Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21014

Hankkeen nimi: Taidoilla työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.5.2017 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hattulan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0145801-3

Jakeluosoite: Pappilanniementie 9 A 4krs

Puhelinnumero: 050 5778722

Postinumero: 13880

Postitoimipaikka: Hattula

WWW-osoite: http://www.hattula.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anitta Leinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: perusturvajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anitta.leinonen(at)hattula.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504526547

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kohti työelämää ry, 2821500-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan uusia toimenpiteitä ja näiden uusien toimenpiteiden avulla saada hankkeeseen osallistujia yksilöllisesti huomioiden kouluttautumaan sekä polutettua työelämään alle 29- ja yli 54-vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Hankkeeseen osallistujia pyritään innostamaan asennemuutoksen kautta oppimisesta ja koulutuksen sekä työelämäntaitojen hankkimisesta itselleen, ja näin auttaa heitä työllistymään. Hankkeen aikana on tavoitteena selvittää myös miten yhteistyö toisen asteen oppilaitoksen, te-toimiston sekä perusturvan kanssa saadaan luotua ja miten työmarkkinatuella voisi suorittaa ammatillisia lisäkoulutuksia, korttikoulutuksia tai tutkinnonosia suorittamalla samalla esimerkiksi työkokeilua kunnan työpajalla. Tämä hanke olisi tarkoitettu kaikille, joilla on mahdollisesti hankaluuksia omassa arjenhallinnassa, mielekkäiden tavoitteiden asettamisessa, oman tulevaisuuden polun omatoimisessa rakentamisessa tai työllistymisessä.
Hanke tullaan kohdistamaan erityisesti henkilöihin jotka ovat syrjäytyneitä tai heillä on uhkana syrjäytyminen. Heidän koulumotivaationsa on heikko ja usko omiin kykyihin opiskelijana tai työntekijänä on hyvin alhainen. Edellytyksiä opiskelulle tai työelämään useimmilla kuitenkin on, mutta koulutuksen tai työpaikan saamista ei koeta merkitykselliseksi.
Hankkeen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää saada mahdollisimman monta pitkäaikaistyötöntä mukaan hankkeeseen, jotta tuloksia voidaan saada. Tämän vuoksi olemme halunneet aloittaa yhteistyön Hattulan kunnan työpaja Veijarin kanssa. Suurella osalla työpajan toimintaan osallistuvista on historiassaan aikaisemmin esiteltyjä ongelmia ja erilaista mitätöintiä koulumaailmassa sekä kotona ja koulukiusaamista. Tämä vaikuttaa paljon siihen, ettei opiskelemaan lähtö juurikaan kiinnosta. Enemmistö työpajan nuorista alle 29 vuotiaista on työpajalla kuntouttavassa työtoiminnassa. Osa on työkokeilussa. 90% on vailla ammatillista koulutusta. Kukaan nuorista tai vanhemmista ei suorita mitään opintoja. Hattulan kunnan työpaja Veijari antaa mahdollisuuden tämän hankkeen toteuttamiseen. Veijarin toimintaan osallistuvat henkilöt ovat haastavin mahdollinen kohderyhmä opinnollistamiseen ja opintojen kautta työelämään poluttamiseen. Näkökulmamme mukaan monen työpajan toiminta ei ole sillä tasolla, että se vastaisi tämän päivän työelämän tarpeeseen. Tässä hankkeessa ei tehdä työpajan normaalirutiini työtä, vaan annetaan pajatoimintaan osallistuville mahdollisuus osallistua hankkeeseen joka luo uudenlaisen toimintamallin joka on siirrettävissä valtakunnallisesti.
Hankkeessa luodaan yhteisö, joka hyväksyy jokaisen sellaisena kuin on ja jossa jokainen nähdään osaavana ihmisenä. Kynnys opiskelulle ja työllistymiseen pyrittään tekemään mahdollisimman matalaksi. Yhteisöllisyyden voimavarana on se ettei ketään jätetä yksin tai yritetä sopeuttaa väkisin integroimalla opintoja yleisryhmiin ammattioppilaitoksiin. Kaikki osallistujat viedään uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin ryhmänä, jolloin heillä on kokoajan ryhmän tuki. Oppimisympäristö on rajaton, jolloin mahdollisuuksien mukaan toimimme mahdollisimman vähän kiinteissä tiloissa ja mahdollisimman paljon erilaisissa toiminnallisissa ympäristöissä. Pyrimme konkreettisesti opinnollistamaan kaiken tekemisemme. Kartoitamme myös mahdollisuuksia yrittäjämäiselle toiminnalle.
Tässä hankkeessa on tarkoitus kokeilla uusia ja innovatiivisia toimenpiteitä. Uudenlaiset toimenpiteet hankkeessa olisivat lähijaksoleirit, opinnollistaminen, eri opetusmenetelmien kehittäminen sekä uudenlainen valmentaja-ohjaajan työnkuvan suunnittelu.
Tavoitteena hankkeen aikana on luoda malli, joka jää jatkumaan ja on siirrettävissä valtakunnalliseksi toiminnaksi. Selvitämme myös mahdollisuudet tuottaa mallia yksityisenä palveluna. Tavoitteina on myös, että 25 henkilöä aloittaa ammatillisen tutkinnon opiskelun ja 10 henkilöä työllistyy sekä suoritetaan 30 tutkinnon osaa ja 4 perustutkintoa. LIsäksi tavoitteena on, että 20 henkilöä aloittaa oman tulevaisuuden tavoitteellisen arjen rakentamisen, jotta opiskelu ja sitä kautta työllistyminen mahdollistuu.
Osa hankkeeseen osallistujista on allekirjoittanut työsopimuksen ja osaööa on tutkintotodistus. Mahdollisimman moni on koulun kirjoilla tai edistänyt muulla tavalla työllistymistään. Tavoiteltuna tuloksena on saada koottua jokaiselle nuorelle yksilöity elämästä selviytymispaketti, jonka avulla he työllistyvät, saavat oman elämänsä haltuun pitkällä tähtäimellä sekä pystyvät kannattelmaan luottamusta itseensä työölistymis - ja opiskeluasioissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Hattulan kunnassa asuvat työttömät työnhakijat, jotka ovat ilman 2.asteen tutkintoa ja iältään alle 29-vuotiaita tai yli 54-vuotiaita. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat myös työttömyysuhan alla olevat henkilöt sekä henkilöt jotka ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa ja ilman tutkintoja.

Hankkeen tavoitteena on välillisesti edistää hankkeeseen osallistuvien työllistymistä tukemalla heidän kouluttautumista ammattiin. Välittöminä vaikutuksina voi nähdä osallistujien itsetunnon kohoamisen ja luottamuksen lisääntymisen omiin kykyihinsä, kun he alkavat saada opintoja suoritettua ja huomaavat jo osaavansa paljon. Yhtenä tavoitteena olisikin, että opintojen tukeminen esimerkiksi työpajajakson aikana saisi pajalaisille luottamusta omiin kykyihin sekä osaamiseen ja näin ollen lisäisi uskallusta ottaa askel työpajalta kohti työelämää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan nähdä yhteistyöyritykset, joissa on tarkoitus Hankkeen puitteissa harkoitella opittuja asioita käytännössä sekä suorittaa näyttötutkintoja.

Hankkeen avulla olisi mahdollista lisätä yritysyhteistyötä työttömien työnhakijoiden ja yrittäjien sekä työpajan kesken. Tämän yhteistyön avulla hankkeeseen osallistuvia sekä pajalaisia voisi poluttaa työpajalta työelämään oppimaan käytännön työtä suoraan yrittäjiltä sekä viemään oppittuja teorioita suoraan käytäntöön. Tällainen toiminta madaltaisi kynnystä työelämään päin. Yritysyhteistyön avulla voisi löytyä myös järkeviä reittejä opintojen kautta työelämään ja yrittäjät hyötyisivät siitä, että he voisivat kouluttaa hankkeeseen osallistuvasta henkilöstä juuri omiin tarpeisiinsa sopivan työntekijän. Mikäli yrittäjällä on tarve työntekijälle, hankkeeseen osallistuva voisi olla hänellä työkokeilussa ja opiskella lisäksi juuri niitä ammattitaitoja ja kursseja, joita yrityksessä tarvittaisiin. Opiskelu ei menisi lainkaan hukkaan, vaan näin voitaisiin kohdentaa koulutusta työmarkkinoiden tarpeeseen. Näin hankkeesta hyötyisi varsinainen kohderyhmä eli esimerkiksi työtön nuori, sekä yhteistyöyritys.

Yhteistyöverkostoa luodaan niin oppilaitoksiin, yrityksiin, kuntaan kuin kolmanteen sektoriinkin. Yhteistyöverkoston tulee olla laaja, koska toiminta lähtee aina asiakaslähtöisesti liikkeelle. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön on oltava tiivistä, jotta voimme saada pysyviä työssäoppimispaikkoja erityistä tukea tarvitseville. Samoin kunnan omien tarpeiden niin vanhustenhuollossa, kiinteistöjen kunnossapidon, viheralueidenhoitamisen kuin varhaiskasvatuksenkin osalta on pyrittävä selvittämään tarpeeksi kattavasti henkilökunnan tarve. Työvoimatoimiston kanssa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä jatkuvasti. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 714

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 968

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 952

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 179 958

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero: 13720

Postitoimipaikka: Hattula

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysissä ei ole haastateltu asiantuntijoita vaan käytetty kirjallista tutkimustietoa ja ajankohtaisia tilastoja yleisestä työttömyydestä ja sen esiintymisestä eri ikäryhmissä sekä naisilla että miehillä sekä valtakunnallisesti että Kanta-Hämeen alueella. Tarkastelussa on keskitytty nuorten miesten ja naisten väliseen työttömyyteen ja koulutuksen keskeyttämiseen. Hankkeessa tullaan eritysesti kiinnittämään huomiota nuorten miesten motivaation ja itsetunnon sekä osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa kuitenkaan ei erotella ketään (ikään tai sukupuoleen liittyen) työpajalaista pois toimenpiteistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan tarkastelemaan ja analysoimaan toimenpiteiden vaikutuksia nuorten miesten toiminnan muutoksiin opiskelumotivaatiossa ja oman elämän tavoitteellistamisessa. Itsemääräämisteorian mukaan nuori saa asioita tehtyä, kun hän on hyvässä seurassa, hän nostaa omaa osaamisen tasoa ja saa voimaa päättää omista asioistaan. Hankkeen toimenpiteiden kautta pyritään kaikkien osallistujien itsetunnon ja osaamisen kehittymiseen vahvistavien oppimiskokemusten, yhteenkuuluvuuden kokemusten ja oma päätöksen teon vahvistamisen kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena on innostaa hankkeen kohderyhmää opiskelemaan ja työllistymään.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Yritysyhteistyön avulla pyrimme etsimään Hattulassa toimivista yrityksistä työ-sekä oppimispaikkoja hankkeeseen osallistujille ja näin löytämään osaavia tekijöitä oman kunnan yritysten tarpeisiin. yrittäjä-opintojen kautta pyrimme myös innostamaan hankkeeseen osallistujia kokeilemaan mm. NY-yrittämistä ja näin luomaan uusia innovatiivisia yrityksiä seudulle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeessa kehitetyt uudenlaiset toimintamallit tuotteistetaan aineettomiksi niin, että ne ovat siirrettävissä käyttöön myös muihin alueen työpajoihin tai kouluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hankkeessa tullaan vaikuttamaan nuorten osallisuuteen, osallistumiseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin lisäämällä nuorten uskolla omaan onnistumiseen. ETLA:n muistion (52, 21.12.2016) mukaan NEET-nuoria (Not in Employment, Education or Training) on koko ikäryhmästä 18,6% . Miesten osuus oli 21,6% kun taas naisten 15,5,%. Syrjäytymisen mittaaminen on hyvin vaikeaa, mutta tiedetään, että peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa vaille jäävillä nuorilla on enemmän toimeentulo ja mielenterveysongelmia. Etlan muistion(52) mukaan kuitenkin jos syrjäytymisriskiä katsotaan takautuvasti niin on todettu, että niistä 30-34 vuotiaista, joilla oli NEET-status kymmenen vuotta aikaisemmin, oi sama status 2013 vuonna. Syrjäytymiskierteen ennalta ehkäisy ja hyvinvoinnin lisääntyminen liittyvät hankkeessa intensiiviseen yksilö- ja ryhmäohjauksen ja oppinnollistamiseen. Oman elämän merkityksellisyys, onnistumisen kokemukset, mahdollisuudet valita, oman heikkouksien hyväksyminen ja ryhmän tuki (vertaisryhmätoiminta) ennalta ehkäisevät syrjäytymisprosessin kehittymistä ja lisäävät oman elämän hallintaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Erityisenä fokuksena hankkeessa on nuorten miesten aseman parantaminen työmarkkinoilla ja heidän elämän hallintansa ja hyvinvointinsa lisääminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeemme avulla pyrimme lisäämään erilaisuuden hyväksymistä sekä vähentämään eriarvoisuutta koulutukseen ja työelämään pääsyssä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 0
Innostamalla hankkeeseen osallistujia oppimaan ja sivistämään itseään , myös heidän ympäristöosaaminen ja tietoisuuus asioista lisääntyy. Ympäristöosaamisen -asioita käydään läpi myös arjenhallinnan osaamisen parantamiseen tarkoitetussa toimenpiteessä, jossa opetellaan mm. ruoanlaittoa ekologisesti sekä jätteiden lajittelua, taloudellista ajattelua ja kestävää kehitystä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Taidoilla työhön -hankkeen tavoitteena oli saada aikaan sellaisia uusia toimenpiteitä, joiden avulla osallistujia saataisiin yksilöllisesti huomioiden kouluttautumaan sekä lähtemään kohti työelämää. Osallistujina hankkeessa oli alle 29- ja yli 54-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, suurin osa miehiä. Miehet olivat kohderyhmänä sen takia, koska he ovat työmarkkinoilla heikommassa asemassa. Osallistujia innostettiin asennemuutoksen kautta työllistymisestä, oppimisesta ja koulutuksen sekä työelämäntaitojen hankkimisesta itselleen. Hanke suunnattiin kaikille, joilla oli hankaluuksia opinnoissa, omassa arjenhallinnassa, omien tavoitteiden asettamisessa, oman tulevaisuuden polun suunnittelussa ja rakentamisessa tai työllistymisessä. Hankkeessa olleet olivat työelämän ulkopuolella tai heillä oli uhkana syrjäytyä. Heidän koulumotivaationsa oli olematon tai heikko ja usko omiin kykyihin opiskelijana, ihmisenä tai työntekijänä erittäin alhainen. Edellytyksiä opiskelulle tai työelämään oli monilla nuorilla, mutta he eivät kokeneet koulutusta tai työpaikan saamista merkitykselliseksi tai heillä ei ollut resursseja käydä koulua.

Keskeisenä sisältönä hankkeessa oli luoda uusia toimintamalleja työpajatoimintaan ja syrjäytyneiden nuorten innostamiseen. Hanke aloitettiin työpajalla, jonka arkeen tuotiin uudenlaisina toimintamallina hyvinvointia, johon kuului päivittäiset ruokailut ja liikunta. Lisäksi arkeen tuotiin Yrittäjyyttä, asenteen muutosta ja tiimityöskentelyä eli keskustelimme suoraan yhteiskunnan asioista, loimme nuoriin uskoa omaan tekemiseen ja yhdessä toimimiseen. Uutena toimintamallina arkeen tuotiin myös kouluttautumista ja elinikäistä oppimista. Teimme esimerkiksi englannin ja ruotsin sanoista erilaisia muistipelejä, yrittäjyyttä opiskelimme kirjanpito -pelin avulla sekä työelämän pelisäännöt -pelin avulla. Yksi uusi toimintamallimme hankkeessa oli 24 tunnin innostamiseen tarkoitettu leiri. Työpajalaisille hankittiin myös työvaatteet, joilla oli erittäin suuri vaikutus innostumiseen työnteosta sekä itsetuntoon. Uusien toimintamallien avulla haluttiin innostaa työttömiä työnhakijoita oppimaan uutta, hankkimaan itselleen työelämässä tarvittavia taitoja ja sitä kautta innostaa heitä myös ottamaan omaa elämää haltuun ja lopulta työllistymään.

Tarkoituksena oli luoda uusi ja valtakunnallisesti siirrettävä toimintamalli esimerkiksi työpajatoimintaan, ja tämän uuden toimintamallin myötä työpajalla olisi mahdollisuus opiskella matalalla kynnyksellä ja samalla viedä opitut taidot ja tiedot käytäntöön niin työpajan arjessa, kuin työelämän yrityksissäkin. Hankkeen toimintamalliin kuului myös työpajan opinnollistaminen ja nuorten opiskelun kokonaisvaltainen tuki, joka käsitti mm. opiskelun aloittamisen työpajalla, tuen kouluun pyrkimisessä ja koulumatkoissa mm. yhteiskuljetuksilla. Toimintamalli on siirrettävissä valtakunnallisesti, mutta työpajalla jolla loimme sen, se ei ole enää käytössä.

