Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21031

Hankkeen nimi: AHJO Pro - työllistä itsesi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2017 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Susinno Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2204741-6

Jakeluosoite: Vesijärvenkatu 15

Puhelinnumero: 050 414 3633

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.susinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Kallio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.kallio(at)susinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4143633

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

AHJO Pro - työllistä itsesi

Hankkeen toimintamalli on jalostettu syksyllä 2017 päättyvästä AHJO - alusta itsensätyöllistämiseen pilottihankkeesta, jonka kokemuksia ja tuloksia on hyödynnetty hankkeen suunnittelussa. AHJO Pro tarjoaa alustan ja työvälineitä, jotka edesauttavat osallistujia työllistämään itsensä. Työllistymisen muotoja voivat olla esimerkiksi työpaikan saaminen, yrittäjyys oman yrityksen tai osuuskunnan kautta tai kevytyrittäjyys eli osa-aikaisen työsuhteen ja yrittäjyyden yhdistelmä. Yhä useammin itsensätyöllistäminen on varteenotettava, ja ainoakin vaihtoehto tilanteessa, jossa tulot muodostuvat useista puroista. Se vaatii kuitenkin tukea, ohjausta, verkottumista sekä omien taitojen päivitystä ja monipuolistamista.Itsensätyöllistävien määrä on jatkuvasti kasvussa. Hankkeen tavoitteena on, että siihen osallistuvien työttömien, 20-29 nuoret ja ikääntyneet 50+, valmiudet itsensätyöllistämiseen paranevat ja hankkeen päättymisen jälkeen suurin osa osallistujista on onnistunut työllistämään itsensä.

Noin puolitoistavuotta kestävän hankkeen aikana toteutetaan kolme samansisältöistä rotaatiota, joihin valitaan yhteensä noin 40 henkilöä. Hanke tarjoaa alustan sekä työkaluja, joilla osallistujat voivat kehittää työllistymisvalmiuksiaan eri osa-alueilla. Toimenpiteisiin sisältyy lähivalmennuspäiviä, työpajoja ja niihin liittyviä etä- ja ryhmätöitä, osallistujien henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta, yritysvierailuja sekä kaikille avoimia seminaareja. Osallistujien käytössä on yhteinen fyysinen tila, jota voidaan käyttää myös yhteisten valmennuspäivien ulkopuolella työryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoisempiin yhteistyöprojekteihin. Hankkeen toimintamalli perustuu vahvasti itseohjautuvuuteen, jossa korostetaan osallistujien vastuullisuutta ja interaktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu mm. niin, että osallistujat valitaan tasapuolisesti molempien sukupuolen edustajista. Hankkeen toimenpiteillä pyritään myös vahvistamaan naisten tasa-arvoa itsensäyrittäjinä, joka voi tarjota mahdollisuuden yhdistää työ- ja perhe-elämän joustavalla tavalla. Kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan kartoittaa työpajoissa käytännön casien pohjalta ja sisällyttää niitä soveltuvin osin osallistujien omiin suunnitelmiin.

Hankkeen tuloksena osallistujien omat vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja yrittäjävalmiudet kehittyvät. Hankkeen jälkeen osallistujien ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueista on kasvanut, he ovat omaksuneet yrittäjämäisen ajatteluja toimintatavan vahvemmin, oma liikeidea on kirkastunut ja sitä on pystytty kehittämään omista lähtökohdista. Myös esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidot ovat kehittyneet ja osallistujien keskinäinen yhteisöllisyys on voimistunut. Eri sukupolvien, nuoret ja 50+, kohtauttaminen edistää tasa-arvoa ja edistää osallistujien valmiuksia kohdata uusia sosiaalisia ryhmiä. Tavoitteena on, hankkeeseen osallistujasta vähintään puolet on hankkeen päättyessä joko työllistänyt itsensä, työllistynyt työmarkkinoille tai jatkanut opiskelujaan. Tuloksena odotetaan myös uusia yhteistyömalleja ja -verkostoja sekä palvelumallia, joiden toiminta jatkuu hankkeen
päättymisenkin jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

HANKKEEN VÄLITTÖMÄT KOHDERYHMÄT
Kohderyhminä ovat työttömät ja nivelvaiheessa (opiskelunsa päättävät) olevat 18-29 vuotiaat nuoret sekä työttömyysuhan alla olevat ja työttömät 50+ ikäiset. Tutkimusten mukaan yhä useammat nuoret ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä, koska he arvostavat työelämässä rahan sijasta itsenäisyyttä, vapautta ja joustavuutta. Itsensätyöllistäminen tukeekin näiden arvojen toteuttamista. Myös yli viisikymppisille itsensä työllistäminen voi usein olla jopa ainoa vaihtoehto, ainakin parempi vaihtoehto työttömyydelle. Haastattelujen perusteella hankkeeseen valittavilta, yhteensä noin 40 osallistujalta, toivotaan jokin alan ammattitutkintoa, yrittäjähenkisyyttä, tarvetta ja halua itsensä kehittämiseen, motivaatiota sekä aktiivista sitoutumista hankkeen toimenpiteisiin. Myös ammattitukintoa vailla olevia osallistujia voidaan ottaa hankkeeseen harkinnan mukaan. Tavoitteena on osallistujien tasapuolinen jako naisten ja miesten kesken. Hankkeessa eri sukupolvien kohtauttaminen ja siitä syntyvä vuorovaikutus tarjoaa molemmille osapuolille uudenlaisia tulokulmia oman yrittäjyyden kirkastamiseen ja yhteisöllisen toiminnan vahvistamiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

HANKKEEN VÄLILLISET KOHDERYHMÄT
Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen järjestämään seminaariin osallistuvat henkilöt, yritykset, yhteisöt, julkiset organisaatiot ja muut tahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 156 382

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 755

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 382

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 056

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Päijänteenkatu 9-11 ja Vesijärvenkatu 15 (15.10.18 alkaen)

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa on selvitetty itsensätyöllistäjien määrää ja jakautumista sukupuolittain. Itsensätyöllistäjistä yrittäjänä toimivista 60% on miehiä ja 40% naisia. Sensijaan freelancereina ja ammatinharjottajina toimii yhtä paljon miehiä ja naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Osallistujat pyritään valitsemaan niin, että edustettuina ovat tasapuolisesti molemmat sukupuolet. Hankkeen toimenpiteillä pyritään edistämään naisten tasa-arvoa itsensäyrittäjinä. Selvitysten mukaan esimerkiksi tietotekniikka valmiuksissa naisilla, etenkin ikääntyneimmillä, on miehiä enemmän täydennyskoulutustarpeita. Itsensäyrittäjyys voi myös edistää tasa-arvoa tarjoamalla mahdollisuuden työ- ja perheelämän yhdistämiseen joustavalla tavalla. Naisilla on usein paremmat valmiudet tiimityöhön. Sosiaaliset taidot, joustavuus ja järjestelykyky ovat yhteisöllistä oppimista edistäviä ominaisuuksia, joissa miehiä puolestaan voidaan valmentaa hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Työpajojen yhteen teemaan "kestävä kehitys" sisältyy mm. ekologisen kestävyyden tarkastelu ja osallistujien hiilijalanjäljen tarkastelu.Työpajatyöskentelyihin liittyvät myös vierailut yrityksiin, joissa tutustutaan käytännön esimerkkien kautta ratkaisuihin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Sen välittömänä vaikutuksena osallistujien tieto ja tietoisuus luonnonvarojen käytön kestävyydestä lisääntyy. Välillisenä vaikutuksena saatu tieto voi vaikuttaa myös käyttäytymis- ja kulutustottumusten muutokseen ja saadun tiedon välittäminen edelleen esim. lähipiiriin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Kuten edellä, em. työpajojen ansiosta tieto ja tietoisuus lisääntyvät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Kuten edellä. Tutustumiskohteena myöhemmin päätettävä luontokohde.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Kuten edellä. Tutustumiskohteena Vesijärvisäätiön toiminta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Työpajaan sisältyvä "tietoisku" Natura 2000ohjelmasta - mitä tarkoittaa ja mitä sisältää osana "tulevaisuuden ennakointi" teemaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
"Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys" sisältyy työpajojen teemoihin ja siihen liittyy esim. vierailu jätteiden kierrätysasemalla sekä keskuksessa. Kierrätys on vahvasti mukana myös järjestettävässä tapahtumassa. Työpajoissa ideoidaan myös uudenlaisia tuotteita ja palveluja materiaalien hyötykäyttöön liittyen. Parhaita ideoita voidaan jatkokehittää asiantuntijoiden sparrauksella.Hankkeessa pyritään hyödyntämään kierrätysmateriaaleja ja minimoimaan esimerkiksi paperijätteen määrä käyttämällä sähköistä tiedonvaihtoa niin koulutuksessa, etätöissä kuin viestinnässäkin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
"Tulevaisuuden ennakointi" työpajaan liittyen välittömänä seurauksena tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen uusiutuvista ja vaihtoehtoisista energialähteistä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on osallistujien itsensä työllistäminen pitkäaikaisesti, jonka tuloksena voi syntyä uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia, tuotteita ja palveluja, joissa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja osaamista ja jotka tukevat ja monipuolistavat nykyistä elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen koulutus, ohjaus ja työpajatoimista sekä osallistujien verkottuminen ja yhteistyö tarjoavat alustan uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle ja tuotteistamiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeen osallistujille vuokrattava tila Lahden ydinkeskustasta ja hankkeen kaikkien toimintojen keskittämihin samaan kiinteistöön vähentää tarvetta liikkua paikasta toiseen. Myös logistiikka, eli tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen voidaan minimoida. Osallistujien hyvinvoinnin edistämiseen sisältyvät myös yhteiset liikuntatapahtumat, joilla pyritään aktivoimaan heidän liikuntaansa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteet tukevat osallistujien hyvinvoinnin edistämistä, mm. erilaisten liikuntalajien ja taidelähtöisten menetelmien yhdistäminen työpaja-toimintaan aktivoivat osallistujien luovuutta. Myös uudet sosiaaliset suhteet, yhteisöllinen oppiminen, vertaistuki, mahdollisuus auttaa ja henkilökohtaiset onnistumiset edistävät osallistujien hyvinvointia. Voimaantumisen kautta osallistujien itsetunto vahvistuu ja kyky tunnista uusia mahdollisuuksia kasvaa. Onnistuessaan työllistämään itsensä,vaikka osa-aikasestikin, osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvaa merkittävästi.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen osallistujat edustavat eri ikäpolvia ja sukupuolia, joiden keskinäisellä yhteistyöllä pyritään edistämään osallistujien tasa-arvoa. Kummallakin sukupuolella ja ikäpolvella on omat vahvuudet, joita voidaan hyödyntää ja heikkoudet, joita voidaan vahvistaa. Hankkeen tarjoamat puitteet (tila ja laitteet) sekä yksilöllinen valmennus- ja ohjaustarjonta varmistavat sen, että kaikilla osallistujilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää valmiuksiaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen toimenpiteissä vahvistetaan osallistujien yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valmiuksia esimerkiksi työpaja-toiminnassa ja vierailujen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään osallistujien yhdenvertaisuutta riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutuksesta tai sosiaalisesta asemasta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeen toimenpiteet vahvistavat osallistujien tietämystä ja tuntemusta liittyen esimerkiksi alueen kulttuuriympäristöön. Tämä toteutetaan työpaja-työskentelyssä ja vierailujen yhteydessä. Mikrotasolla hankkeen erilaisista ihmisistä muodostuvat työryhmät ovat jo uudenlaisia kulttuuriympäristöjä ja niiden kautta saadut uudet sosiaaliset suhteet laajentavat jo sinällään osallistujien kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 7 7
Osallistujien ympäristöosaamista voidaan vahvistaa mm. työpajatyöskentelyllä ja niihin liittyvillä etätöillä sekä vierailuilla ja vierailijoilla. Tulevaisuuden ennakointi koulutusosiossa ympäristö-osaaminen on yksi keskeisimmistä aihe-alueista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-