|
|
|
Hankekoodi: S21026
Hankkeen nimi: Lukiolaisista nostetta ohjelmistoalalle
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Teuvo Pakkalan katu 19
Puhelinnumero: +358 50 565 1898
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Viitala Matti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.viitala(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 5651898
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lukiolaisista Nostetta Ohjelmistoalalle (LUNO) -hankkeen päätavoitteena on lisätä naispuolisten opiskelijoiden osuutta ohjelmistoalan lukion jälkeisessä koulutuksessa. Naisten aliedustuneisuus ohjelmistoalan työtehtävissä on kansallinen ja globaalistikin tunnistettu ongelma. Vaikka digitaalisuus ja ohjelmistot ovat sukupuoleen katsomatta yhä suurempi osa kaikkien kansalaisten elämää, on ohjelmistoalalle kouluttautuvista opiskelijoista ylivoimaisesti suurin osa miehiä. Toisen Pohjois-Pohjanmaatakin koskettavan ongelmakentän muodostaa pula ohjelmistoalan osaajista. Esimerkiksi Oulun seudulla on toistuvasti raportoitu ohjelmistoyritysten vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa. Viimeaikaisessa uutisoinnissa (esim. Kaleva 7.2.2017) on myös tullut julki yritysten halu rekrytoida erityisesti naispuolisia työntekijöitä. Vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistus on tuonut ohjelmoinnin pakolliseksi osaksi perusopetusta. Lukioissa on syytä reagoida nyt, koska lukioihin tuleva opisekelija-aines on jo ottanut ensiaskeleensa ohjelmoinnin saralla ja mahdollisesti herännyttä kiinnostusta on syytä tukea tai vaihtoehtoisesti sellainen voidaan pyrkiä herättämään ennen tärkeitä uraan liittyviä valintoja. Lukioissa on jo havaittu ohjelmoinnin opetuksen tärkeys ja ohjelmointi on tulossa valinnaiseksi kurssiksi opetustarjontaan (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/koodaaminen-tulee-lukioihin).Julkisuudessa on kuitenkin myös käyty keskustelua siitä, kuinka opettajat kokevat ohjelmoinnin opetuksen haastavaksi ja pelkäävät ammattitaitonsa riittämättömyyttä. Lukioille on syytä tarjota toimintamalleja ja -välineitä tähän tarkoitukseen.
On olemassa tutkimustietoa siitä, että naispuoliset opiskelijat lähestyvät ohjelmointitehtäviä eri tavoin kuin miespuoliset opiskelijat. Jotta saavutetaan parhaat mahdolliset oppimistulokset, tulee tämä ottaa huomioon opetuksessa. On myös tärkeää, että ohjelmointi kuvataan opiskelijoille yhtenä ohjelmistokehityksen työtehtävistä, joiden joukossa se on tärkeässä roolissa, mutta jotka edellyttävät myös esimerkiksi suunnittelu- ja testaustyötä. Koska ohjelmistoalaan liittyvät mielikuvat välittyvät ja tulevat jatkossakin välittymään koulujen henkilöstön (lukioissa opettajien ja opinto.ohjaajien) kautta, on tärkeää, että he ymmärtävät työn todellisen luonteen. Tämä ymmärrys puuttunee usein niiltäkin opettajilta, jotka sinällään kykenevät opettamaan ohjelmoinnin perusteita. Hankkeen keskiössä ovat siis ohjelmoinnin ja sen opettamisen lisäksi ohjelmistoalaan liittyvät mielikuvat ja alan kiinnostavuus.
LUNO-hankkeen toimenpiteinä
• Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjelmoinnin ja ohjelmistokehityksen opetuksen asiantuntijat jalkautuvat Oulun seudun ja Oulun Eteläisen lukio-opetuksen toimijoiden joukkoon, ja luodaan yhteistyöverkosto.
• kartoitetaan kohdekoulujen tietojenkäsittelyn opetuksen tila.
• tunnistetaan opetuksen hyviä käytänteitä ja pedagogisia esteitä.
• tuotetaan ja pilotoidaan toimintamalleja ja konkreettisia työkaluja lukiotason tietojenkäsittelyn opetukseen tukien erityisesti lukioiden naispuolisten opiskelijoiden oppimista. Työkalut mahdollistavat tietojenkäsittelyaineksen integroinnin paitsi tietotekniikkakursseille myös muihin oppiaineisiin, ja niitä voidaan ottaa lukioissa käyttöön joustavasti erilaiset opetuksen ja opiskelijoiden lähtökohdat huomioiden.
Hankkeen tuloksena
• koulutuksellinen tasa-arvo paranee.
• ohjelmistoalan miesvaltaisuus vähenee.
• lukioiden opettajien ja opinto-ohjaajien valmiudet paranevat, ja he saavat konkreettista välineistöä tietojenkäsittelyn opetukseen ja opintojen ohjaukseen.
• lukioiden ja korkeakoulujen verkostoituminen kehittyy, ja syntyy uusia yhteistyömuotoja.
Hankkeen aikana siirtyy pedagogista osaamista toimijoiden välillä. Hankkeen oppimat sekä kehitetyt työkalut ja toimintamallit tullaan julkaisemaan avoimesti verkossa, ja hankkeen aikana toteutetaan verkostofoorumi, joka tukee viestintää sidosryhmien välillä.
Hankkeesta hyötyvät pitkällä aikavälillä opiskelijoiden lisäksi myös ohjelmistoalan yritykset uuden osaavan työvoiman kautta. Naisten saaminen lisääntyvissä määrin koulutuksen kautta ohjelmistoalan tehtäviin on tärkeää myös siksi, että se tuo uusia näkökulmia alan innovointiin.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat lukioiden opiskelijat, etenkin naispuoliset, joskin kokeiluihin otetaan mukaan kaikki halukkaat opiskelijat. Heille annetaan lisätietoa ohjelmistoalasta, heitä mentoroidaan ja heidän kanssaan luodaan ja testataan työkaluja ja toimintamalleja ohjelmoinnin opetukseen lukioasteella, jotta niitä voidaan jatkossa hyödyntää laajasti alueen lukioissa ja parhaimmillaan koko Suomessa. Hankkeen läpileikkaavana ajatuksena on huomioida nimenomaan ohjelmoinnin opetteluun liittyvät vahvuudet ja tarpeet ja kehittää niitä tukevia toimintamalleja. Vaikka hankkeen painopiste on naisten oppimisen tukemisessa, hyötyvät hankkeesta kaikki opiskelijat sukupuoleen katsomatta, koska he saavat laajemman kuvan hyvin palkatusta ohjelmistoalasta ja voivat siten tehdä tietoon perustuvia valintoja harkitessaan seuraavaa koulutuspaikkaansa.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös lukioissa työskentelevät henkilöt (mm. opinto-ohjaajat ja aineenopettajat). Heille välittyy hankkeen aikana ymmärrystä ohjelmistotyön luonteesta ja vaatimuksista sekä tietojenkäsittelyalan osaamistarpeista. Hankkeessa luodaan heidän käyttöönsä pedagogisia työkaluja ja malleja, joiden avulla eri oppiaineiden opettajat kykenevät sisällyttämään opetukseen ohjelmistotyöhön liittyviä osioita; esimerkiksi äidinkielen tunnilla voidaan muotoilla tietokoneohjelmalta haluttuja ominaisuuksia sanalliseen muotoon ja kuvaamataidon opettajan ohjaamana voidaan visualisoida ohjelman ulkonäköä ja toiminnallisuuksia. Nämä harjoitukset kytkeytyvät ohjelmistotuotannon vaatimusmäärittelyyn ja käyttöliittymän suunnitteluun, ja luovat laajempaa kuvaa ohjelmistotyön käytänteistä kuin pelkästään ohjelmointiin keskittyminen. Hankkeen toiminnan kautta tarjotaan mahdollisuus luoda oppiaineiden rajat ylittäviä kokonaisuuksia.
