RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21010, Kortteeri - notkistaa ja kokeellistaa kivijalkakulttuuria

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Satakunnankatu 23

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28130

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusimäki Tomi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.kuusimaki(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 6113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Kortteerin tavoitteena on luoda uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia luoville aloille kivijalkakaupan ja paikkaan sidotun yritystoiminnan kehittämisessä. Kortteeri luo paikkoihin liittyviä uusia elämyksiä ja merkityksiä yhdistämällä kivijalkakaupat, taiteen, muotoilun, museot ja galleriat. Tavoitteena on erityisesti digitalisoitumisen tuomien mahdollisuuksien esiin nostaminen kivijalkakaupan ja keskustojen palvelujen kehittämisessä.

Kortteeri kokoaa kuusi aluetta ja valtakunnalliset toimijat yhteen. Kortteerin tavoitteena on jakaa jo olemassa olevat hyvät käytänteet. Hyvien käytänteiden jakamisella ja jalostamisella luodaan Kortteerin ympärille uusia yhteistyöverkostoja, jotka jatkossa toimivat alueiden toimijoiden kehittämisympäristöinä.

Kortteerin yksi tärkeimmistä välillisen vaikuttamisen kohteista on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus kulttuuriympäristöä tarkasteltaessa. Kortteerin yhdeksi tarpeeksi on tunnistettu alueiden omaleimaisen kulttuuriperinnön tunnistaminen ja sen soveltaminen ihmisten arkipäivään ja uusien merkitysten luominen erityisesti paikkasidonnaisen yhteisötaiteen ja muotoilun kautta. Kortteerin välillisen vaikuttamisen kohteena on myös nostaa esiin naisyrittäjyyden hyödyntämätöntä potentiaalia ja osaamista yhteistyössä luovien alojen osaajien kanssa.

Kortteeri mahdollistaa monialaisen osaamisen hyödyntämisen, kokeellisen luovan alan osaamisen integroimisen muille aloille sekä luovan alan koulutuksen ketteryyden parantamisen.

Toteutus

Kortteeri toteuttaa paikkojen historiaan ja merkityksiin liittyviä testiympäristöjä Huittisissa, Kankaanpäässä, Seinäjoella ja Varkaudessa. Paikkakunnilla toteutetaan pilottiprojekteja, joissa testataan monialaisen yhteisötaiteen ja muotoilun hyödyntämistä yritysten ja alueiden kehittämisessä. Kortteeri toteuttaa kahdeksan pilottia, jotka toimivat yrittäjien, luovan alan ammattilaisten, opiskelijoiden ja välittäjätahojen oppimisen ympäristöinä. Kortteeri rakentaa monialaisen verkoston, missä yhdistyy taide, kulttuuri ja luovat alat. Verkosto mahdollistaa uudenlaisen luovien alojen ja kasvu- ja rakennemuutosalojen yhteistyön edistämällä kokeilukulttuuria.

Paikallisten pilottiprojektien kokemuksista kootaan koulutuskokonaisuus, jota jaetaan seminaarisarjassa useilla paikkakunnilla. Koulutuksesta tehdään myös verkossa jaettava kokonaisuus, mikä on käytettävissä niin taiteen oppilaitoksissa kuin muilla toimijoilla, jotka ovat kiinnostuneita oman toiminnan kehittämisestä yhdessä luovan alan toimijoiden kanssa. Koulutus yhdistää yhteisötaiteen ja palvelumuotoilun osaamisen, missä on mukana yleisötyön uusia avauksia ja osaamista konseptoida yhteistyö menestyviksi projekteiksi.

Tulokset

Kortteerin tuloksena on toteutettu 8 alueellista pilottikokeilua, joiden avulla on konseptoitu kivijalkakaupan ja pienyrittäjyyden, taiteen, muotoilun ja kulttuuriperinnön yhteistyömalli, minkä avulla on löydetty uusia paikkaan sidottujen palvelujen erilaistamisen keinoja.

Koulutuskokonaisuuden tuloksena osallistujien osaaminen osana moniammatillista työryhmää on kehittynyt. Kortteerissa on luotu koulutuskokonaisuus, mitä voidaan tarjota niin elinkeinotoiminnan kuin luovien alojen kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutuskokonaisuus on myös hyödynnettävissä eri alojen koulutuksessa.

Verkostoitumisen tuloksena Kortteeri on mahdollistanut uusien paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten monialaisten kehittämishankkeiden käynnistämisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmää ovat luovan alan ammattilaiset (taiteilijat, luovan alan yrittäjät, luovan alan järjestöt ja niiden jäsenet), kehittäjäorganisaatiot sekä erilaiset välittäjäorganisaatiot ja luovien alojen osaamisesta kiinnostuneet yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ammattikorkeakoulun ja 2.asteen opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 943

