RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21020, Työelämäsafari - Vertaisoppiminen ja verkostot pk-yritysten kehittämisen tukena

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ksenia Voroshilova

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: taloussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Ksenia.Voroshilova(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085018

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen ideana on edistää pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa kootaan yrittäjiä ja yrityksiä yhteen ja tarjotaan heille konkreettinen ja helppo tapa tutustua toisten toimintaan, oppia havainnoimaan, antaa palautetta ja kehittää omaa toimintaansa.

Hankkeessa toteutetaan monialainen yrityskiertue, ”safari”, jonka aikana laajennetaan organisaatioiden kehittämisnäkökulmia vertaiskehittämisen menetelmiä ja monialaista verkostoa hyödyntäen. Yrityskiertueella ollaan ”vuoroin vieraissa”, eli mukaan lähtevä yritys avaa myös oman yrityksenä ovet muille kiertueen osallistujille. Vierailuohjelma ei koostu juhlapuheista ja virallisista yritysesittelyistä, vaan aidosta mahdollisuudesta sukeltaa yrityksen sisälle, tehdä havaintoja ja oppia. Havainnoinnin kohteena olevat yritykset saavat omat raporttinsa kehittämisehdotuksiin. Samalla vierailut toimivat starttina kunkin yrityksen omille kehittämistoimenpiteille.

Kiertueen jälkeen safarille osallistuneissa organisaatioissa toteutetaan tarvekohtaisia kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. Teemat voivat liittyä myös työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskäytäntöihin ja ilmentymiin. Kehittämistoimenpiteet ovat työyhteisön yhteistä tekemistä. Mukana ovat ulkoiset asiantuntijat ja opiskelijat mm. liiketoiminnan ja johtamisen, työhyvinvoinnin, palvelu- ja brändimuotoilun aloilta sekä muilta kilpailukykyyn vaikuttavista teemoista, kuten yrityksen ympäristökysymyksistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Päijät-Hämeen alueen pk-yritykset ja muut työpaikat, yksinyrittäjät ja itsensä työllistäjät. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ja yritykset, joiden avainhenkilöt ovat maahanmuuttajataustaisia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työelämän kehittämisorganisaatiot, opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 225

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 198 225

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 264 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 264 300

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Kärkölä, Padasjoki, Asikkala, Lahti, Heinola, Orimattila, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tasa-arvon tietokeskus Minnan lisäksi on perehdytty artikkeliin Työelämän laadun ja tasa-arvon kehittäminen (Ylöstalo ym. Työelämän tutkimus 2-2013) sekä TEM:n työolobarometrin ennakkotietoihin 2016. Suomalainen työelämä on sukupuolittunutta toimialoittain ja osin työtehtävittäin. Toimialoista riippuen työpaikat voivat olla hyvin sukupuolittuneita ja niiden sisäisessä kulttuurissa voi olla sukupuolittuneita käytäntöjä, piiloilmaisuja ja avointa viestintää. Työhyvinvoinnin ja yleisemmin työelämän kehittämistä tulee tarkastella sukupuolten näkökulmasta, sillä esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on erilaisia haasteita naisilla ja miehillä. On myös tarkasteltava työtekijäryhmiä, joiden ajatellaan osallistuvan hankkeeseen: johto, hr- ja viestintätoiminnoissa työskentelevät. Esim. Suomessa yritysten ylimmässä johdossa työskentelee edelleen vähän naisia. Työpaikkojen sisällä sukupuolittuneet valtarakenteet voivat estää osallistumista innovointiin ja kehittämiseen. Työolobarometrin (TEM 2017) mukaan siinä missä naisia kannustetaan miehiä useammin kokeilemaan uutta työpaikallaan, on naisilla kuitenkin miehiä harvemmin aikaa uusien ideoiden kehittämiseen. Usein naiset ovat kiinnostuneempia osallistumaan koulutus- ja kehittämistoimintaan, jolloin haasteeksi nousee miesten ja miesvaltaisten työpaikkojen osallistaminen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ei ole rajattu toimialoittain ja ideana on, että hankkeeseen osallistuttaisiin erityyppisiltä toimialoilta. Yritysten kanssa toteutettava safari pyritään rakentamaan niin, ettei se suosi esimerkiksi miehille tyypillisiä ja luontevia toimintatapoja. Sukupuolinäkökulma voi tulla esiin työpaikkojen havainnoinnissa, sitä voidaan erikseen kysyä reflektointikeskustelussa. Yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi tasa-arvoisempaan johtamiseen. On mietittävä, miten mahdollisesti safarilla tehtyihin havaintoihin reagoidaan ja nouseeko esiin esim. jotain epätasa-arvoistavaa toimintaa, jota olisi hyvä varovasti korjata tai nostaa esiin. On mahdollista, että työelämän sukupuolittuneisuutta ilmentävät asiat ovat niin itsestään selviä, ettei niitä havaita safarilla. Tällöin hanketoimijoiden tehtävänä on nostaa niitä esiin ja herättää osallistujat ajattelemaan asiaa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella voi olla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä välillisiä vaikutuksia. Lisäksi hankkeen toimintaympäristön sukupuolittunut luonne vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen ja sisältöihin.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	7
Hankkeessa välillisenä tavoitteena on nimenomaan paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia tukemalla. Hankkeen toteuttajakorkeakoulun toiminta on myös paikallista palvelua ja tätä kautta paikalliset resurssit tulevat hyötykäyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	7
Safari ja työelämäverkostot ovat itsessään aineettomia palveluja, joissa tiedolla ja taidolla on keskeinen osa ja jotka eivät juurikaan kuormita ympäristöä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	6
Hankkeen toimenpiteissä käsitellään työyhteisön toimivuuteen ja yksilön työhyvinvointiin liittyviä teemoja, lisätään tietoa työhyvinvoinnin kehittämisestä ja vaikutuksista työpaikoilla.
Tasa-arvon edistäminen	0	7
Tasa-arvon edistäminen on työelämän kehittämisen yksi olennainen osa-alue. Työpaikoilla kyse on mm. johtamisesta, palkkauksesta, yhdenvertaisissa etenemismahdollisuuksissa ja mahdollisuuksissa perhevapaisiin sekä perhevapaiden vaikutuksessa urakehitykseen. Työelämän tasa-arvoa voidaan edistää johtamisella ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Samoin tasa-arvon edistämisellä, yhdenvertaisilla etenemismahdollisuuksilla ja samapalkkaisuudella tuetaan työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	0
Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja työyhteisöjen osallistaminen hankkeeseen lisää yhdenvertaisuutta ja sosiaalista kuuluvuuden tunnetta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei olennaista tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen ideana oli edistää pk-yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja uudistumista oman toimialansa ulkopuolelta löytyvillä ratkaisuilla. Hankkeessa koottiin yrittäjiä ja yrityksiä yhteen ja tarjottiin heille konkreettinen ja helppo tapa tutustua toisten toimintaan, oppia havainnoimaan, antaa palautetta ja kehittää omaa toimintaansa.

