|
|
|
Hankekoodi: S21006
Hankkeen nimi: HOHTO- henkilökohtaiset ohjauspalvelut työllistymisen ja kouluttautumisen tukena
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 30.6.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laukaan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0176478-2
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 0406350138
Postinumero: 41341
Postitoimipaikka: Laukaa
WWW-osoite: http://www.hohto-hanke.net
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Pauliina Kokko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.kokko(at)laukaa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6351457
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Perinteisesti opinto-ohjaus yhdistetään koulutus- ja työurasiirtymiin sekä erilaisiin valintatilanteisiin. Ohjausta tulisi kuitenkin hahmottaa yhä laajemmin, erityisesti oppilaitosten ulkopuolisiin elämänalueisiin liittyvänä palveluna. Paikallisesti nuoret ovat ammatinvalinta päätöksenteossaan hyvin pitkälti peruskoulun varassa. Ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret eivät ole minkään opinto-ohjauksen piirissä. Koulutukseen tai työhön hakeutuminen edellyttää paitsi osaamisen kuin myös oman persoonan esiintuomista. Avain työllisyys- ja koulutuspalveluihin löytyy usein vain sähköisen asioinnin kautta. Tämä yhtälö on haastava osalle työllisyyspalveluiden nuorista asiakkaista, eivätkä he pääse palvelupolulla eteenpäin ilman ohjausta. Hallituksen yksi tämänhetkisistä kärkihankkeista on nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Tämä tarkoittaa, että nuorta ympäröivä yhteisö, eli julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä nuoren hyväksi. Ohjaamot ovat yksi hallituksen asettamista keinoista vastata tähän tavoitteeseen. Nykyiset Ohjaamot toimivat suurissa kaupungeissa,eivätkä niiden tarjoamat palvelut tavoita pienten kuntien nuoria.
Hohto-hankkeessa laajennetaan ura- ja opinto-ohjauksen näkökulmaa yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elinikää koskevaksi, kuntien työllisyyspalveluihin kuuluvaksi lisäresurssiksi. Hankkeessa selvitetään minkälainen on työllisyyspalveluihin sisältyvä uraohjauksen perusprosessi ja laaditaan malli siihen, minkälaiset ohjaukselliset toimet toimivat resurssina tukea tarvitseville nuorille. Toimintaa suunnataan nuorten yksilö- ja ryhmävalmennuksella kohti koulutus- ja työelämäpolkuja. Hankkeessa valmistaudutaan myös sote-uudistukseen kehittämällä hallintorajat ylittävät paikalliset toimintamallit. Ohjauksen määritelmien mukaisesti resurssiohjaus tähtää nuoren kannalta olennaisiin ja tärkeisiin, yhdessä jaettuihin tavoitteisiin, jotka ulottuvat opiskelussa selviytymisen lisäksi työelämän ja urapolun laajempiin kysymyksiin.
Hankkeessa pyritään laajennetaan nuoren tukipiiriä viemällä paikalliset ura- ja ohjauspalvelut osaksi paikallisia perhekeskuksia, joissa tarvittaessa nuoren koko perhe pääsee ohjauksen piiriin. Tällä tähdätään työttömyyden periytymisen katkaiseminen sukupolvelta toiselle sekä ennaltaehkäistään työelämätaitojen puutteesta tai tietämättömyydestä johtuvia ongelmia.
Hankkeen tavoitteena on pienten kuntien palvelujärjestelmän tehostaminen: nuorten palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantuminen. Hankkeessa syntyy pilottimalli pienille kunnille liikkuvien nuorten TNO-palvelujen järjestämisestä Ohjaamo-malliin mukaisesti.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat työttömät, työttömyysuhan alaiset tai työvoiman ulkopuolella olevat nuoret sekä henkilöt jotka tarvitsevat hankkeen tarjoamia palveluja.
Toisena kohderyhmänä ovat hankealueen koulut ja oppilaitokset ja työllistymistä edistävät organisaatiot, työvoimatoimistot, yrityskoordinaattorit, kolmas sektori, työnantajat ja muut nuorten parissa työskentelevät.
