Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21015

Hankkeen nimi: TUKEE!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3, PL 520

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28601

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kahala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kahala(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3129

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Aikaisemmissa tutkimuksissa ja hankkeissa on noussut esiin, että kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevia nuoria pitäisi kuulla vahvemmin palveluiden kehittämisessä. Tämä huomio toimiikin TUKEE! -hankkeen lähtökohtana. Hankkeen keskeisiä teemoja ovat nuorten aktiivinen osallistaminen aidosti monialaisten ja jalkautuvien palveluiden kehittämiseen sekä heitä motivoivien, innovatiivisten ja elämyksellisten työtapojen luomiseen.

TUKEE! –hankkeen valmistelussa on huomiota kiinnitetty lisäksi siihen, että monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet kohdistuvat useimmiten kuntasektorille ja erikoissairaanhoitoon, muiden palveluntuottajien, kuten kolmannen sektorin ja yksityissektorin toimijoiden, jäädessä vähemmälle huomiolle. Tässä hankkeessa keskitytäänkin koko palvelukentän tehokkaaseen hyödyntämiseen ja jo olemassa olevien hyvien työtapojen jakamiseen, jotta erilaisia tuen tarpeita omaavat nuoret tulevat mahdollisimman hyvin autetuiksi.

Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan olemassa olevien hyvien käytäntöjen rinnalle uusia sektorirajat ylittäviä, jalkautuvia, elämyksellisiä ja kokemuksellisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan nykyistä vaikuttavammin mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevia nuoria ja ehkäistään heidän syrjäytymistään. Hankkeen keskeisenä työotteena on nuorten osallistamiseen ja kuulemiseen panostavat työtavat sekä nuoria motivoiviin ympäristöihin jalkautuvat palvelut.

Jotta ammattilaiset rohkaistuvat jatkossa työskentelemään myös itselleen uusilla työtavoilla, elämyksellisyyttä hyödyntäen ja nuorten arkeen jalkautuen, TUKEE! -hankkeessa luodaan sektorirajat ylittävä yhteistyöfoorumi ja tarjotaan nuorten kanssa toimiville monialaista työnohjausta ja mentorointia. Tavoitteena on, että ammattilaiset vahvistuvat tukemaan nuorta häntä motivoivalla tavalla, nuoren omassa arkiympäristössä.

Näiden toimenpiteiden tuloksena nuorten henkinen pahoinvointi, psykososiaalinen oireilu ja mielenterveydelliset ongelmat vähenevät sekä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten ammattitaito lisääntyy mielenterveydellisten haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Tätä kautta nuorten sosiaalinen osallisuus vahvistuu ja yhä useampi nuori tulee autetuksi, mistä tuloksena on yhteiskunnallisten kustannusten supistuminen korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentyessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 16–25 –vuotiaat kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat nuoret (kuten neuropsykiatrisesti oireilevat ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät), jotka lievästi oireilevina eivät ole korjaavien tukipalveluiden (kuten erikoissairaanhoidon tai vammaispalvelujen) piirissä, mutta oireilunsa vuoksi eivät suoriudu esimerkiksi koulutuksen ja työelämän asettamista haasteista.

Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat myös em. nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ja muut tahot, kuten järjestötoimijat, joiden valmiudet, osaaminen ja asiantuntemus sekä nuorten mielenterveyden tukemiseen että monialaisen yhteistyön toteuttamiseen vahvistuvat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistyön välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien nuorten läheiset, perheenjäsenet ja sosiaaliset verkostot.

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen ja saavat näin valmiuksia kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevan nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen, monilaiseen yhteistyöhön ja jalkautuviin työmenetelmiin sekä työelämävalmiuksia ja –yhteyksiä, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työllistyä valmistumisensa jälkeen.