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 405

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 255

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysi on tehty olemassa olevan tutkimustiedon varassa. Toimintaympäristön analyysissä on käytetty mm. taiteilijan asema ja sukupuoli -tutkimusta sekä tilastokeskuksen materiaalia naisyrittäjyydestä. Lisää tietoja analyysistä on valtavirtaistaminen -kohdassa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Kortteerin taustalla on kartoitusta pienyrittäjyydestä tarkasteltuna myös sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta. Tilastokeskuksen toteuttaman työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2015 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli yhteensä 346 000 henkeä. Heistä yrittäjäperheenjäseniä oli 11 000. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa yli 30 prosenttia, mikä on EU-maiden vertailussa suhteellisen suuri osuus. Yrittäjänaiset ovat miehiä useammin osa-aikaisia, sivutoimisia ja yksinyrittäjiä. He toimivat usein palvelualoilla, kun taas yrittäjämiehet toimivat maa-, metsä- ja kalatalouden sekä kaivostalouden että teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Työnantajina naisyrittäjistä toimii vain joka kolmas. Tutkimusten mukaan 2000-luvun naisyrittäjyys on kasvanut samaa tahtia sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisen ja ulkoistamisen kanssa. Naisyrittäjyyden edistäminen on pitkään ollut tavoite Suomen tasa-arvopolitiikassa. Kuten naisten johtajuuden, myös naisyrittäjyyden vähäisyydessä miesyrittäjyyteen verrattuna on nähty hyödyntämätöntä potentiaalia ja osaamista. Luovia aloja, erityisesti taiteita tarkasteltun, on naisten osuuden lisääntymiseen taiteilijakunnasta kiinnitetty suomalaisessa taiteilijatutkimuksessa huomiota jo pitkään – jo 1980- ja 1990-luvuilla tehdyt tutkimukset osoittavat naisten osuuden taiteilijakunnasta lisääntyneen. Tällä osuuden nousulla ei kuitenkaan ollut tuolloin ainakaan taloudellisessa mielessä vaikutusta naisten aseman paranemiseen taiteen kentällä. (Karttunen 1988; Heikkinen & Karhunen 1996; Karhunen 1999, 21.) Tuoreimmat taiteilijoiden asemaa Suomessa koskevat tutkimustulokset tukevat jo aikaisemmin esitettyjä arvioita: taiteilijakentän naisistuminen on jatkunut kiihtyvässä tahdissa, minkä lisäksi naistaiteilijoiden tulotaso on taiteenalasta riippumatta pysynyt miehiä alhaisempana (Rensujeff 2014). Lähde: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö – CUPORE Taiteilijan asema ja sukupuoli

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Tunnistettuna tarpeena on kehittää kaupallisen keskustan valmiuksia vastata ns. uuden työn aikakauden vaatimuksiin. Kaupunkien keskustat voisivat nykyistä paremmin tarjota asiakasvirroille avoimia ja muuttuvia työskentelytiloja, ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemiseen. Kaupunkien keskustojen tulisi tukea nykyistä enemmän ihmisten luontevaa kohtaamista ja kommunikointia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0

Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	0

Tasa-arvon edistäminen	0	0

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Kortteerin yhtenä osatoteuttajana on Maaseudun sivistysliitto, jonka yhtenä päätarkoituksena on monimuotoisen ja omaehtoisen kulttuuri- ja sivistystyön tekeminen.
Kulttuuriympäristö	5	10
Kortteerin yksi tärkeimmistä välillisen vaikuttamisen kohteista on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus kulttuuriympäristöä tarkasteltaessa. Kortteerin yhdeksi tarpeeksi on tunnistettu alueiden omaleimaisen kulttuuriperinnön tunnistaminen ja sen soveltaminen ihmisten arkipäivään ja uusien merkitysten luominen erityisesti paikkasidonnaisuuden kautta.
Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli, että kivijalkakaupat ja muu paikkaan sidottu pienyrittäjyys on voimakkaan rakennemuutoksen kohteena digitalisoitumisenja keskittymisen myötä. Kansainvälisten verkkokauppojen tarjonta ja hintakilpailukyky on huomattavasti parempi kuin perinteisesti toimivan kivijalkakaupan. Paikkaan sidotun pienyrittäjyyden on uudistuttava ja löydettävä omat erottautumistekijänsä.

Kortteerin konkreettisena tavoitteena oli 8 alueellista pilottikokeilua, joiden avulla on konseptoitu kivijalkakaupan ja pienyrittäjyyden, taiteen, muotoilun ja kulttuuriperinnön yhteistyömalli, minkä avulla on löydetty uusia paikkaansidottujen palvelujen erilaistamisen keinoja.

Koulutuskokonaisuuden tuloksena osallistujien osaaminen osana moniammatillista työryhmää on kehittynyt. Kortteerissa on luotu koulutuskokonaisuus, mitä voidaan tarjota niin elinkeinotoiminnan kuin luovien alojenkehittämisestä kiinnostuneille. Koulutuskokonaisuus on myös hyödynnettävissä eri alojen koulutuksessa. Verkostoitumisen tuloksena Kortteeri on mahdollistanut uusien paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten monialaisten kehittämishankkeiden käynnistämisen.

Koulutuskokonaisuuden teemat: Kaupunkikehittäminen, toimijuus, yhteisöt

Hankkeen tuloksena on koulutuskokonaisuus, kahdeksan pilotin tulokset, toimintamallit ja verkostot. Tuloksena on myös verkkosivusto ja julkaisu, joilla pystytään jakamaan osaamista jatkossakin.

Toiminta osallisti noin 200 henkilöä ja 40 yritystä.

Projekti työllisti vajaa 20 luovan alan tekijää.

Projekti aloitti neljä uutta kehittämisprosessia, joilla varmistetaan projektin tulosten ja toimintamallien jatkuvuutta.

Pitkällä aikavälillä toiminta vaikuttaa luovan alan osaamisen kehittymiseen siten, että luovan alan toimijat pystyvät näkemään laajemmin yhteistyömahdollisuuksia eri alojen toimijoiden kanssa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke