Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21023

Hankkeen nimi: Vamos URA

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Elenius

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varainhankintapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.elenius(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505781276

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 16-29-vuotiaiden nuorten työllisyyttä välittömästi ja välillisesti. Hankkeessa rakennetaan vahvemmin integroitua, matalan kynnyksen uravalmennusta nuorten kiinnittämiseksi koulutus- ja työllistymispoluille kestävästi.

HANKKEEN TAVOITTEENA on varmistaa kohderyhmän kestävä kiinnittyminen koulutus- ja työllistymispoluille. Hankkeessa rakennetaan matalan kynnyksen uravalmennus koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, joka hyödyntää olemassa olevia vaikuttavia palveluita ja rakentaa palveluintegraation koulutukseen siirtymisen ja työllistymisen tueksi. Hanke tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja ohjata heidät tutkintoon johtavaan koulutukseen ja työhön. Hankkeessa huolehditaan erityisesti niiden ryhmien tuloksellisesta ohjaamisesta, jotka ovat yliedustettuna nuorten työttömien joukossa. Hankkeen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen yhdessä maakunnan, kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, valmistautuen samalla sote-uudistukseen.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ toteutetaan: 1) verkostoituminen ja uusien yhteistyörakenteiden luominen, 2) palvelukartan muotoilu yhteistyöverkoston kanssa, 3) nuorten hankkeeseen ohjautuminen, 4) tehostetun uravalmennuksen muotoilu, 5) nuorten ohjaus ja valmennus, 6) työnantajaverkoston luonti, 7) koulutukseen ohjaus, 8) ohjaus sähköisissä palveluissa, 9) yritysten vapaaehtoistoiminnan luominen, 10) hankkeen viestintä- ja arviointisuunnitelma.
HANKKEEN TULOKSENA 140 nuorta on osallistunut hankkeeseen, joista 42 nuorta on työssä avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä päättäessään toimenpiteessä (30 % osallistujista). Nuorista 42 on kiinnittynyt muuhun kestävään ratkaisuun, esimerkiksi koulutukseen (30 % osallistujista). Nuorten työllistäminen on toteutettu yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa paikallisiin työvoimatarpeisiin vastaten. Myös Lahden kaupunkiin on rakentunut palveluintegraatio nuorten koulutukseen siirtymisen ja työllistymisen tueksi. Hankkeen tuloksena on tuotettu lisäarvoa kaupungin olemassa oleviin palveluihin nuorten työllisyyden edistämiseksi.

LYHYEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA Nuorten taloudellinen tilanne on parantunut - toimeentulotuki- ja työmarkkinatukikustannukset ovat pienentyneet. Nuorten tiedot ja taidot tiedon hankkimisesta koulutus- ja työpolulla ovat parantuneet. Lyhyellä aikavälillä nuorten kokemukset omista mahdollisuuksista ovat parantuneet positiivisten kokemusten kautta ja nuorten kyky hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluja omaan tilanteeseen sopivalla tavalla on parantunut. Myös nuoren liikuntatottumuksiin on saatu myönteisiä vaikutuksia ja nuoret osaavat hyödyntää digitaalisia palveluita tehokkaasti omien asioiden hoitamisessa. Lyhyellä aikavälillä nuorten elämäntilanne on toimintakykymittarilla mitattavasti kohentunut ja nuorten velka-asiat on selvitetty. Myös opintojen keskeyttämistä on pystytty ehkäisemään.

PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSENA vaikeasti työllistyvien nuorten sijoittumisen kautta työmarkkinoille, kunnan toimeentulotuen määrä on pienentynyt ja myös työmarkkinatuen käyttö on pienentynyt pysyvästi. Hankkeen vaikutuksena on onnistuttu ehkäisemään ennenaikaista eläköitymistä. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden käyttö on pienentynyt kun nuorten palvelukäytön tarve on vähentynyt ja nuorten luottamus yhteiskuntaan on parantunut mikä kasvattaa eri ryhmien tasa-arvoa ja edistää yhteiskuntarauhaa. Myös yritysten käsitys vähän työkokemusta omaavien 18-29-vuotitaiden nuorten rekrytoinnista on muuttunut
myönteisemmäksi. Hankkeen myötä Lahdessa on kehitetty vaikuttava vaikeasti työllistyvien nuorten palvelutarpeeseen reagoiva integroitu palvelu osaksi palvelujärjestelmää.

SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat 18-29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään, mutta joilla on realistiset mahdollisuudet siirtyä avoimille työmarkkinoille tai aloittaa opiskelu suhteellisen nopeasti hankkeen antaman tuen turvin opiskelemaan. Erityinen kohderyhmä on toiseen asteen oppilaitoksien nuoret, joilla on suurentunut riski pudota koulutuspoluilta.

Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Vuosien 2013-14 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää helsinkiläistä ja espoolaista nuorta, jotka edustivat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osasia nuoria (Alanen et al. 2014). Tutkimuksen mukainen kohderyhmän profiili on Vamoksen kokemuksen mukaan vastaavanlainen myös muissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Lahti, Turku, Kuopio tai Oulu.

Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista (N=120) koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään. Osa nuorista oli saanut peruskoulun päättötodistuksen toisen asteen opintojen tai työelämän näkökulmasta puutteellisilla taidoilla, tai kärsinyt peruskoulussa kavereiden puutteesta, koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mikä vaikeuttaa etenemistä työelämään. Tutkituista nuorista suurin osa asui vuokra-asunnossa ja neljännes vanhempiensa luona. Tuetun asumisen piirissä oli noin joka kymmenes nuori ja asunnottomana suunnilleen yhtä moni.

Asunnottomuus ei tarkoita nuorten kohdalla kadulla asumista, vaan niin sanottua putkikassielämää, jolloin nuoret nukkuvat tuttavien, sukulaisten ja kavereiden luona lyhyitä tai pidempiä ajanjaksoja. Tämä hidastaa nuoren kiinnittymistä opiskelu- ja työelämään ja voi olla tuhoisaa hänen hyvinvoinnilleen, koska pitkittyessään asunnottomuus lisää monien muiden hyvinvointiriskien aktualisoitumista kuten päihde- ja mielenterveysongelmia.

Nuorten toimeentulo koostui pitkälti sosiaalitukien eri muodoista. Yli puolet nuorista sai toimeentulotukea (60 %) ja työttömyyskorvausta runsas neljännes (28 %). Moni nuori ei kuitenkaan ollut hakenut toimeentulotukea, vaikka olisi oikeutettu, koska tuntenut tukijärjestelmää tai tiennyt oikeuksistaan. Merkittävällä osalla nuorista oli taustallaan traumatisoivia lapsuuden ja varhaisnuoruuden aikaisia kokemuksia. Ne liittyivät usein vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ja näistä kokemuksista johtuen moni nuori pelkää sosiaalisia tilanteita. Monen taustasta löytyi erityisesti kiusaamiseen, epäonnistumiseen ja häpeän tunteeseen liittyviä kokemuksia. Ryhmässä tai julkisella paikalla oleminen on monelle heistä vaikeaa. Epäonnistuneen ihmisen identiteetti on muodostunut monelle jo varhaisessa vaiheessa. Yli viidesosalla nuorista oli lastensuojelutausta. Rikosoikeudellisen tuomion ilmoitti saaneensa 14 % tutkituista nuorista.

Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.

Vamos Lahti -hankkeessa (2016-17) on havaittu että lahtelaisten nuorten palvelupolut ovat olleet hyvin moninaisia ennen sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautumista. Nuorilla on terveyshaasteita, päihteillä oireilua, oppimisongelmia, haasteita asumisessa ja koulutuksesta huonoja kokemuksia. Varsinkin moni yli 25-vuotias on jo kiertänyt useita palveluita: työllistymishankkeita, valmennuksia, opintojen keskeytyksiä ja työllistymistä edistäviä palveluita. Kaikkia nuoria yhdistää tilanne, jossa he ovat nykyisessä elämäntilanteessa sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa päästäkseen tavoiteltuun koulutukseen tai työhön. Työkokemusta on usein vähän tai viimeisestä työkokemuksesta on kulunut aikaa. Työpaikoista-, työnantajista ja työmarkkinoista ei ole riittävää tietoa.

Nuoret ovat ohjautuneet käynnissä olevaan Vamos Lahti -hankkeeseen pääosin sosiaalityön piiristä, joka on tunnistanut nuoren tarpeen ja arvioinut nuoren voivat hyötyä Vamos Lahden sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta. Sadasta Vamos Lahti –hankkeeseen ohjautuneesta nuoresta 35 tuli sosiaalityöstä, kahdeksan kuntouttavasta työtoiminnasta, viisi kuntoutus- ja kuntoutumisenohjauksesta, ja neljä Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP). Lisäksi nuoria ohjautui palveluihin itsenäisesti tai vanhemman lähettämänä (11), nuorisotoimesta (10), oppilaitoksista (10), psykiatrisista palveluista (7), A-klinikalta (2), TE-palveluista (2) ja muista palveluista (6).

Vamos Ura-hankkeen nuoret ohjautuvat pääosin samoista verkostoista, mutta hankkeeseen ohjattavien nuorten toimintakyky on korkeampi kuin Vamos Lahti –hankkeen nuorilla, ja heillä on jo riittävästi voimavaroja ja osaamista, jotta työllistyminen on realistinen vaihtoehto. Erityisesti potentiaalisia nuoria on Ohjaamossa toimivilla nuorten palveluilla, TE-palveluilla ja oppilaitoksissa. Aktiivinen verkostotyö ohjautumisen käynnistymiseksi aloitetaan välittömästi hankkeen varmistuttua olemassa olevissa verkostoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien ja järjestöjen työntekijät, paikalliset yritykset ja oppilaitokset, nuorten perheenjäsenet ja muu lähipiiri, joilla on huoli nuoresta, sekä vapaaehtoiset. Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi, mikä on erityisen ajankohtaista Suomen viettäessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaansa teemalla ”Yhdessä”.

Hanke edistää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymän vaikeassa työllisyystilanteessa olevien nuorten kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja psykiatristen palveluiden työntekijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä integroimalla palveluita ja osallistamalla työntekijöitä nuorten palvelun suunnitteluun. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Ammattilaisten yhteistyön kehittäminen ei kuitenkaan ole tämän hankkeen varsinainen tavoite, vaikka sitäkin tapahtuu samanaikaisesti kun riskiryhmien nuoria hyödyttäviä konkreettisia yhteistoimintoja toteutetaan.

Lahden alueen järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään uudenlaisten toimintamallien kautta kuntasektorin asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja jotka ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

Paikalliset yritykset ovat tärkeä välillinen kohderyhmä, koska ne ovat potentiaalisia nuorten työllistäjiä. Lahden korkeista nuorisotyöttömyysluvuista huolimatta alueella on enenevästi avoimia työpaikkoja. Työmarkkinoilla kuitenkin kärsitään kohtaanto-ongelmasta: avoimet työpaikat ja niiden tekijät eivät kohtaa toisiaan. Yleisesti ottaen Lahden seudulla matalan koulutustason tehtäviä on aina vain vähemmän tarjolla ja toisaalta erityisosaamisella on jatkuvaa kysyntää. Samanaikaisesti erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on edelleen tarvetta myös suorittavan tason työntekijöille, mutta työpaikkoja ei välttämättä koskaan laiteta auki, koska pienissä yrityksissä on niukat resurssit sopivan työvoiman etsimiseksi ja tunnistamiseksi, eikä niillä ei ole erillistä henkilöstöhallintoa. Sesonkiaikaan saman alan yritykset kilpailevat samoista työntekijöistä. Moni yritys puolestaan toimii niin erikoistuneella alalla, että mistään koulutuksesta ei suoraan valmistu alan osaajia. Toisinaan työnantajat ovatkin valmiita itse kouluttamaan työntekijää, jolla ammatillinen osaaminen ei ole riittävä, mutta asenne on kohdallaan. Näitä ongelmakohtia tunnistamalla voidaan työuran alkuvaiheessa olevalle nuorelle tuottaa positiivinen kokemus työmarkkinoita, ja tarjota työnantajalle työntekijä.