Alueen pk-yritykset ja muut työelämän organisaatiot, jotka ovat valmiita rekrytoimaan nuoria ja uuden ammattiuransa alussa olevia henkilöitä, yritykset, jotka ovat valmiita kouluttamaan nuoria ammattiin esim. oppisopimuskoulutuksella sekä muut työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 873
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 196 787
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 279 857
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 264 421
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken
Kunnat: Äänekoski, Laukaa, Konnevesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 19
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 4 |
| Hankkeessa luodaa hankealueen nuorille tiedotus, neuvonta ja ohjauspalvelu, jossa keskeistä on liikkuvuus, verkostomainen toimintatapa ja kaikkien palvelukanavien hyödyntäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Nuorille suunnitellut Ohjaamo-palvelut toteutetaan liikkuvana ja jalkautuvana palveluna. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 4 |
| Ohjauspalvelut viedään tarvittaessa asiakaan luo, mikä edesauttaa dialogisen ja tasa-arvoisen keskustelun syntymistä. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat jalkautuvassa työssä erityisen tärkeää. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Alueellinen tasa-arvo: Nuorille suunnatut ohjauspalvelut, jotka tällä hetkellä tavoittavat vain suurten kuntien nuoret, tehdään saavutettavimmiksi möys pienempien kuntien nuorille. Sukupuolinen tasa-arvo: keskeyttämiset tai koulutukseen hakeutumattomuus ovat pojille tyttöjä tyypillisempiä. Nämä tulokset ovat nähtävissä myös työttömien nuorten sukupuolijakaumissa.Ammatinvalinnan sukupuolenmukaista eriytymistä lievennetään asenteisiin vaikuttamalla. Tytöt ja nuoret naiset käyttävät enemmän ohjauspalveluja, joten nuorten miesten hakeutumista ohjauspalveluiden piiriin kannustetaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työelämän muutosvauhdin kasvaessa elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Nuorten on hyvä omaksua tämä ajattelutapa heti ensimmäiseen ammattiin kouluttautuessaan. Hankkeen mallia on mahdollista levittää myös laajemmalle. Maahanmuuttajataustaiset nuoret voisivat hyötyä kohdennetusta ja sensitiivisestä ohjauksesta. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa asiakkaan näkemystä omasta elämästään ja sen eri osa-alueista, kulttuurisesta taustastaan sekä tulevaisuudestaan. Hankkeen toimintatapa edistää yhteisen ymmärryksen syntymistä ja tasoittaa mahdollisia erimielisyyksiä, väärinymmärryksiä ja – tulkintoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
HOHTO-hankkeen päätavoitteena oli luoda hankealueen nuorille tiedotus-, neuvonta-, ja ohjauspalvelu (TNO) liikkuvan palvelun periaatteella. Tavoitteena oli laajentaa ura- ja opinto-ohjauspalvelut osaksi kuntien työllisyyspalveluja sekä Laukaaseen ja Äänekoskelle perustettuja perhekeskuksia. Lisäksi tavoitteena oli tehostaa kuntien palvelujärjestelmää parantamalla nuorten palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.
Hankkeessa keskeisinä toimintamuotoina olivat yksilö- ja ryhmäohjaukset, joiden avulla nuoria suunnattiin kohti koulutus- ja työelämäpolkuja. Yksilöohjauksessa asiakastyön määrällisiä tavoitteita ei aivan saavutettu, mutta tulokset olivat silti erinomaisia: yli puolet hankkeen yksilöohjauksessa olleista asiakkaista sai opiskelupaikan tai työllistyi. Monella nuorella myös oma suunta selkiytyi ohjauksen aikana, ja nuoria saatiin kiinnittymään heille sillä hetkellä tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Myös asiakaspalautteen perusteella palvelussa onnistuttiin: palvelu oli vastannut asiakkaiden tarpeita ja siihen oltiin erittäin tyytyväisiä. Ryhmäohjauksissa opetettiin urasuunnittelun taitoja sekä työnhaku- ja työelämätaitoja erilaisille ryhmille oppilaitoksissa sekä kuntien toiminnoissa ja palveluissa. Osallistujapalautteen mukaan myös tässä palvelussa onnistuttiin: suurin osa osallistujista sai ohjauksista ja koulutuksista ajankohtaista tietoa, jota pystyvät hyödyntämään. Ryhmäohjausten pohjalta hankkeessa laadittiin koulutuspaketit, jotka tallennettiin hankekuntien peda.net-sivustoille vapaasti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Sekä yksilö- että ryhmäohjausten kautta hanke onnistui toimimaan lisäresurssina alueen oppilaitosten ohjaushenkilöstölle.
Hanke tarjosi paikallisten perhekeskusten asiakkaille vastaanottoaikoja urasuunnitteluun, työnhakuun ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Perhekeskuksista ohjautui asiakkaita hankkeen yksilöojaukseen, mutta hankkeen työntekijät toimivat perhekeskusten kautta toteutuneissa asiakastapaamisissa myös konsultoivassa roolissa sekä perhekeskuksen työntekijän työparina.
Hanke oli mukana Ohjaamo-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa Laukaassa ja Äänekoskella, missä Ohjaamo-toiminta käynnistyi 2018-2019 välisenä aikana. Hankkeen työntekijä vastasi kummassakin Ohjaamossa uraohjauspalvelusta Ohjaamojen aukioloaikoina hankkeen loppuun saakka.
Palvelujen kustannustehokkuutta on vaikea mitata konkreettisesti reaaliajassa, sillä hyödyt näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä. Säästöjä ja kustannushyötyjä syntyy kuitenkin siitä, että nuoret pääsevät tarvitsemiensa palvelujen piiriin nopeammin, ja palvelut ovat heille oikea-aikaisia. Hankkeen yksilö- ja ryhmäohjausten avulla on tuettu nuorten pääsyä soveltuvalle uralle, mikä ehkäisee urapolkujen katkeamista. Ohjauksen sisältöjen (urasuunnittelu-, opiskelu-, työnhaku- ja työelämätaidot sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja esille tuominen) kautta on voitu edistää nuorten pysyvämpää opintoihin ja työmarkkinoille integroitumista, mikä tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä. Hankkeen liikkuvan ohjauspalvelun myötä nuorten pääsy ura- ja opinto-ohjauksen piiriin helpottui, ja hankkeen toteuttamien asiantuntijakoulutusten sekä tiiviin verkostotyöskentelyn kautta on voitu vaikuttaa myös ohjauspalveluiden laatuun. Hankkeen ulkoisen arvioinnin osana toteutetun sidosryhmäkyselyn palautteen perusteella uraohjauspalvelun saatavuus, tehokkuus ja laatu ovat kasvaneet alueella.
Hankkeen toiminnan pohjalta syntyi pilottimalli pienille kunnille nuorten TNO-palvelujen järjestämisestä. Hankkeen palvelu löysi paikkansa kuntien työllisyyspalveluissa, ja Laukaa vie toimintaa eteenpäin osana 2021 käynnistyvää kuntakokeilua.