|
|
|
Hankekoodi: S21028
Hankkeen nimi: Suo, susiraja ja segregaatio- kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koulutusavain Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 0910338-0
Jakeluosoite: Pohjolankatu 28 B 87100 Kajaani
Puhelinnumero: 040 7298215
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.koulutusavain.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Leinonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kouluttaja, ohjaaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.leinonen(at)koulutusavain.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 302 2662
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sukupuolen merkitystä työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ei huomioida käytännön tasolla, vaikka olemassa olevat tutkimukset ovat osoittaneet siinä olevan sekä määrällisiä että ”sisällöllisiä” eroja naisten ja miesten välillä. Suomessa vahvana olevat stereotypiat näkyvät voimakkaasti työllisyyden edistämisessä ja osallisuuden vahvistamisessa siinä millaisia menetelmiä ja aktivoivia toimenpiteitä käytetään eri sukupuolille, mille aloille ja millaisin tehtäviin ohjataan, sukupuolisensitiivisiä ohjausmenetelmiä ei ole vielä kehitetty näille sektoreille. Syrjäytymistä koskevaa alueellista tietoa ei juurikaan ole syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistamiseksi aluenäkökulmasta. Koulutus- ja työmarkkinoiden jakaantuminen sukupuolen mukaan (segregoituminen) ei aiheuta vain yksilötason valintarajoitteita, vaan myös esteen suomalaisen osaamisen tehokkaalle käytölle, oikeanlaiselle kohdentumiselle, työmarkkinoiden joustavalle toiminnalle ja vahvistaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. Segregaation lieventämiseksi tulee tehdä kehittämistoimenpiteitä myös syrjäytyneisyyskysymyksissä ja työllisyyden edistämisessä, mutta myös yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamisessa tulee huomioida suomalainen segregaatio ja keinot lieventää sitä.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteina ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation lieventäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, alueellisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon edistäminen erityisesti Lapissa ja Kainuussa. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteina ovat kainuulaisen ja lappilaisen koulutus- ja työmarkkinoiden erityispiirteiden tunnistaminen ja tiedon lisääminen tasa-arvonäkökulmasta, syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistaminen, syrjäytymistä koskevan ja sitä ehkäisevän uuden tiedon ja osaamisen lisääminen ja uuteen tietoon pohjautuvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sekä alueiden elinvoimaisuuden että yksilöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, osallisuuden vahvistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on myös tuottaa uutta tietoa tukemaan tulevia maakunta- ja sote-uudistuksia.
Hankkeessa toteutetaan Kainuuta ja Lappia koskeva selvitys- ja toimenpidekokonaisuus, jossa ovat mukana seuraavat osat:
A. Sukupuolijakautuneet työmarkkinat Kainuussa
Kainuun segregaatioselvityksen tavoitteena on tuottaa Kainuun maakunnan yrityksille sekä valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatioille tietoa ja tunnuspiirteitä Kainuussa vallitsevan segregaation (=koulutuksen ja työelämän jakaantuminen naisten ja miesten aloihin) tämänhetkisestä tilanteesta.
B. Syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistaminen Kainuussa ja Lapissa
Osa sisältää selvityksen, jonka tarkoituksena ja tavoitteena on saada tietoa siitä, mitkä ovat syrjäytymisen syyt ja seuraukset Kainuussa ja Lapissa. Niiden avulla selvitämme, mitä eroa on miesten ja naisten syrjäytymisellä. Osa sisältää lisäksi: kehittämistoimenpiteitä alueen toimijoille ja päätöksentekijöille; aktivoivia toimenpiteitä työttömille työnhakijoille; työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkoston asiantuntijoille ja käytännön toimijoille suunnatut sukupuolisensitiiviset koulutukset; työnantaja coachauksia ja infotilaisuuksia
C. Asiantuntijaverkostoyhteistyö
D. Hankkeen päätösseminaarit
Suo, susiraja ja segregaatio hankkeen odotettavia tuloksia/tuotoksia ovat:
• Syrjäytymisen tunnuspiirteet Lapissa ja Kainuussa intersektionaalisesta sukupuolen näkökulmasta
• Tietokokonaisuus Kainuun segregaatiosta
• Toimenpide-ehdotuskokonaisuus syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sukupuolen huomioimiseksi sekä segregaation lieventämiseksi Kainuussa ja Lapissa, sisältäen sukupuolisensitiivisiä työkaluja ja toimintamalleja mm. ohjaukseen
--> julkaistava raportti ja artikkelit
• WWW-sivut, johon sijoitetaan hankkeessa tuotettua sekä jo olemassa olevaa syrjäytymistä, osallisuutta ja sukupuolta käsittelevää tietoa
• Syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville suunnattu matalan kynnyksen terapiatoimintamalli
• Verkkokoulutusmateriaali syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sukupuolen huomioimiseksi sekä segregaation lieventämiseksi, kohderyhmänä erityisesti työllisyystoimijat ja muut ohjaustyötä tekevät sekä työnantajat
• Podcastsarja (3-4 podcastia) hankkeen sisältöteemoista saaduista tuloksista ja kokemuksista.
