Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21027

Hankkeen nimi: NOVA - Esiselvitys nuorten osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavasta seuratoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2017 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1050191-7

Jakeluosoite: Sammonkatu 6

Puhelinnumero: 050 306 3164

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.popli.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esko Hassinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esko.hassinen(at)popli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 364 642

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö, 0243004-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Pohjois-Pohjanmaalla toimivien urheiluseurojen ja liikuntapalveluja tarjoavien yhdistysten matalan kynnyksen toimintaa, yhteistyötä kuntasektorin kanssa sekä kiinnostusta tarjota työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä parantavia liikuntapalveluja. Hankkeessa selvitetään matalan kynnyksen liikuntapalvelujen tarjontaa ja kysyntää sekä seurojen ja yhdistysten mahdollisuuksia järjestää kohdennettuja palveluja syrjäytymisvaarassa oleville 15–29-vuotiaille nuorille. Samalla selvitetään seurojen kiinnostusta järjestää moniammatillisena yhteistyönä kuntasektorin ja kolmannen sektorin kanssa osallisuutta parantavia liikunta- ja hyvinvointipalveluja kohderyhmälle. Hankkeessa kartoitetaan myös kuntasektorin tilannetta ja yhteistyötarpeita. Hanke kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa, toimintamalleja ja eri puolilla maakuntaa tehdyn kehittämistyön tuloksia, mitä täydennetään seuroille, yhdistyksille ja kuntatoimijoille kohdennetuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Hankkeessa suunnitellaan lisäksi nuorille kohdennettuja sosiaalisia liikuntapalveluja yhteiskehittämisen mallin mukaisesti eli yhteistyössä nuorten, kiinnostuneiden seurojen ja yhdistysten sekä yhteistyökumppanien kanssa. Palveluja myös testataan hankkeen aikana olemassa olevilla kuntien ja järjestöjen vapaaehtoisilla ryhmillä. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan ja kehitetään kokemusliikunnan mallia sekä hyödynnetään kunta- ja yhdistystoimijoiden kokemuksia vastaavien palvelujen järjestämisestä. Hankkeessa selvitetään myös seuratoimijoiden ja muiden liikuntapalvelujen parissa työskentelevien osaamista ja koulutustarpeita kohderyhmään kuuluvien nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen liittyen. Hankkeessa järjestetään moniammatillista workshop-toimintaa, jossa kartoitetaan, ideoidaan ja kehitetään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kohdennettavia liikuntapalveluja, pohditaan tulevaisuuden seuratoiminnan muotoja sekä rakennetaan yhteistyöverkostoja yli sektorirajojen. Hankkeen tuloksia esitellään hankkeen lopuksi järjestettävässä seminaarissa.

Hankkeen tuloksena syntyy selvitysraportti Pohjois-Pohjanmaalla toimivien urheiluseurojen ja liikuntapalveluja tarjoavien yhdistysten matalan kynnyksen toiminnasta, yhteistyöstä kuntasektorin kanssa sekä kiinnostuksesta tarjota työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä parantavia liikuntapalveluja. Hanke tuottaa tietoa yhteistyömahdollisuuksista ja –tarpeista sekä urheiluseuratoiminnan hyödyntämispotentiaalista syrjäytymisuhkaisten nuorten aktivoinnissa sekä osaamisen kehittämisen tarpeista nuorten ohjaamiseen liittyen. Tuloksiin pohjautuen voidaan suunnitella laajempaa hankekokonaisuutta tukemaan kohderyhmän matalan kynnyksen liikuntapalvelujen toteutusta kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntien yhteistyönä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat 15-29-vuotiaat nuoret Pohjois-Pohjanmaalla, joiden on mahdollista osallistua työ- ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävään liikuntatoimintaan. Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmän rakenteesta johtuen toimenpiteet kohdistuvat etenkin erityistä tukea tarvitseviin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.

Hankkeen aikana kartoitetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen kunta- ja järjestötoimijat, joilla on ryhmämuotoista, työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa kohderyhmälle. Näiden toimijoiden keskuudesta valitaan yhteistyökumppanit ja pilottiryhmät, joiden kanssa hankkeessa yhteissuunnitellaan ja -kehitetään liikuntapalveluja kokemusliikunnan mallia soveltaen. Koska kyseessä on esiselvityshanke, toimenpiteet kohdistuvat hankkeessa ensisijaisesti näissä pilottiryhmissä mukana oleviin nuoriin. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuudet laajentaa toimintaa hankealueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Pohjanmaalla toimivat urheiluseurat, liikuntapalveluja tarjoavat yhdistykset, kunnat (erityisesti liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveystoimi) sekä nuorten ryhmämuotoista toimintaa harjoittavat järjestöt. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat niin kunta- ja järjestösektorin työntekijät kuin nuorten ohjaamisesta ja tukemisesta kiinnostuneet vapaaehtoiset henkilöt Pohjois-Pohjanmaalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 429

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 52 429

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 52 429

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Sievi, Hailuoto, Oulu, Ii, Siikalatva, Alavieska, Utajärvi, Tyrnävä, Ylivieska, Raahe, Kalajoki, Kempele, Lumijoki, Siikajoki, Muhos, Merijärvi, Taivalkoski, Reisjärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Nivala, Haapajärvi, Kuusamo, Vaala, Pyhäntä, Liminka, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa tilastojen, tutkimusten ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Hankkeen suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmän rakenteesta johtuen toimenpiteet kohdistuvat pilottiryhmissä etenkin erityistä tukea tarvitseviin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan voivat osallistua sekä naiset että miehet, jotka ovat mukana pilottiryhmissä. Hankkeessa järjestettävässä ryhmätoiminnassa huomioidaan ryhmän osallistujien tarpeet ja sovelletaan toimintamalleja tarvittaessa myös sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Esiselvityksessä kartoitetaan kaikille kohderyhmään kuuluville soveltuvaa, nuorten osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavaa liikuntatoimintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen osatoteuttajatahon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hankkeen toimenpiteissä suositaan yhteiskuljetusta ja julkista liikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali vaikutus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali vaikutus.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon materiaalien kestävä käyttö. Tiedottamisessa ja viestinnässä käytetään pääasiassa sähköisiä materiaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot toimivat kestävän kehityksen mukaisesti ja kierrättävät jätteensä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali vaikutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeessa kartoitetaan urheiluseurojen ja paikallisten yhdistysten liikuntapalvelujen tarjontaa ja kehittämismahdollisuuksia. Hankkeessa yhteissuunnitellaan ja kehitetään pilottipalveluja. Hankkeessa tuotetaan taustatietoa ja luodaan verkostoja palvelujen kehittämiseksi kohderyhmälle, mikä voi jatkossa lisätä paikallista palvelutarjontaa, tuoda mukaan uusia palveluntarjoajia ja lisätä siten työmahdollisuuksia urheiluseuroissa ja yhdistyksissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeessa tehdään esiselvitystä ja pilotointia nuorten osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavien liikuntapalvelujen kehittämiseksi. Hankkeen tulosten ja hankkeessa muodostettavan moniammatillisen verkoston toiminnan kautta kehitetään jatkossa palveluja eri toimijoiden ja sektoreiden välisenä yhteistyönä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen toimenpiteet edellyttävät jonkin verran matkustamista. Pilottiryhmät toimivat paikallisesti ja ryhmien liikkuminen palvelujen testauksen yhteydessä pyritään tekemään joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia hyödyntäen. Hankkeen seminaariin on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat hyvinvoinnin edistämistä. Hankkeessa kartoitetaan nuorten hyvinvointia vahvistavien liikuntapalvelujen tarjontaa ja kehittämismahdollisuuksia, yhteissuunnitellaan ja testataan palveluja sekä muodostetaan moniammatillinen verkosto liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Pilottiryhmiin kuuluvat nuoret pääsevät vaikuttamaan liikuntapalvelujen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen, minkä myötä he saavat mielekästä tekemistä ja osallisuuden kokemuksia. Hanke edistää nuorten aktivoitumista liikunnalliseen ryhmätoimintaan, minkä myötä hankkeen osallistujien toimintakyky paranee mahdollistaen jatkossa koulutukseen tai työhön hakeutumisen. Esiselvityksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja käynnistettäessä nuorten osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä ja nuoria aktivoivaa liikuntatoimintaa.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeessa yhteissuunnitellaan liikuntapalveluja pilottiryhmien kanssa, joihin voivat osallistua ryhmätoiminnassa mukana olevat, kohderyhmään kuuluvat nuoret naiset ja nuoret miehet. Hankkeen avulla edistetään etenkin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten osallisuutta. Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa toimintaa ja kehittämismahdollisuuksia kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille avoimen matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Hankkeen tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hankkeella edistetään palvelujen kehittämistä kohderyhmälle nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, jotta kohderyhmään kuuluvilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua työelämään ja koulutukseen. Hankkeen toimintaan voivat osallistua kohderyhmään kuuluvat nuoret eri kulttuuriryhmistä. Hanke lisää myös välillisesti nuorten yhdenvertaisia liikuntamahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön. Hanke kokoaa tietoa kehittämistyön tueksi ja mahdollistaa välillisesti matalan kynnyksen liikuntatoiminnan käynnistämisen ja kehittämisen, mikä voi tuoda urheiluseuroille ja yhdistyksille uudenlaista toimintaa ja uusia liikuntapaikkojen käyttäjiä. Harrastustoiminnan kautta nuorten liikkuminen lähiympäristössä voi lisääntyä.
Ympäristöosaaminen 2 0
Ympäristönäkökulmaa tuodaan soveltuvin osin esiin hankkeen toimenpiteissä (esim. sähköisen materiaalin käyttö).