Hankkeesta hyötyvät myös siinä toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulun asiantuntijat, joiden osaaminen ja asiantuntemus liittyen nuorten mielenterveydelliseen tukemiseen kasvaa.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueella toimivat, toiminnallista ja elämyksellistä palvelua tarjoavat yritykset, jotka eivät perustaltaan aikaisemmin ole kohdistaneet toimintaansa sosiaalisen tai mielenterveyskuntoutuksen toiminta-alueelle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 232

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 160

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 210 801

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 180 229

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Rauman

Kunnat: Eura, Pori, Ulvila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi perustuu tilastoihin sekä aihealueen tutkimuksiin, joita on kuvattu myös kohdassa 5.1. Nuorten hyvinvointiin liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat nykyisellään olevan sukupuolen mukaan jäsentyneitä siten, että tytöt ja pojat kohtaavat eri palvelut. Pelkistetysti tytöt kohtaavat lähinnä terveys- ja pojat turva- ja sosiaalipalvelut. Tämä pelkistys osoittaa, kuinka vaativaa on palvelujärjestelmässä ottaa huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet ja kehityksen erot. Erityinen kipupiste sijaitsee palveluiden sukupuoliherkkyydessä; tyttöjen ja poikien sosiaalisten ja kulttuuristen erojen parempi tunnistaminen ja toiminnan suhteuttaminen niiden mukaan edistäisi myös huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisyä. (Karvonen, toim. 2006.) Käytöshäiriö on Suomessa yksi yleisimmistä mielenterveydenhäiriöistä, siitä kärsii noin 5 – 10% nuorista. Käytöshäiriö on pojilla noin viisi kertaa tavallisempaa kuin tytöillä. (https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys/nuorten-mielenterveys/kaytoshairiot.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan nuoruusikäisistä pojista 10 – 13 % ja tytöistä 4 – 6 % kärsii käyttäytymisen häiriöistä (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00382). Käytöshäiriöihin liittyy usein myös joku muu mielenterveyden häiriö, nuoruusikäisillä tytöillä riski tällaiseen samanaikaiseen häiriöön on suurempi kuin pojilla. Erityisesti riski ahdistuneisuushäiriöön sairastumiseen murrosiän jälkeen näyttää lisääntyvän tytöillä. (Ebeling ym. 2004.) Käytöshäiriöön liittyy aina myös muita psyykkisiä tai psykososiaalisia ongelmia. (http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveysosaaminen/nuoren-mielen-ensiapu/k%C3%A4yt%C3%B6sh%C3%A4iri%C3%B6t.) Käytöshäiriön on pitkään luultu olevan vähäistä tyttöjen keskuudessa. Tästä syystä sekä oirekuvaukset että hoitosuositukset pohjaavat pitkälti poika-aineistoihin, jolloin tyttöjen käytöshäiriö jää helposti huomaamatta tai muuttuu epäsosiaaliseksi käytökseksi aikuisiässä. Tämä taas johtaa käytösoireilun siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. (http://yle.fi/uutiset/3-6583985.) Tavallisesti ADHD-diagnoosi on pojilla yleisempi: väestöpohjaisissa tutkimuksissa poikien ja tyttöjen välinen suhde on ollut 1–3:1, kliinisissä aineistoissa jopa 9:1 On mahdollista, että tyttöjen ADHD jää herkemmin tunnistamatta. (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061.) Tytöillä ja naisilla ADHD voi olla piilevä toimintakyvyn heikentäjä johtuen oireiden ilmenemistavasta. Teini-ikäisten tyttöjen ADHD:ta ei usein havaita ja diagnosoida, ennen kuin koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kroonistuneet ja muuttuneet huomattaviksi. Siksi monet tytöt ja naiset kärsivät häiriöstä kaikessa hiljaisuudessa. (http://www.adhd-tietoa.fi/elaeminen-adhdn-kanssa/adhd-lapsilla/poikien-ja-tyttoejen-vaelinen-ero/#.) Autisminkirjon häiriön yleinen esiintyvyys on yksi sadasta. Miesten ja naisten suhde on tutkimuksissa vaihdellut välillä 1,4:1 ja 15,7:1. Diagnosointi on edelleen vahvasti sukupuolittunut poikien suuntaan. Naisten ja tyttöjen diagnosoinnin ongelmat liittyvät usein siihen, että kansainväliset diagnostiset kriteerit eivät anna esimerkkejä naisten ja tyttöjen käyttäytymisestä, yhteiskunnan naisille ja miehille asettamat odotukset poikkeavat myös usein toisistaan. (Gould, 2017.) Erityisen suuri sukupuolten välinen ero on 15–19-vuotiaiden psykiatrisessa hoidossa: pojilla on 236 käyntiä tuhatta asukasta kohti vuodessa, kun tytöillä vastaava väestöön suhteutettu luku on lähes 678. Kaksikymmentä vuotta täytettyään miehet ovat naisia enemmän sairaalahoidossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, erityisesti skitsofrenian vuoksi (kaksinkertainen määrä) sekä alkoholin käytön tai lääkeaineiden väärinkäytön vuoksi (lähes nelinkertainen määrä). Terveydenhuollon palveluiden käytön sukupuolierot eivät välttämättä johdu biologisista terveyseroista, vaan myös erilaisesta hoitoon hakeutumisesta tai terveydenhuollon henkilöstön erilaisesta suhtautumisesta eri sukupuoliin. (Karvonen, toim. 2006) Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneistä 17–24-vuotiaista on poikia (13 %) enemmän kuin tyttöjä (9 %). Työministeriön lukujen mukaan 15–24 -vuotiaasta työvoimasta 12,4 prosenttia tytöistä ja 13,7 prosenttia pojista oli työttömänä vuonna 2005. (Karvonen, toim. 2006.