Hankkeen aikana siirtyy pedagogista osaamista toimijoiden välillä. Tällöin esimerkiksi korkeakouluihin päin välittyy ymmärrystä siitä, miten opiskelija-aines tulee muuttumaan, kun ohjelmoinnin lukiossa (ja jatkossa jo peruskoulussa) aloittaneet jatkavat opintojaan. Lukioiden oppilaanohjaajat kykenevät hankkeen tuloksena tekemään työnsä paremmin, koska ymmärtävät ohjelmistoalaa paremmin. Lukioiden opettajat voivat tehdä työtään paremmin, kun saavat hankkeen tuloksena lukioiden toimintaan sovellettuja joustavia toimintamalleja.
Hankkeesta hyötyvät myös seutukunnat ja yritykset uuden osaavan työvoiman ja mahdollisesti koulutuksen myötä syntyvän yritystoiminnan kautta. Hankkeen aikana toteutetaan verkostofoorumi, joka tukee viestintää sidosryhmien välillä, ja hankkeen oppimat ja tuotokset tullaan julkaisemaan avoimesti verkossa. Tällä tavalla hyödynsaajina ovat kaikki IT-opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet suomalaiset lukiot. Myös muut kuntien ja kaupunkien opetustoimessa työskentelevät kuuluvat välilliseen kohderyhmään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 131
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 315 266
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 164
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 083
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ylivieska, Kempele, Siikalatva, Oulu, Haapajärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 158
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeen viestinnässä käytetään etupäässä sähköisiä viestinnän muotoja, ja paperin kulutus pidetään mahdollisimman pienenä. Hankkeen kohderyhmille välitetään green IT -tietoutta ja kannustetaan miettimään, miten ohjelmistojen avulla voidaan vaikuttaa kestävään kulutukseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 1 |
| Matkustamisen asemasta pyritään tilanteen salliessa käyttämään etäyhteyksiä. Matkustettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä ja lyhyet matkat kävellään tai pyöräillään. Ohjelmistojen kehittyminen mahdollistaa etätyön lisääntyvän hyödyntämisen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin kysymyksiin. Ohjelmistojen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana ja asioiden eteenpäin viemisessä tuodaan esiin hankkeen tuottamisssa toimintamalleissa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin kysymyksiin. Ohjelmistojen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana ja asioiden eteenpäin viemisessä tuodaan esiin hankkeen tuottamisssa toimintamalleissa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin kysymyksiin. Ohjelmistojen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana ja asioiden eteenpäin viemisessä tuodaan esiin hankkeen tuottamisssa toimintamalleissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen aikana tehtävissä materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Ohjelmistoala itsessään ei tuota muuta kuin elektroniikkajätettä, kun työkalut (tietokoneet) vanhenevat. Niille on olemassa kierrätysjärjestelmä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Kestävään kehitykseen ja Green IT:hin liittyviä teemoja nostetaan esiin hankkeessa siitä näkökulmasta, miten ohjelmistoala voi yrittää auttaa mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääntymisessä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| Ohjelmistoalan koulutuksen kehittäminen ja naisten saaminen alan tehtäviin luo edellytyksiä paikallisen ohjelmistoteollisuuden kasvulle jo hankkeen aikana, mutta etenkin pitkällä aikavälillä sen jälkeen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Ohjelmistoteollisuus tuottaa nimenomaan aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeesta hyötyvät ohjelmistoja tuottavat yritykset uuden osaavan työvoiman ja mahdollisesti koulutuksen myötä syntyvän