Hanke tuo selvyyttä Suomen yhteiskuntaa pitkään askarruttaneeseen kysymykseen syrjäytyneisyyden syistä ja tarjoaa konkreettisia toiminnallisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Se tuo myös huomion sukupuolen merkitykseen ja rooliin syrjäytymisessä ja auttaa kehittämään toimenpiteitä, jotka huomioivat tasa-arvoisesti molempien sukupuolten tyypilliset syrjäytymisen syyt ja niitä auttavat toimenpiteet. Hanke tuo myös tietoa Kainuussa vallitsevan työelämän segregaation tilasta ja auttaa maakuntaa, viranomaisia, päättäviä tahoja ymmärtämään, mistä segregaatio johtuu ja miten sitä voi ehkäistä. Näin ollen helpotetaan työpaikkojen ja -tekijöiden kohtaanto-ongelmia ja osaamisen väärinkohdistuneisuutta eli edesautetaan työttömien työnhakijoiden ja avonaisten työpaikkojen kohtaamista ja etenkin naisten siirtymistä työelämässä laaja-alaisemmin myös niille aloille, jotka tyypillisesti eivät ole vetäneet naisia puoleensa (ja päinvastoin). Hankkeessa mukana olevia kohderyhmien edustajia (työttömät työnhakijat) tuetaan pohtimaan laajasti uravalintojaan ja tuotetaan hoksautuksia ns. ei-perinteisistä valintamahdollisuuksista sekä työttömille työnhakijoille että asiantuntijoille (osaamisen kehittäminen). Hanke auttaa maakuntien kehittymistä koska sen avulla autetaan ehkäisemään syrjäytyneisyyttä kuten myös hoitamaan sitä. Tavoitteena on syrjäytyneen saattaminen takaisin osaksi yhteiskuntaa, jonka kautta saadaan aikaan säästöjä. Hankkeen toimenpiteiden avulla myös ehkäistään syrjäytymisestä aiheutuvia terveydellisiä ongelmia ja näin ollen säästetään tulevaisuuden hoitokustannuksia.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
‒työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkosto Kainuussa ja Lapissa (sotetoimijat, TE-hallinto, hanketoimijat, koulutusorganisaatiot jne.): sekä käytännön työtä tekevät että heidän taustaorganisaationsa
‒työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat ja syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja naiset, entiset yrittäjät
‒ohjausalan ammattilaiset, ml. opot perusopetuksessa
‒yritykset ja muut työnantajat
‒viranomaiset alue- ja paikallishallinnossa
‒työmarkkina- ja ammattijärjestöt
‒ministeriöt
Hankkeen ja kaikkien toimenpidekokonaisuuksien välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki tahot ja henkilöt, jotka voivat hyödyntää hankkeesta saatuja tietoja, kokemuksia, osaamista ja malleja niin julkisella sektorilla yksityisellä kuin 3. sektorillakin (mm. päätöksiä tekevät viranomaiset paikallis-, alue- ja kansallisella tasolla, poliitikot, tutkijat); työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimijaverkoston asiakkaat ja heidän lähi- ja kontaktiverkostonsa; kansainvälinen yhteistyökumppani ja maakuntien asukkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 563
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 821
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 325 890
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 295 609
Maakunnat: Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Kittilä, Ylitornio, Kolari, Suomussalmi, Muonio, Pello, Ranua, Tornio, Savukoski, Ristijärvi, Paltamo, Sodankylä, Salla, Posio, Inari, Enontekiö, Rovaniemi, Pelkosenniemi, Keminmaa, Simo, Kajaani, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Puolanka, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kemi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 296
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 4 |
