeen nimi: HOHTO- henkilökohtaiset ohjauspalvelut työllistymisen ja kouluttautumisen tukena

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laukaan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0176478-2

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 0406350138

Postinumero: 41341

Postitoimipaikka: Laukaa

WWW-osoite: http://www.hohto-hanke.net

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Pauliina Kokko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.kokko(at)laukaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6351457

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perinteisesti opinto-ohjaus yhdistetään koulutus- ja työurasiirtymiin sekä erilaisiin valintatilanteisiin. Ohjausta tulisi kuitenkin hahmottaa yhä laajemmin, erityisesti oppilaitosten ulkopuolisiin elämänalueisiin liittyvänä palveluna. Paikallisesti nuoret ovat ammatinvalinta päätöksenteossaan hyvin pitkälti peruskoulun varassa. Ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret eivät ole minkään opinto-ohjauksen piirissä. Koulutukseen tai työhön hakeutuminen edellyttää paitsi osaamisen kuin myös oman persoonan esiintuomista. Avain työllisyys- ja koulutuspalveluihin löytyy usein vain sähköisen asioinnin kautta. Tämä yhtälö on haastava osalle työllisyyspalveluiden nuorista asiakkaista, eivätkä he pääse palvelupolulla eteenpäin ilman ohjausta. Hallituksen yksi tämänhetkisistä kärkihankkeista on nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Tämä tarkoittaa, että nuorta ympäröivä yhteisö, eli julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä nuoren hyväksi. Ohjaamot ovat yksi hallituksen asettamista keinoista vastata tähän tavoitteeseen. Nykyiset Ohjaamot toimivat suurissa kaupungeissa,eivätkä niiden tarjoamat palvelut tavoita pienten kuntien nuoria.
Hohto-hankkeessa laajennetaan ura- ja opinto-ohjauksen näkökulmaa yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elinikää koskevaksi, kuntien työllisyyspalveluihin kuuluvaksi lisäresurssiksi. Hankkeessa selvitetään minkälainen on työllisyyspalveluihin sisältyvä uraohjauksen perusprosessi ja laaditaan malli siihen, minkälaiset ohjaukselliset toimet toimivat resurssina tukea tarvitseville nuorille. Toimintaa suunnataan nuorten yksilö- ja ryhmävalmennuksella kohti koulutus- ja työelämäpolkuja. Hankkeessa valmistaudutaan myös sote-uudistukseen kehittämällä hallintorajat ylittävät paikalliset toimintamallit. Ohjauksen määritelmien mukaisesti resurssiohjaus tähtää nuoren kannalta olennaisiin ja tärkeisiin, yhdessä jaettuihin tavoitteisiin, jotka ulottuvat opiskelussa selviytymisen lisäksi työelämän ja urapolun laajempiin kysymyksiin.

Hankkeessa pyritään laajennetaan nuoren tukipiiriä viemällä paikalliset ura- ja ohjauspalvelut osaksi paikallisia perhekeskuksia, joissa tarvittaessa nuoren koko perhe pääsee ohjauksen piiriin. Tällä tähdätään työttömyyden periytymisen katkaiseminen sukupolvelta toiselle sekä ennaltaehkäistään työelämätaitojen puutteesta tai tietämättömyydestä johtuvia ongelmia.

Hankkeen tavoitteena on pienten kuntien palvelujärjestelmän tehostaminen: nuorten palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantuminen. Hankkeessa syntyy pilottimalli pienille kunnille liikkuvien nuorten TNO-palvelujen järjestämisestä Ohjaamo-malliin mukaisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat työttömät, työttömyysuhan alaiset tai työvoiman ulkopuolella olevat nuoret sekä henkilöt jotka tarvitsevat hankkeen tarjoamia palveluja.

Toisena kohderyhmänä ovat hankealueen koulut ja oppilaitokset ja työllistymistä edistävät organisaatiot, työvoimatoimistot, yrityskoordinaattorit, kolmas sektori, työnantajat ja muut nuorten parissa työskentelevät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen pk-yritykset ja muut työelämän organisaatiot, jotka ovat valmiita rekrytoimaan nuoria ja uuden ammattiuransa alussa olevia henkilöitä, yritykset, jotka ovat valmiita kouluttamaan nuoria ammattiin esim. oppisopimuskoulutuksella sekä muut työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 985

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 67 902

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 857

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 90 545

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Konnevesi, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 19

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on hyödynnetty paikallista tilastotietoa oppilaitoksista keskeyttäneistä ja eronneista opiskelijoista. Keskeyttämiset tai koulutukseen hakeutumattomuus ovat pojille tyttöjä tyypillisempiä. Nämä tulokset ovat nähtävissä myös työttömien nuorten sukupuolijakaumissa. Miesten keskimääräistä koulutustasoa on naisten tasosta jäljessä. Tasoa on vaikeaa nostaa, koska poikien oppimistulokset ovat jo peruskoulussa selvästi heikommat. Tähän tarvitaan tukea.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitettävissä ohjaustoimenpiteissä sitoudutaan sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen. Kiinnitämme huomiota sukupuolen ohjaavaan merkitykseen koulutusalan valinnassa ja pyrimme tunnistamaan ja purkamaan esteitä, jotka ylläpitävät sukupuolittunutta työnjakoa nuorten urasuunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa on myös taustatietona hyödynnetty EVAn tekemää analyysiä, jonka mukaan Suomessa on lähes 80 000 25-54-vuotiasta olevaa miestä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkeellä. EVAn analyysi pitää koulutusta ratkaisevana tekijänä miesten osallisuuden vahvistamisessa. Korkea koulutus helpottaa tulevaisuudessakin ratkaisevasti työmarkkinoille pääsemistä. EVA nostaa esille tarpeen tukea poikien koulunkäyntiä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Peruskouluihin tarvittaisiin lisää oppimisen tukea ja ohjausosaamista. Näin koulunkäynnin ongelmiin voitaisiin puuttua ennaltaehkäisevästi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeessa luodaa hankealueen nuorille tiedotus, neuvonta ja ohjauspalvelu, jossa keskeistä on liikkuvuus, verkostomainen toimintatapa ja kaikkien palvelukanavien hyödyntäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Nuorille suunnitellut Ohjaamo-palvelut toteutetaan liikkuvana ja jalkautuvana palveluna.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
Ohjauspalvelut viedään tarvittaessa asiakaan luo, mikä edesauttaa dialogisen ja tasa-arvoisen keskustelun syntymistä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat jalkautuvassa työssä erityisen tärkeää.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Alueellinen tasa-arvo: Nuorille suunnatut ohjauspalvelut, jotka tällä hetkellä tavoittavat vain suurten kuntien nuoret, tehdään saavutettavimmiksi möys pienempien kuntien nuorille. Sukupuolinen tasa-arvo: keskeyttämiset tai koulutukseen hakeutumattomuus ovat pojille tyttöjä tyypillisempiä. Nämä tulokset ovat nähtävissä myös työttömien nuorten sukupuolijakaumissa.Ammatinvalinnan sukupuolenmukaista eriytymistä lievennetään asenteisiin vaikuttamalla. Tytöt ja nuoret naiset käyttävät enemmän ohjauspalveluja, joten nuorten miesten hakeutumista ohjauspalveluiden piiriin kannustetaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työelämän muutosvauhdin kasvaessa elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Nuorten on hyvä omaksua tämä ajattelutapa heti ensimmäiseen ammattiin kouluttautuessaan. Hankkeen mallia on mahdollista levittää myös laajemmalle. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voisivat hyötyä kohdennetusta ja sensitiivisestä ohjauksesta. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa asiakkaan näkemystä omasta elämästään ja sen eri osa-alueista, kulttuurisesta taustastaan sekä tulevaisuudestaan. Hankkeen toimintatapa edistää yhteisen ymmärryksen syntymistä ja tasoittaa mahdollisia erimielisyyksiä, väärinymmärryksiä ja – tulkintoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-