Lahdessa on tällä hetkellä työvoimapulaa erityisesti rakentamisen ja teollisuuden aloilla, sekä sosiaali-, terveys ja opetusaloilla. Helposti lähestyttäviä avoimia työpaikkoja löytyy teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden ammattiryhmässä sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden ammattiryhmässä. Tässä hankkeessa puretaankin nuorten mahdollisesti ennakkoluuloisia mielikuvia esimeriksi teollisuustyöstä ja tutustutaan monipuolisesti potentiaalisiin aloihin ja työpaikkoihin. Vaikeasti työllistyvillekin nuorille voidaan rakentaa kestäviä polkuja työelämään silloin kun palvelu on riittävän yksilöllistä.

Toisen asteen oppilaitokset ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa suuri osa niiden opiskelijoista päätyy keskeyttämään opintonsa. Kyseessä on mittava ongelma kaikkien osapuolien näkökulmista. Tilanteessa jossa nuori ei selviydy velvoitteistaan opinnoissa, hänelle syntyy uusi negatiivinen kokemus pärjäämisestään yhteiskunnassa. Oppilaitoksille tämä tarkoittaa taloudellisesti haastavaa tilannetta, kun niiden rahoitus määräytyy tulevaisuudessa yhä korostuneemmin opintojen läpäisyn ja opintojen jälkeisten kestävien jatkopolkujen mukaan.

Vapaaehtoisuus ja kansalaisaktiivisuus ovat nousevia trendejä Suomessa. Hanke antaa vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua merkitykselliseen työhön yhteiskunnasta syrjään ajautuneiden nuorten parissa omaan ammattitaitoon liittyen. Vapaaehtoiset ovat heterogeeninen ja monimuotoinen joukko kansalaisia, joita yhdistää halu toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, halu toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja kantaa sosiaalista vastuuta, ja olla avuksi hyvin konkreettisella tavalla. Vapaaehtoisiksi soveltuvat myös henkilöt, joilla on itsellään taustalla vaikeita elämänkokemuksia. He tarvitsevat vain hieman enemmän rohkaisua, valmennusta, tukea ja tietoa. Helsingin Diakonissalaitoksella on vahva kokemus vapaaehtoisten kaupunkilaisten kutsumisesta erityistä tukea tarvitsevien ihmisten rinnalle. Pääkaupunkiseudulla Helsingin Diakonissalaitoksella toimi jo yli 1200 vapaaehtoista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 234 149

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 831

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 324 464

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 166 831

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos –nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät 2014 Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuintytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys: Siinä missä nuoret naiset sanoittavat kokemuksiaan spontaanisti, nuoret miehet hyötyvät merkittävästi toiminnallisista menetelmistä. Miesten kanssa työskentelyä helpottavat esimerkiksi konkreettisten esitystapojen käyttö, kuten mind map tai aikajana. Mieserityisyys huomioidaan myös panostamalla siihen, että miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Koulutus- ja työuraa valitessa ihmisillä on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Nuorilla on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista naisten tai miesten töinä, ja tilastojenkin valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä. Nuorten henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia, ja perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten työllistymispolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Lahden kaupungilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke edisti koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien 18-29-vuotiaiden nuorten työllisyyttä välittömästi ja välillisesti. Hankkeessa rakennettiin ja toteutettiin vahvemmin integroitua, matalan kynnyksen intensiivistä uravalmennusta nuorten kiinnittämiseksi koulutus- ja työllistymispoluille kestävästi. Intensiivisen uravalmennuksen muotoina olivat yksilö- ja ryhmävalmennus.

Hankkeessa tuettiin kohderyhmän kestävää kiinnittymistä koulutus- ja työllistymispoluille ja sillä voitiin vastata hankesuunnitelmassa asetettuun tarpeeseen matalan kynnyksen uravalmennuksesta kaikista heikoimmassa asemassa oleville nuorille. Toiminnassa hyödynnettiin alueella olemassa olevia vaikuttavia palveluita ja rakennettiin palveluintegraation koulutukseen siirtymisen ja työllistymisen tueksi. Toiminta tavoitti erityisesti peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla ja palveluiden ulkopuolella olevat nuoret. Hankkeen valmennuksella heidät ohjattiin tutkintoon johtavaan koulutukseen, työhön tai työllisyyttä edistäviin palveluihin. Hankkeessa huolehdittiin erityisesti niiden ryhmien tuloksellisesta ohjaamisesta, jotka ovat yliedustettuna nuorten työttömien joukossa, kuten nuoret joiden työllistymisen esteet ilmenevät usealla elämän osa-alueella. Hankkeessa verkostoiduttiin toimintamallia juurrutettiin onnistuneesti Lahden alueen muiden työllisyys- ja kolmannen sektorin toimijoiden ja työnantajien kanssa.