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat molempia sukupuolia edustaviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joten myös sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa toteutettavat työpajat ovat ryhmämuotoisia, ryhmiin osallistuu sekä miehiä että naisia niin hankkeen kohderyhmään kuuluvista nuorista kuin palveluiden tuottajistakin. Työpajoissa suunniteltaviin toimenpiteisiin on tärkeää saada molempien sukupuolien näkökulma, jotta ne kattaisivat mahdollisimman suuren kohderyhmän tarpeet, toiveet ja odotukset. Alueellisten toimijoiden sukupuolijakauma selviää vasta alkukartoituksessa, mutta ennakko-oletus on, että hyvinvointiin keskittyvien palveluntuottajien enemmistö koostuu naisista, poikkeuksena mahdollisesti elämyspalvelujen tuottajat. Mahdollista on myös, että hankkeessa tarvitaan sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä, jotta hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että myös sukupolinen tasa-arvo tulee huomioiduksi luomalla malleja, joiden sisältö sekä toteutustapa innostaa ja motivoi yhtä lailla molempien sukupuolien edustajia, tekemättä kuitenkaan pelkästään sukupuoleen sidottuja ennakko-oletuksia sopivien menetelmien suhteen. Hanke lisää toiminnallaan myös tietoisuutta siitä, miten palvelujärjestelmässä tulisi huomioida sukupuolten väliset tarpeet ja erot samalla tasa-arvonäkökulmaa kuitenkin painottaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa luotujen pelillisten ja sosiaalista mediaa hyödyntävien työvälineiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien yhdessä tekemä työ edesauttaa elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan. Samalla luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle ja vähennetään keskinäistä kilpailua sekä toimintojen päällekkäisyyttä. Hanke vaikuttaa paikalliseen yrityskulttuuriin osaamisen tunnistamisen sekä hyödyntämisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä ja hyvinvointia lisäävien yhteistoimintatapojen myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista palvelukulttuuria, jossa asiakas on keskiössä ja asiantuntijana omassa tilanteessaan. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka edistää sekä kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta uusien palveluiden kehittämiseen ja käyttöön ottoon.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä olevien nuorten hyvinvoinnin/terveyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen, tiedon saatavuus sekä luovuuden toteuttaminen lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen koherenssin ja minäpystyvyyden tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. Hankkeella on myös vaikutus kohderyhmän harrastemahdollisuuksien lisääntymiseen heidän tullessaan tietoisemmiksi alueella olevasta palvelutarjonnasta monialaisuuteen perustuvan toimintamallin johdosta.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeella on vaikutusta naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen ja hanke edistää sukupuolinäkökulman huomioimista sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Hankkeella on vaikutusta myös perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen palvelujen soveltuvuudesta sukupuoleen kytkeytyen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeen kantavana periaatteena on monialinen työskentely, mikä auttaa erilaisten tarpeiden esiin nostamisen ja yhteensovittamisen palveluja suunniteltaessa ja tuottaessa. Hankkeeseen kuuluvissa yhteistyöfoorumeissa toimija yli sektorirajojen vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, mikä tukee alueen työpaikkojen kehittymistä suvaitsevaisempaan ja entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Kohderyhmän nuorten toimiessa aktiivisina osallisina hankkeen toimenpiteissä, heidän eriarvioisuuteen vähenee ja he muuttuvat palvelun vastaanottajista asiantuntijoiksi omassa tilanteessaan. Kohderyhmän nuorten oman äänen kuuleminen auttaa myös toimijoita ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja perinteisten menetelmien rinnalle.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeessa on tavoitteena tukea satakuntalaisten hyvinvointia tuottavien palveluiden verkostoitumista yli sektorirajojen samalla välillisesti vahvistaen yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajemmin hyvinvointia edistävää toiminta- ja palvelukulttuuria.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeeseen toivotaan osallistujia myös alueella elämys- ja luontomatkailua tuottavista toimijoista, tätä kautta hankkeella on vaikutusta myös ympäristöosaamisen ja –tietoisuuden vahvistumisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUKEE! -hanke kokosi yhteen suuren joukon kohderyhmän nuoria sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia yli organisaatiorajojen. Nuoret olivat aktiivisesti vaikuttamassa kaikissa hankkeen toiminnoissa, heidän mielipiteitään, ajatuksiaan ja toiveitaan kuultiin; he olivat aidosti osallisina omassa asiassaan. Yhdessä tekemisen ja kokemisen kautta syntyi sekä lujittui luottamusta aikuisen ja nuoren välillä. Osallisuus toteutuu parhaiten silloin, kun yksilö otetaan mukaan palveluja suunniteltaessa ja ilmenee parhaiten silloin, kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön, jonka jäsenet ovat tasavertaisia keskenään. Nuorten osallisuuden toteutumista autettiin suunnittelemalla hankkeen toiminnot siten, että nuoret itse pääsivät kehittämisasiantuntijoina mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään työtapoja ja -menetelmiä työstettäväksi edelleen esimerkiksi toiminnallisissa työpajoissa. TUKEE! -hankkeessa tärkeintä oli juuri osallisuus ja yhdessä tekeminen.

Työpajojen antia juurrutettiin hankkeen aikana mm. työnohjauksen ja mentoroinnin keinoin. Työpajojen anti ei jäänyt vain yksittäisiksi työpajakokeiluiksi vaan ammattilaisia haastettiin pohtimaan pidemmän ajan kuluessa, miten he voisivat hyödyntää yhdessä kokeiltuja työtapoja jatkossa omassa työssään. Työnohjauksen ja mentoroinnin avulla vahvistettiin alueella nuorten kanssa työskentelevien verkostoa. Samalla palveluverkoston tuntemus kasvoi ja vastaavasti kynnys konsultoida muissa tehtävissä toimivia sote- ja kasvatusalan toimijoita madaltui.

Kohderyhmän nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset olivat tyytyväisiä hankeen toimintaan. Hanke koettiin aidosti nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tukevaksi. Hankkeen toimintaan osallistuneet kokivat käsitellyt aiheet ja menetelmät tärkeiksi sekä merkityksellisiksi, nuorten kanssa työskentelevät kokivat saaneensa uusia ajatuksia ja välineitä työhönsä. Hankkeen tilaisuuksien lämminhenkisyyttä ja osallistumisen vapaaehtoisuutta kiiteltiin sekä kohderyhmän nuorten että ammattilaisten toimesta. Kaikesta toiminnasta kerättyjen palautteiden perusteella hanke onnistui hyvin tavoitteissaan ja toimintojen toteutukset palvelivat sekä kohderyhmän nuorten että heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten tarpeita.
TUKEE! -hankkeessa esiteltiin nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille näyttöön perustuvia ja toiminnallisia työmenetelmiä helpottamaan arjessa pärjäämistä ja välineeksi työtapojen kehittämiseen. Nuoret olivat mukana tasavertaisina asiantuntijoina ja heidän kokemuksensa menetelmien toimivuudesta koottiin raportoitavaksi ja arvioitiin. TUKEE! -hankkeessa pilotoitiin hyvin tuloksin myös toiminnallista pienryhmätoimintaa kohderyhmän nuorten parissa.