Erityisen haastava nuori voi löytää sisäisen motivaationsa uudelleen opiskeluun tai työntekoon. Yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen luovat turvallisuuden tunteen ja oikeanlaisesta yhteisöstä sekä ympäristöstä nuori saa oikeanlaista, tarvitsemaansa tukea. Lisäksi tarvitaan positiivinen ilmapiiri ja innostamista. Hyvin tärkeätä on saada nuorten asenne yhteiskuntaa kohtaan muuttumaan. Isoja asioita tuen lisäksi arjessa on nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi eli oikeanlainen ja terveellinen ravinto, liikunta, uni ja mielekäs tekeminen päivittäin. Lisätessä hankkeen kautta nuorten hyvinvointia ja tukemista, nuoria poluttautui uudelleen kouluun ja työelämään. Monet nuoret kuitenkin tarvitsivat koulunkäyntiä varten mm. kyyditystä tai tukea työharjoittelupaikkojen saamisessa.

Hankkeen aikana selvisi, että ohjaajana toimimisessa tärkeätä on ammattitaito sekä aito kiinnostus nuorta ja hänen asioitaan kohtaan. Ohjaajan pitää osata toimia peilinä nuorelle, jotta nuori kykenee luomaan itselleen oikeanlaisia toiminta – ja ajatusmalleja. Ohjaajalla pitää olla syvempää ymmärrystä olla tukena nuorella luotettavana aikuisena, ei kaverina. Nuoret tarvitsevat ohjaajilta ammatillista tukea ja ohjausta edetäkseen elämässä oikeaan suuntaan. Työpajatyö on vaativaa, ruohonjuuritason työtä, eikä sitä voi tehdä kuka tahansa.
Nuorilla voi olla historiassaan erilaista mitätöintiä koulumaailmassa sekä kotona ja koulukiusaamista. Tämä vaikuttaa monilla paljon siihen, ettei opiskelemaan lähtö juurikaan kiinnosta. Tavoitteena hankkeessa oli, että uudenlaisen valmennuksen avulla 25 henkilöä aloittaa ammatillisen tutkinnon opiskelun ja 10 henkilöä työllistyy sekä suoritetaan 30 tutkinnon osaa ja 4 perustutkintoa. Lisätavoitteena vielä oli, että 20 henkilöä aloittaa tulevaisuutensa tavoitteellisen rakentamisen, jotta opiskelu ja sitä kautta työllistyminen olisi mahdollista. Halusimme myös aukikirjoittaa työpajan ohjaajan työnkuvan ja miettiä mitä ohjaajuuteen tarvitaan. Hankkeen aikana luodun mallin oli tarkoituksena jäädä jatkumaan ja olla valtakunnallisesti siirrettävä. 


Hankkeeseen osallistui yhteensä 33 hlöä, joista naisia 4 henkilöä. Hankkeen aikana osallistujista aloitti tai jatkoi ammatillisia opintojaan yhteensä 26 osallistujaa. He suorittivat yhteensä 35 eri tutkinnonosaa ja kuusi hankkeeseen osallistujaa valmistui ammattiin. Lisäksi työkokeiluun meni 8 henkilöä ja 12 henkilöä työllistyi.

Selvitys siitä, miten tuottaa nuorten työpajatoimintaa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla jäi tekemättä. Lisäksi tutkimusreferaatti jäi kesken.

Nuorten poluttaminen elämässä eteenpäin onnistuu, mutta siihen tarvitaan resursseja ja oikeanlaisia toimintatapoja. Tärkeimpiä asioita nuorten kanssa toimiessa ovat läsnäolo, aito kiinnostus nuoresta, yhteisöllisyys ja merkityksellisten töiden tekeminen. Näiden lisäksi pitää osata kohdata nuoret sekä uskaltaa asettaa myös rajoja. Nuoret tarvitsevat myös tietoa mahdollisuuksistaan ja luotettavan ohjaajan, joka uskoo heihin. Nuorten asennetta yhteiskuntaa, työtä ja koulutusta kohtaan pystytään muuttamaan, mutta haasteena on yhteiskunnan asenne heitä kohtaan.