Hanke toteutti kolme monialaista yrityskiertuetta, ”safaria”. Niiden aikana laajennettiin osallistujien kehittämisnäkökulmia vertaisoppimisen ja –ideoinnin sekä hyvien käytäntöjen matkimisen suuntaan. Yrityskiertueella oltiin ”vuoroin vieraissa”, eli yritykset avasivat vuoroin omia henkilöstökäytäntöjään muille kiertueen osallistujille.
Yrityksiä oli mukana yhteensä 19, joista kustakin mukana oli yksi varsinainen osallistuja kaikilla safareilla sekä kolme työntekijää osallistuen yrityskohtaisiin työhyvinvoinnin alkumittauksiin. Yhdellä safarikiertueella oli mukana 6-7 kehittämistoimenpiteiden kohteena ollutta pk-yritystä eri toimialoilta. Lisäksi kaikilla kolmella safarikiertueella vierailimme aina kahdessa isommassa yrityksessä saamassa esimerkkiä ja innoitetta.

Vierailuohjelmat olivat jotain muuta kuin tyypillisiä juhlapuheita ja virallisista yritysesittelyjä. Ne olivat ainutkertainen tilaisuus sukeltaa aidosti yrityksen työarkeen, tehdä havaintoja, kysyä ja oppia. Havaintoja tehtiin aina myös ns. kävelykierroksilla yritysten tuotanto-, tauko- ja muissa toimitiloissa. Havainnot olivat varsin erilaisia eri osallistujien silmin katsottuna. Nähtyä ja kuultua reflektoitiin avoimesti, tarkkanäköisesti ja hyväntahtoisesti. Mukana kiertueilla oli hankkeen asiantuntijoita, LAMKin opiskelijoita ja opettajia eri aloilta sekä ulkopuolinen fasilitaattori, safariopas.

Vierailut ja niistä laaditut raportit toimivat starttina kunkin yrityksen omille, myöhemmin tarkemmin määritellyille kehittämisprojekteille. Kiertueen aikana monissa safarille osallistuneissa organisaatioissa otettiin käyttöön muissa yrityksissä nähtyjä käytäntöjä. Varsinaisten kehittämiskohteiden valintaan vaikutti sekä osallistujahavainnot, safariraportit että työhyvinvoinnin alkumittaukset. Näiden pohjalta määriteltiin tarvekohtaisia kehittämistoimenpiteitä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin teemoihin liittyen. Teemat liittyivät tyypillisimmin tiedonkulkuun ja palaverikäytäntöihin, päivittäisjohtamiseen, palautteen saamiseen, kehityskeskusteluihin, palautumiseen ja työyhteisön moninaisuuden parempaan huomioimiseen.

Safarikierrosten, niillä testattujen työvälineiden, yrityskohtaisten toimenpiteiden, palautteiden ja karttuneiden kokemusten pohjalta kehitettiin havainnointityökalu, ns. Safarimalli yritysten vertaisoppimiseen ja yhteiskehittämiseen. Malli sisältää safariprosessin kuvauksen lisäksi itsenäiseen käyttöön tarkoitetut muokatut työvälineet (havainnointityökalu, kysely, Lean Service Creation –kanvakset). Mallia on esitelty neljässä eri tilaisuudessa kesällä 2019. Se on työvälineineen saatavilla hankkeen kotisivuilla https://www.lamk.fi/fi/hanke/tyoelamasafari-vertaisoppiminen-ja-verkostot-pk-yritysten-kehittamisen-tukena

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke