Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21028

Hankkeen nimi: Suo, susiraja ja segregaatio- kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutusavain Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0910338-0

Jakeluosoite: Pohjolankatu 28 B 87100 Kajaani

Puhelinnumero: 040 7298215

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.koulutusavain.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Leena Haataja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-leena.haataja(at)koulutusavain.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 729 8215

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sukupuolen merkitystä työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ei huomioida käytännön tasolla, vaikka olemassa olevat tutkimukset ovat osoittaneet siinä olevan sekä määrällisiä että ”sisällöllisiä” eroja naisten ja miesten välillä. Suomessa vahvana olevat stereotypiat näkyvät voimakkaasti työllisyyden edistämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa siinä millaisia menetelmiä ja aktivoivia toimenpiteitä käytetään eri sukupuolille, mille aloille ja millaisin tehtäviin ohjataan, sukupuolisensitiivisiä ohjausmenetelmiä ei ole vielä kehitetty näille sektoreille. Syrjäytymistä koskevaa alueellista tietoa ei juurikaan ole syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistamiseksi aluenäkökulmasta. Koulutus- ja työmarkkinoiden jakaantuminen sukupuolen mukaan (segregoituminen) ei aiheuta vain yksilötason valintarajoitteita, vaan myös esteen suomalaisen osaamisen tehokkaalle käytölle, oikeanlaiselle kohdentumiselle, työmarkkinoiden joustavalle toiminnalle ja vahvistaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. Segregaation lieventämiseksi tulee tehdä kehittämistoimenpiteitä myös syrjäytyneisyyskysymyksissä ja työllisyyden edistämisessä, mutta myös yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamisessa tulee huomioida suomalainen segregaatio ja keinot lieventää sitä.

Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteina ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation lieventäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, alueellisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon edistäminen erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteina ovat kainuulaisen ja lappilaisen koulutus- ja työmarkkinoiden erityispiirteiden tunnistaminen ja tiedon lisääminen tasa-arvonäkökulmasta, syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistaminen, syrjäytymistä koskevan ja sitä ehkäisevän uuden tiedon ja osaamisen lisääminen ja uuteen tietoon pohjautuvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sekä alueiden elinvoimaisuuden että yksilöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, osallisuuden vahvistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös tuottaa uutta tietoa tukemaan tulevia maakunta- ja sote-uudistuksia.

Hankkeessa toteutetaan Kainuuta ja Lappia koskeva selvitys- ja toimenpidekokonaisuus, jossa ovat mukana seuraavat osat:
A. Sukupuolijakautuneet työmarkkinat Kainuussa
Kainuun segregaatioselvityksen tavoitteena on tuottaa Kainuun maakunnan yrityksille sekä valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatioille tietoa ja tunnuspiirteitä Kainuussa vallitsevan segregaation (=koulutuksen ja työelämän jakaantuminen naisten ja miesten aloihin) tämänhetkisestä tilanteesta.
B. Syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistaminen Kainuussa ja Lapissa
Osa sisältää selvityksen, jonka tarkoituksena ja tavoitteena on saada tietoa siitä, mitkä ovat syrjäytymisen syyt ja seuraukset Kainuussa ja Lapissa. Niiden avulla selvitämme, mitä eroa on miesten ja naisten syrjäytymisellä. Osa sisältää lisäksi: kehittämistoimenpiteitä alueen toimijoille ja päätöksentekijöille; aktivoivia toimenpiteitä työttömille työnhakijoille; työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkoston asiantuntijoille ja käytännön toimijoille suunnatut sukupuolisensitiiviset koulutukset; työnantaja coachauksia ja infotilaisuuksia
C. Asiantuntijaverkostoyhteistyö
D. Hankkeen päätösseminaarit
Suo, susiraja ja segregaatio hankkeen odotettavia tuloksia/tuotoksia ovat:
• Syrjäytymisen ja intersektionaalisen sukupuolen tunnusluvut ja mittaristo (sähköinen)
• Hyvinvointia ja osallisuutta mittaavat alueelliset tunnusluvut, joita voidaan hyödyntää mm. aluetalouden ja tulevaisuuden ohjauksen ennakoinnissa
• Edellisten kohtien käyttöä ohjaava käsikirja
• Www-sivut, johon mittaristo ja tunnusluvut sijoitetaan
• Sukupuolisensitiivisiä työkaluja ja toimintamalleja mm. ohjaukseen
• Www-sivuille sijoitetaan hankkeessa tuotettua sekä jo olemassa olevaa syrjäytymistä, osallisuutta ja sukupuolta käsittelevää tietoa.

Hanke tuo selvyyttä Suomen yhteiskuntaa pitkään askarruttaneeseen kysymykseen syrjäytyneisyyden syistä ja tarjoaa konkreettisia toiminnallisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Se tuo myös huomion sukupuolen merkitykseen ja rooliin syrjäytymisessä ja auttaa kehittämään toimenpiteitä, jotka huomioivat tasa-arvoisesti molempien sukupuolten tyypilliset syrjäytymisen syyt ja niitä auttavat toimenpiteet. Hanke tuo myös tietoa Kainuussa vallitsevan työelämän segregaation tilasta ja auttaa maakuntaa, viranomaisia, päättäviä tahoja ymmärtämään, mistä segregaatio johtuu ja miten sitä voi ehkäistä. Näin ollen helpotetaan työpaikkojen ja -tekijöiden kohtaanto-ongelmia ja osaamisen väärinkohdistuneisuutta eli edesautetaan työttömien työnhakijoiden ja avonaisten työpaikkojen kohtaamista ja etenkin naisten siirtymistä työelämässä laaja-alaisemmin myös niille aloille, jotka tyypillisesti eivät ole vetäneet naisia puoleensa (ja päinvastoin). Hankkeessa mukana olevia kohderyhmien edustajia (työttömät työnhakijat) tuetaan pohtimaan laajasti uravalintojaan ja tuotetaan hoksautuksia ns. ei-perinteisistä valintamahdollisuuksista sekä työttömille työnhakijoille että asiantuntijoille (osaamisen kehittäminen). Hanke auttaa maakuntien kehittymistä koska sen avulla autetaan ehkäisemään syrjäytyneisyyttä kuten myös hoitamaan sitä. Tavoitteena on syrjäytyneen saattaminen takaisin osaksi yhteiskuntaa, jonka kautta saadaan aikaan säästöjä. Hankkeen toimenpiteiden avulla myös ehkäistään syrjäytymisestä aiheutuvia terveydellisiä ongelmia ja näin ollen säästetään tulevaisuuden hoitokustannuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat:
‒työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkosto Kainuussa ja Lapissa (sotetoimijat, TE-hallinto, hanketoimijat, koulutusorganisaatiot jne.): sekä käytännön työtä tekevät että heidän taustaorganisaationsa
‒työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat ja syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja naiset, entiset yrittäjät
‒ohjausalan ammattilaiset, ml. opot perusopetuksessa
‒yritykset ja muut työnantajat
‒viranomaiset alue- ja paikallishallinnossa
‒työmarkkina- ja ammattijärjestöt
‒ministeriöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen ja kaikkien toimenpidekokonaisuuksien välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki tahot ja henkilöt, jotka voivat hyödyntää hankkeesta saatuja tietoja, kokemuksia, osaamista ja malleja niin julkisella sektorilla yksityisellä kuin 3. sektorillakin (mm. päätöksiä tekevät viranomaiset paikallis-, alue- ja kansallisella tasolla, poliitikot, tutkijat); työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkoston asiakkaat ja heidän lähi- ja kontaktiverkostonsa; kansainvälinen yhteistyökumppani ja maakuntien asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 611

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 325 891

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 938

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Rovaniemen, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Kolari, Simo, Muonio, Rovaniemi, Suomussalmi, Inari, Paltamo, Ristijärvi, Ranua, Posio, Pelkosenniemi, Ylitornio, Keminmaa, Pello, Savukoski, Tornio, Sodankylä, Enontekiö, Salla, Kittilä, Puolanka, Sotkamo, Kajaani, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Hyrynsalmi, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 296

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelun aikana kerättyä aineistoa on tarkasteltu sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista ja hankkeen suunnittelussa on ollut mukana Suomen johtavia tasa-arvon asiantuntijoita, joiden vahvuutena on myös hankkeen toiminta-alueen tuntemus. Hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa on pohdittu sukupuolenja yhdenvertaisuuden merkitystä ja vaikutusta tavoitteiden asettelussa, arvioiduissa tuloksissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Analyysivaiheessa olemme perehtyneet mm. Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja sen kärkihankkeisiin, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston työllisistä tehtyihin tilastoihin, tutkimukseen, toteutettuihin teemaan liittyviin aikaisempiin hankkeisiin ja muihin teemaan liittyviin julkaisuihin ja asiakirjoihin. Hankkeen asiantuntijoilla on pitkä kokemus tasa-arvotyöstä sekä alueilla että virkamiestasolla ja näin ollen siitä kertynyttä kokemus on ollut myös hankesuunnitelman pohjana.Hankesuunnitelman pohjana on ollut YTT Irmeli Karin väitöskirja Lapin yliopistosta "Alueen ja työn sukupuoli", alueelliset tilastot, työelämäbaerometrit, keskustelut alueviranomaisten kuten TE_toimistojen ja ELY-keskusten;Soten, hanketoimijoiden, asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen asiantuntijat edustavat oman substanssinsa asiantuntijoita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolten tasa-arvon edistämishanke.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke on tasa-arvohanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 4
Sähköisten työskentelymenetelmien käyttö mahdollisuuksien mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Kehitetään aineettomia toimintamalleja työskentelytapoja jokapäiväiseen työskentelyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Pyritään lieventämään alueellista segregaatiota ja ehkäistä syrjäytymistä , joka vaikuttaa alueiden rakenteisiin siten että saadaan osaavat ja koulutetut ihmiset sinne, jossa heidän osaamisensa tulee hyödyksi riippumatta sukupuolesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Kehitetään aineettomia toimintamalleja työskentelytapoja jokapäiväiseen työskentelyyn.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Pyrimme käyttämään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä välineitä korvaamaan matkustamisen. Mahdollisuuksien mukaan myös käytämme julkisia välineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja pyrkii ehkäisemään syrjintää.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan alueelliset lähtökohdat, kulttuuriset erot ja myös yhdenvertaisuuden ulottuvuudet.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-