| Sähköisten työskentelymenetelmien käyttö mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Kehitetään aineettomia toimintamalleja työskentelytapoja jokapäiväiseen työskentelyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Pyritään lieventämään alueellista segregaatiota ja ehkäistä syrjäytymistä , joka vaikuttaa alueiden rakenteisiin siten että saadaan osaavat ja koulutetut ihmiset sinne, jossa heidän osaamisensa tulee hyödyksi riippumatta sukupuolesta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Kehitetään aineettomia toimintamalleja työskentelytapoja jokapäiväiseen työskentelyyn. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Pyrimme käyttämään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä välineitä korvaamaan matkustamisen. Mahdollisuuksien mukaan myös käytämme julkisia välineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja pyrkii ehkäisemään syrjintää. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen päätavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen kaikissa toiminnoissa huomioidaan alueelliset lähtökohdat, kulttuuriset erot ja myös yhdenvertaisuuden ulottuvuudet. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Suo, susiraja ja segregaatio (SuoSegret) -hankkeen pitkän aikavälin tavoitteina olivat koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation lieventäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, alueellisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon edistäminen erityisesti Lapissa ja Kainuussa.
Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteina olivat kainuulaisen ja lappilaisen koulutus- ja työmarkkinoiden erityispiirteiden tunnistaminen ja tiedon lisääminen tasa-arvonäkökulmasta, syrjäytymiseen liittyvän sukupuolisidonnaisen problematiikan tunnistaminen, syrjäytymistä koskevan ja sitä ehkäisevän uuden tiedon ja osaamisen lisääminen ja uuteen tietoon pohjautuvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sekä alueiden elinvoimaisuuden että yksilöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, osallisuuden vahvistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa tukemaan maakunta- ja sote-uudistuksia.
SuoSegret-hankkeessa toteutettiin sekä mittava sukupuolisidonnaista syrjäytymistä ja segregaatiota koskeva selvityskokonaisuus Lapin ja Kainuun alueella että muiden toimenpiteiden kokonaisuus, mikä sisälsi 1. laajan koulutussarjan alueen työllisyystoimijoille ja muille ohjaustyötä tekeville, 2. infotilaisuuksia työnantajille, 3. organisaatio/ryhmäkohtaisia couchauksia työllisyystoimijoille ja muille ohjaustyötä tekeville, 4. matalan kynnyksen terapiapalveluita ja 5. ryhmätoimintoja teemaan liittyen työttömille työnhakijoille, 6. verkkokoulutusmateriaalin tuotannon sekä 7. erilaisia hankkeen tuloksia levittäviä tuotoksia, kuten laaja sähköinen tutkimisraportti, raportista tehty lyhennelmä painetun vihkosen muodossa, tuotetut toimenpidesuositukset, alueelliset seminaarit, podcast-sarja ja artikkeleita.
Hanke osoitti yhtäältä, että syrjäytymisessä sukupuolella on merkitystä ja se tulisi entistä paremmin huomioida eri tasoilla, toisaalta että vaikka segregaatio on vahvaa sekä Kainuussa että Lapissa, sitä ei riittävästi huomioida alueellisissa kehittämistoiminnoissa, mikä pahimmillaan estää uudenlaiset innovaatiot ja kehittämiskärjet. Tarvitaankin lisää – ennen kaikkea käytännön läheistä - koulutusta ja muita toimia näiden kysymysten esille nostamiseksi ja käytännön toteutukseksi.
Hankkeen aineistot ja materiaalit löytyvät osoitteesta www.koulutusavain.fi (--> tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus --> suosegret)