yritystoiminnan kautta. Naisten saaminen lisääntyvissä määrin koulutuksen kautta ohjelmistoalan tehtäviin on tärkeää myös siksi, että se tuo uusia näkökulmia alan innovointiin ja rikastuttaa ohjelmistoteollisuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeen aikana käytetään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä ja etäyhteyksiä. Hankkeen tuottamat työkalut pyritään tuottamaan etä- ja monimuoto-opiskelua tukeviksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on monin tavoin mahdollistaa hyvinvoinnin paraneminen sekä hankkeen kohteena olevilla lukio-opiskelijoilla että myös muilla hankkeeseen osallistuvilla ammattiryhmillä tuomalla heille lisää tietoa ohjelmistoalasta. Esteettömyys: ohjelmistoala mahdollistaa hyvin monenlaisten ihmisten työskentelyn alalla, sillä suuri osa työtä voidaan tarvittaessa tehdä etänä. Sen vuoksi se on hyvä uravalinta henkilöille, joiden kohdalla esteettömyys saattaa muuten tuottaa ongelmia. Osallisuus ja osallistuminen, luovuuden toteuttaminen: hankkeessa lähtökohtana on kehittää toimintamalleja, joissa esimerkiksi lukioiden ohjelmoinnin opetus liittyy opiskelijoiden omiin mielenkiinnon kohteisiin ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää omia vahvuuksia ja luovuutta, kuitenkin ohjelmistoalan tehtävien sisällä. Tällä tavoin ala näyttää kiinnostavammalta ja ymmärrys siitä lisääntyy. Työllisyys: Ohjelmistoalan työllisyys on kasvussa. Alan opiskelijoiden työllistymisprosentti on todennäköisesti hyvä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeen tuloksena keskiasteenjälkeisen ohjelmistoalan koulutuksen koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Hanke lisää myös opettajien tietoisuutta ohjelmistoalan työtehtävistä niin, että alaa ei nähdä “nörttimiesten” kenttänä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Hankkeessa ja sen tuottamissa pedagogisissa työkaluissa huomioidaan myös erityisopiskelijoiden tarpeet. Ohjelmistoala on hyvin kansainvälinen ja sietää hyvin erilaisuutta. Tätä tuodaan esiin ja rakennetaan monimuotoisuutta mukaan toimintamalleihin. Ohjelmistoilla on mahdollisuus tarttua ja yrittää löytää apua/ratkaisua moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kulttuuri-identiteetti, monikulttuurisuus jne. Ohjelmistojen merkitystä erilaisten asioiden mahdollistajana ja asioiden eteenpäin viemisessä tuodaan esiin hankkeen tuottamisssa toimintamalleissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Ohjelmistoja käytetään koko ajan enenevässä määrin kaikilla toimialoilla. Niiden kehittäminen erilaisiin tarpeisiin vaikuttaa välillisesti myös kulttuuriympäristöön ja sen “käyttöön”. Keskeistä on havaita ja innovoida millä tavoin ohjelmistoilla voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi kauniiden tienvarsilevähdyspaikkojen kerääminen yhteen paikkaan (esim. ohjelmistoon) palvelee virkistäytymistä. Naisilla voi olla tuoreita ja erilaisia näkökulmia vaikkapa lapsiperheiden tarpeista tässä suhteessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 2 |
| Tietojenkäsittelyn osaamisen kehittyminen ja naispuolisten ohjelmistoalan osaajien tuomat tuoreet näkökulmat tukevat ohjelmistopohjaisten ympäristöteknologioiden kehittymistä. Lukio-opiskelijoiden osaaminen IT-asioiden liittymisestä ympäristöön lisääntyy. | ||
Naisten osuus IT- ja ohjelmistoalalla on teknologia-alojen korkeimpia, mutta siitä huolimatta vuonna 2018 vain 27,5 %. Lukiolaisista nostetta ohjelmistoalalle hankkeessa tavoitteena oli lisätä naispuolisten opiskelijoiden osuutta ohjelmistoalan lukio-opintojen jälkeisessä koulutuksessa, jotta naisia saataisiin tuomaan moninaisuutta IT- ja ohjelmistoalalle, joka Oulun seudulla kärsii työvoimapulasta. Hankkeen keskiössä olivat ohjelmoinnin ja sen opettamisen lisäksi ohjelmistoalaan liittyvät mielikuvat ja alan kiinnostavuus.
Hankkeessa oli mukana neljä lukiota Oulusta sekä Kempeleen, Limingan, Siikajoen ja Siikalatvan lukiot. Hankkeen alussa tehtiin näiden lukioiden henkilöstöä ja opiskelijoita haastattelemalla kartoitus, jonka perusteella hankittiin ymmärrys lukioiden tietojenkäsittelyn opetuksen nykytilasta sekä suurimmista haasteista naispuolisten opiskelijoiden mukaan saamisessa IT-alaan liittyviin opintoihin. Lukioiden opetukseen tuotettiin ja pilotoitiin konkreettisia työkaluja tietojenkäsittelyn opetukseen. Työkalut mahdollistavat tietojenkäsittelyaineksen integroinnin paitsi suoraan lukioiden tietotekniikkakursseille myös muihin oppiaineisiin, ja työkalut voidaan ottaa lukioissa käyttöön joustavasti erilaiset opetuksen ja opiskelijoiden lähtökohdat huomioiden. Työkaluja on eri laajuisia ja niitä voi käyttää joko yksittäisinä tehtävinä kursseilla tai sitten kokonaisen kurssin laajuisena. Opinto-ohjaajille tuotettiin myös videoita, joissa Oamkin ja Oulun yliopiston tietojenkäsittelyn opiskelijat kertovat opiskelusta ja alan ammattilaiset kertovat työnkuvastaan. Hanke tuotti myös nykytilan kartoituksen perusteella lukioiden käyttöön “IT koulussamme” analysointityökalun. Kyselyn tulokset perustuvat vastaajan omaan näkemykseen, ja sen tarkoitus on herättää miettimään sitä, miten IT-ala näkyy lukiossa, ja antaa ideoita siihen, miten oman lukion toimintaa voisi kehittää. Työkalut löytyvät hankkeen online-sivustolta, jossa ne ovat avoimesti kaikkien saatavilla.
Hanke osallistui useisiin tapahtumiin (mm. Amazing North, Tutkijoiden yö, Tasa-arvopäivät) vieden viestiä IT- ja ohjelmistoalan työtehtävien moninaisuudesta. Tapahtumissa pyrittiin viestimään alasta mielenkiintoisena, sukupuolesta riippumattomana alana ja rikkomaan mielikuvia yksin puurtavasta “nörtistä”, joka seurustelee lähinnä vain tietokoneen kanssa. Lisäksi tuotiin esille IT-alan naispuolisia roolimalleja, jotka myös hankkeen alussa tehdyn kartoituksen perusteella ovat tärkeitä alan valinnassa.
Hankkeen toteutusaikana 2017-2019 Oamkin tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelman päivätoteutuksen naispuolisten opiskelijoiden osuus aloittaneista opiskelijoista kasvoi kolme prosenttiyksikköä (vuosi 2017 18 % ja vuosi 2019 21 %) ja tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa yhden prosenttiyksikön (vuosi 2017 8 % ja vuosi 2019 9 %). Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelman vertailuluku on vuodelta 2015, jolloin naisia oli 12 %. Huomattava kasvu on tapahtunut hankkeen viimeiseen totetutusvuoteen 2019 mennessä, sillä tuolloin koulutusohjelmaan valituista naisia oli 27 %. Näihin osuuksiin peilaten hankkeen toimenpiteet ovat olleet oikean suuntaisia, joskaan tämän kokoinen hanke ei yksinään pysty muutokseen vaan toimenpiteitä pitää tulla monesta suunnasta ja toiminnan tulee olla pitkäjänteistä.