9 Loppuraportin tiivistelmä

NOVA-hankkeen tavoitteena oli selvittää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 15–29-vuotiaille nuorille kohdennettua matalan kynnyksen liikuntatoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla sekä testata ja kehittää liikunnan järjestämisen toimintamalleja yhteiskehittämisen keinoin kohderyhmään kuuluvien nuorten, urheiluseurojen ja yhdistysten sekä kuntien kanssa. Hanke syntyi tarpeesta parantaa liikuntapalvelujen ja asiakkaiden kohtaamista ja selvittää erityisesti seurojen ja yhdistysten tilannetta ja mahdollisuuksia matalan kynnyksen liikuntapalvelujen järjestämiseksi nuorille, joilla voi olla hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja niistä johtuvaa syrjäytymisriskiä.

Hankkeessa toteutettiin kartoitus urheiluseurojen, liikuntapalveluja tarjoavien yhdistysten, kuntien sekä hyvinvointi- ja nuorten palveluja tuottavien järjestöjen matalan kynnyksen toiminnasta, toimijoiden osaamistarpeista, yhteistyöstä ja kiinnostuksesta tarjota nuorille osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia liikuntapalveluja. Lisäksi selvitettiin nuorten työllistämisen tilannetta. Selvitykseen osallistui 72 urheiluseuraa ja 26 yhdistystä sekä yhteensä 62 kunta- ja järjestötoimijaa 36 eri kunnasta tai järjestöstä. Tulokset koottiin raportiksi. Selvityksen kautta saatiin kokonaiskuva työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kohdennetusta matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta Pohjois-Pohjanmaalla.

Kartoituksen pohjalta koottiin yhteistyökumppanit testaamaan liikuntapalvelujen yhteiskehittämistä. Mukana olivat ODL Startin ja Raahen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmät sekä alueen urheiluseuroja. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sovellettiin ODL Liikuntaklinikan ja Virpiniemen liikuntaopiston HEP! – Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla -hankkeessa kehitettyä kokemusliikunnan mallia. Liikuntapalvelujen testaukseen osallistui 24 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Testaus kiinnosti laajasti sekä toimijoita että kohderyhmänuoria. Nuoret osallistuivat kokeilussa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Palaute kokeilusta oli pääsääntöisesti positiivista; pilotointi oli lisännyt innostusta liikkumiseen. Testaukseen osallistuneet työpajaohjaajat kokivat, että testaus lisäsi ymmärrystä liikunnan kynnyksen madaltamisesta ja toi innostusta liikunnan järjestämiseen työpajalla. Urheiluseuroille testaus tarjosi puolestaan mahdollisuuden kokeilla uudelle kohderyhmälle suunnattua liikuntatoimintaa uudesta näkökulmasta. Osallistuminen oli laittanut heidät miettimään eri tavalla ohjausta, ja heillä olisi kiinnostusta jatkossakin vastaavaan toimintaan. Liikuntapalvelujen testauksen kautta saatiin kokemuksia liikuntapalvelujen yhteissuunnittelusta ja kokemusliikunnan toimintamallin soveltuvuudesta seuratoimintaan.

Hankkeessa järjestettiin lisäksi viisi kokemusliikunnan työpajaa sekä päätösseminaari. Työpajoissa tutustuttiin kokemusliikuntaan, ideoitiin matalan kynnyksen liikuntatoimintaa sekä työstettiin ideoista käytännön kokeiluihin tähtääviä projektiaihioita. Toiminnan tuloksena syntyi moniammatillinen verkosto, johon liittyi mukaan 57 matalan kynnyksen liikuntatoiminnan kehittämisestä ja kokemusliikunnan mallin soveltamisesta kiinnostunutta henkilöä.

NOVA-hankkeessa tehty selvitystyö osoitti, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kohdennettu matalan kynnyksen liikuntatoiminta ja sen kehittäminen kiinnostavat nuoria ja kunta- sekä 3. sektorin toimijoita. Liikuntatoiminnan kehittämiseksi tarvitaan jatkossa muun muassa toimijoiden tiiviimpää verkottumista, lisäresursseja ja toimijoiden koulutusta kokemusliikunnan soveltamiseksi ohjaustyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa ja käynnistettäessä nuorten osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä ja nuoria aktivoivaa liikuntatoimintaa moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisen jatkohankkeen tarvetta. Tulosten pohjalta valmisteltiin NOVA2-hanke, josta jätettiin hakemus ESR-hakuun maaliskuussa 2018.