|
|
|
Hankekoodi: S21024
Hankkeen nimi: Elintapaohjauksen palveluketju
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Liikunta ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1510340-8
Jakeluosoite: Paukkulantie 22
Puhelinnumero: 0440651615
Postinumero: 50170
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.esliikunta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heino Ilmari Lipsanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heino.lipsanen(at)esliikunta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440651615
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
1. Hankkeen tarve ja tavoite (ISSHP)
Pitkäaikais. ja nuorisotyöttömien osuus väestöstä on Etelä-Savossa ja erityisesti Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella muuta maata korkeampi ja tilanne on muuttunut huonoon suuntaan (www.sotkanet.fi.). Huonossa työmarkkina-asemassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä ja pudota hyvinvointi - ja terveyspalveluiden ulkopuolelle. Työttömien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien elämäntilanteen tiedetään altistavan huonoihin terveystottumuksiin (ravinto, uni) ja vaarantavan mahdollisuuksia ja voimavaroja osallistua liikuntaharrastuksiin.
Asiakkaat ovat ohjautuneet huonosti työttömille suunnattuihin terveystarkastuksiin ja työttömien palvelut ovat jääneet pirstaleiseksi. Elintapaohjauksen palveluketju -hankkeen tavoitteena on edistää työttömien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien terveitä elintapoja, vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä ja kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja. Toisena tavoitteena on vahvistaa SOTE -henkilöstön elintapaohjauksen osaamista sekä kehittää palvelua ottamalla asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen ja nivomalla elintapaohjaus kiinteäksi osaksi palvelua.
2. Hankkeen kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmänä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ovat työttömät ja huonossa työmarkkina-asemassa olevat ja työttömien terveyspalveluihin osallistuva SOTE -henkilöstö. Essote on valinnut kaksi kohderyhmää: mielenterveysasiakkaat ja työttömät.
3.Hankkeen toimenpiteet
Hankkeessa rakennetaan maakunnallinen elintapaohjauksen(liikunta, ravinto ja uni)palveluketju yhdessä palvelun käyttäjien ja eri toimijatahojen kanssa. SOSTERI:ssa hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja työttömyyden uhan alla olevat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.Hankkeelle palkataan SOSTERI:in hanketyöntekijä,jonka tehtävänä on koordinoida yhteistyötahojen kanssa tehtävää kehittämistyötä ja toimia kohdejoukon valmentajana ja kouluttajana.
Toinen hanketyöntekijä palkataan Etelä-Savon Liikunta ry.-lle (ESLI). Hänen tehtävänä on uudistaa elintapaohjauksen palvelurakennetta ja koordinoida liikuntaneuvontaa sekä ESSOTE:sta ohjautuville että SOSTERI:n kohderyhmille. Liikuntaneuvonta sisältää mm. erilaisia matalan kynnyksen liikuntaan aktivoivia starttiryhmiä.
3.Hankkeen vaikutukset
Väestön hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat. Hankkeessa mukana olevan kohderyhmän koettu terveys ja hyvinvointi paranee. SOTE -henkilöstö elintapaohjauksen osaaminen (ravinto, uni, liikunta) kehittyy näyttöön ja mittaritietoon perustuvaksi. Hankkeen tuloksena syntyy asiakkaat osallistava toimintatapa palvelujen jatkuvaan kehittämiseen, elintapaohjauksen toimintamalli nivotaan osaksi palvelua ja palvelua tuottavien työnjako ja tehtäväkuvat selkiytyvät.
Toiminta integroidaan suoraan osaksi tulevaa maakunnallista ja sairaanhoitopiirien SOTE-palvelurakennetta. ESSOTE on mukana valtakunnallisessa VESOTE-kärkihankkeessa. ESSOTE:n ja SOSTERI:n kumppanuus vahvistaa maakunnallista yhteistyötä.