Seurantatiedot palvelua päätettäessä saatiin 116 nuorelta. Hankkeen tuloksena 31 henkilöä (26 %) siirtyi koulutukseen ja 15 henkilöä (13 %) työllistyi palkkatyöhön osa- tai kokoaikaisesti. 27 henkilöä (23 %) ohjattiin muuhun palveluun, 15 henkilöä (13 %) keskeytti valmennuksen hankkeessa. 11 henkilöä (9 %) siirtyi hoitotahojen palveluihin. 5 henkilöä (4 %) siirtyi työkokeiluun. 5 henkilöä (4 %) siirtyi Ohjaamoon, 3 henkilöä (3 %) kuntouttavaan työtoimintaan, 2 henkilöä (2 %) ammatilliseen kuntoutukseen 2 henkilöä (2 %) valmentavaan koulutukseen, 1 henkilö (0,5 %) muutti toiselle paikkakunnalle. 1 henkilö (0,5 %) siirtyi muuhun koulutukseen. Hankkeen osallistujien sukupuolijakauma on naiset 51,5 %, miehet 48,5 %.

Uraan ja työelämään liittyvissä kysymyksissä tuotiin aktiivisesti esille sitä, että ei ole ns. miesten tai naisten koulutusaloja tai ammattia, ja kannustettiin nuoria rohkeasti pohtimaan perinteisesti mies- tai naisvaltaisiksi miellettyjen alojen soveltuvuutta tai kiinnostavuutta nuorelle itselleen.

Hankkeen tuloksena havaittiin, että nuoren hyvinvoinnin ja itsetunnon parantumisella on myönteistä vaikutusta työllistymiseen myös ns. epäsuorasti, eli esim. toimintakyvyn parantuminen tukee nuoren edellytyksiä ja konkreettisia toimia työhön ja koulutukseen tai niitä edistäviin toimenpiteisiin siirtymiseen. Toimintakyvyn kohentumiseen menee aikaa, mikä näkyy pidempinä valmennusjaksojen kestoina. Nopean siirtymisen sijasta pitkäaikaisten, pysyvien ohjaustulosten ja vaikutusten saamiseksi ja kestävän kiinnittymisen toteuttamiseksi työhön, koulutukseen tai niitä edistäviin palveluihin on merkityksellistä. Se vaatii nuorelta sisäisen motivaation vahvistumista, kuten mikä tahansa ihmisen elämässä tapahtuva ammatinvalinta tai elämäntapamuutos. Hankkeen kohderyhmä on myös kehityspsykologisesti elämänvaiheessa, johon liittyy itsenäistyminen lapsuudenperheestä, oman identiteetin vahvistuminen, opiskelu ja ammatinvalinta. Hankkeen määrällisiä tuloksia ja kohderyhmän tarvitsemaa tukea työllistymisen tueksi tulisi peilata jo pelkästään tästä näkökulmasta ja lisäksi huomioida vielä muut pitkän ajan kuluessa syntyneet haasteet, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat pitkäaikaisten vaikutusten saavuttamiseksi. Näin ollen hankkeessa onnistuttiin erinomaisesti vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin ja tukemaan nuoria intensiivisellä uravalmennuksella elämässä eteenpäin kohti työllistymistä tai koulutusta. Hankkeen vaikutuksena työllistymisen tai koulutukseen siirymisen lisäksi suurimmalle osalle osallistujista saatiin aikaan positiivinen muutosvaikutus, jonka kautta edistetään kiinnittymistä koulutukseen, työhön tai alueen palveluverkoston muihin palveluihin.

Sukupouolinäkökulma valtavirtaistettiin hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoitti mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edisti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Erityisesti tavoitteen toteutuminen tuli näkyväksi nuorten sosiaalisen vahvistumisen ja hyvinvoinnissa tapahtuneiden muutosten kautta. Hankeen toiminnassa kunnioitettiin kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edisti osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.