ESSOTE:n ja SOSTERIN hankkeet linkitetään osaksi tulevaa maakunnallista palvelurakennetta. ESSOTE kumppanuus vahvistaa maakunnallista yhteistyötä. Hankkeessa ovat alusta lähtien mukana pitkäaikaistyöttömien palveluketjusta ja elintapaohjauksesta vastaavat toimijat. Muun muassa ravitsemus- ja fysioterapian sekä kliinisten asiantuntijoiden työpanosta suunnataan kohderyhmän elintapaohjaukseen ja toimintamallin rakentamiseen.
Elintapaohjauksen liikuntaneuvonnan keskeisenä tavoitteena on edistää kohderyhmien fyysistä aktiivisuutta ja saattaa liikuntaneuvonta osaksi sairauksien hoitoa. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä liikuntapalvelujen rakenteita.Tavoitteeseen pyritään uudistamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä liikuntapalvelujen rakenteita kehittämällä toimintaa koko ajan hakemalla näyttöä vaikuttavuudesta.
Haluamme saada liikunnan osaksi hoitotyötä ja mielenterveyden edistämistä. Rakennamme vahvaa ja vaikuttavaa yhteistyötä kaupungin liikuntatoimen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden toimijoiden välillä, jotta liikunnasta saataisiin yhä useamman kohdalla apua ja tukea terveydellisiin ongelmiin. Hankkeella luodaan uudenlainen malli uudistuvan kuntarakenteen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön.
Työttömien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien osalta kohderyhmän palveluihin osallistuva ja niistä vastaava SOTE-henkilöstö.
Hankkeen kohderyhmät ovat Savonlinnan alueen pitkäaikaistyöttömät ja työttömyyden uhan alla olevat sekä sote-henkilöstö ja järjestötoimijat.ESSOTE on valinnut kohderyhmäksi mielenterveysasiakkaat ja työttömät.
Hankkeessa haetaan vaikuttava elintapaohjauksen malli, jolla edistetään koko alueen väestön hyvinvointia. Hankkeessa edistetään pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä ja osallistetaan heitä lähiyhteisöön mm. järjestöjen toimintaan. Hankkeessa tehdään järjestötoimintaa tutuksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 148 236
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 190
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 181 178
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 171 228
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Rantasalmi, Mikkeli, Enonkoski, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| hieman välillistä vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| ei juuri merkitystä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei merkitystä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei merkitystä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei merkitystä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| hieman merkitystä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei merkitystä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Jonkin verran merkitystä kohderyhmän hyvinvoinnin paranemisen ja työllistymisen vuoksi | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeella on iso merkitys aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Otetaan huomioon hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Todella iso merkitys seutukunnan hyvinvoinnin edistämisessä,koska kohderyhmä on syrjäytymisuhan alla ja siihen hanke vaikuttaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Myös tasa-arvo toteutuu hankkeessa. Naiset ja miehet ovat yhdenvertaisessa asemassa hankkeen aikana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Jonkin verran merkitystä kohderyhmän hyvinvoinnin ja itsetunnon paranemisessa. Ryhmäyttäminen ja osalisuus keskeisessä roolissa | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 9 |
| Iso välillinen vaikutus | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| On jonkin verran merkitystä | ||
Eloa ja Iloa Elintapaohjauksen palveluketju -hankkeen tavoitteena oli edistää työttömien ja huonossa työmarkkina-asemassa olevien terveitä elintapoja, vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä ja kaventaa hyvinvointi ja terveyseroja. Kohderyhmän terveitä elämäntapoja on vahvistettu sekä henkilökohtaisen että ryhmäohjauksen kautta eri verkostoja hyödyntäen. Samalla on vahvistettu mielenterveyttä, torjuttu yksinäisyyttä sekä kavennettu hyvinvointi- ja terveyseroja -> mahdollistettu erilaisia asioita näihin liittyen ja aidosti kohdattu ihmisiä!
Hankkeessa rakennettiin Itä-Savon Sairaanhoitopiirin alueelle alueellinen elintapaohjauksen toimintamalli yhdessä palvelun käyttäjien ja eri toimijatahojen kanssa. Mallin asiakasohjauksen pääsisällön osina olivat pääsääntöisesti liikunta, ravinto ja uni.
Loimme eri toimijoiden verkosto- ja kokeilukulttuurin mallia uudenlaisia toimintakäytäntöjä asiakkaiden ja toimijoiden kanssa ideoiden. Toimintamallin ydin on toimiva asiakasprosessi, jossa asiakkaita tavataan eri yhteyksissä ja elintapaohjausprosessi etenee suunnitelmallisesti ja siihen on helppoa (matala kynnys) tulla mukaan. Malli muovautui koko ajan saamiemme kokemuksien mukaan. Elintapaohjausta on juurrutettu osaksi muuta toimintaa asiakaslähtöisesti, verkostoituen ja yhteistyötä tehden.
Teimme sekä yksilö- että pienryhmäohjauksena Elintapaneuvontaa sekä verkostoiduimme eri tilanteissa hyvin poikkihallinnollisesti käyttäen kärkinä tarpeen mukaan liikunta, ravinto tai uni -asioita. Henkilökohtaisessa ohjausprosessissa edettiin asiakkaan tarpeiden mukaan hyvin joustavasti. Ohjaukset sisälsivät yhdessä liikkumisen ohella mm. liikuntapaikkavierailuja, ruonvalmistusta, keskusteluja sekä myös kotona ohjattua liikuntaa. Hankeseminaarissa 28.3.2019 avattiin asiantuntijaluennon kautta aihetta lisää sekä linkitettiin sitä myös euroistamiseen. Seminaarin nimi oli Eloa ja Iloa seminaari ”Voiko elintapaohjaus tasapainottaa kuntataloutta”: ja pääpuhujana oli UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Toisena tavoitteena oli vahvistaa SOTE -henkilöstön elintapaohjauksen osaamista sekä kehittää palvelua ottamalla asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen ja nivomalla elintapaohjaus kiinteäksi osaksi palvelua. Vaikuttavan ja tavoitteellisen elintapaohjauksen vahvistamista tuettiin koulutuksella UKK-instituutin kautta (Vesote-hankkeen ja ESSOTE:n kanssa tehtävä yhteistyö). Sosterin alueelta järjestö- ja kuntatoimijoita sekä terveydenhuollon ammattilaisia koulutettiin ja valmistui yhteensä 17 henkilöä.
Keräsimme webropol-kyselyiden avulla asiakkaiden kokemuksia sekä yksilö- että ryhmäohjauksista hankkeen aikana. Yhteistyötahoille tehtiin erillinen kysely toiminnoista hankkeen loppusuoralla. Näiden kyselyiden tuloksien perusteella valitut toimenpiteet kohtasivat tarpeen varsin hyvin. Toimintoja kehitettiin ja muokattiin jatkuvasti suoran asiakaspalautteen ja omien havaintojen perusteella.
Hankkeessa tavoiteltiin 160 osallistujaa, joka ylitettiin reilusti (242 henkilöä). Hankkeella oli kysyntää ja onnistuimme lähestymään kohderyhmään monien eri yhteyksien kautta. Yhteistyökumppanit kokivat hankkeen sisällön merkitykselliseksi ja halusivat tehdä yhteistyötä Eloa ja Iloa -hankkeen kanssa.
Olemme saaneet luotua ja toteennäytettyä että mallin mukainen elintapaohjaus toimii tuloksellisesti. Saavutetut tulokset antavat vahvistuksen siitä, että mallia kannattaa jatkaa myös hankeajan jälkeen. Kohderyhmän terveitä elämäntapoja on vahvistettu sekä henkilökohtaisen että ryhmäohjauksen kautta. Samalla on vahvistettu mielenterveyttä, torjuttu yksinäisyyttä sekä kavennettu hyvinvointi- ja terveyseroja.