Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21032

Hankkeen nimi: 3D InDesigner

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Oikarainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.oikarainen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 826 7615

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8
SASKY koulutuskuntayhtymä, 0204964-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tukee kesällä 2017 päättyvien 3D Boosti- ja 3D Invest -hankkeiden tuloksien käyttöönottoa yrityksissä. Aiemmissa hankkeissa ei ole toteutettu käyttöönottoon oleellisena liittyvää 3D-tulostuksella tehtävien kappaleiden suunnittelukoulutusta eikä laitteisiin liittyvää käyttökoulutusta. Päättyvissä hankkeissa on toteutettu yrityksille demoja 3D-tulostusta hyödyntäen. Tässä yhteydessä on havaittu, että yrityksiltä puuttuu 3D-tulostuksen täysipainoista hyödyntämistä tukevaa suunnitteluosaamista. On todettu, että uutta osaamista täytyy hankkia nopeasti, jotta yritykset voisivat hyödyntää 3D-tulostusta omassa tuotekehityksessään ja tuotevalmistuksessaan sekä löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen päätavoitteena muodostetaan yrityksien käyttöön suunnitteluekosysteemi, joka kasvattaa yritysten osaamista ja synnyttää yrityksille uusia innovaatioita ja kilpailukykyä. Suunnitteluekosysteemi on eri toimijoiden muodostama alusta, jossa toimijat jakavat tietoa ja osaamista 3D-suunnitteluun liittyen. Suunnitteluekosysteemin toimijat ovat koulutusorganisaatioita, yrityksiä sekä yksityisiä henkilöitä, joilla on osaamista ja erityistä kiinnostusta 3D-teknologiaa kohtaan. Ekosysteemi tarjoaa jäsenilleen väylän jakaa tietoa, myydä ja tarjota osaamistaan sekä verkostoitua muiden toimijoiden kanssa.Suunnitteluekosysteemiin kuuluu hankepartnereiden lisäksi merkittäviä kotimaisia toimijoita. Tämän lisäksi hankitaan ulkomaista suunnitteluosaamista ekosysteemin käyttöön. Erityisen kiinnostavaa on yhteistyö koti- ja ulkomaisten laitevalmistajien kanssa, joilta saadaan tietoa 3D–tulostuksen uusimmista mahdollisuuksista.

Suunnitteluekosysteemin muodostamisen taustalla on nopeasti kasvava tarve 3D-tulostussuunnitteluun kykenevistä osaajista, joiden puute hallitsemattomana tulee aiheuttamaan häiriöitä työmarkkinoilla esimerkiksi palkkauspiikkeinä ja nopeina työpaikanvaihtoina. Tarkoituksena on, että ekosysteemin hanketoimijat kouluttavat lyhyellä aikavälillä riittävästi 3D-tulostuksen täysipainoisen liiketaloudellisen hyödyntämisen edellyttämän suunnittelun hallitsevia osaajia.

Tämä toteutetaan hankkeessa neljän tavoitteen avulla.

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena luodaan 3D-tulostussuunnittelu -osaajaverkosto: Tuloksena syntyy 3D-tulostussuunnitteluekosysteemi, joka kerää yhteen alueen 3D-tulostussuunnitteluosaamista tarvitsevat mikro- ja pk- yritykset sekä kehittää ja jakaa tulostussuunnitteluosaamista.

Hankkeen toisena tavoitteena muodostetaan 3D–tulostussuunnittelu- ja kehitysympäristö: Tuloksena on 3D–tulostussuunnittelu- ja kehitysympäristö, jossa olemassa olevan aiemman hankkeen yhteydessä toteutetun 3D-tulostusympäristön toiminta on laajennettu käytettäväksi myös 3D-tulostussuunnitteluun.

Hankkeen kolmantena tavoitteena kehitetään 3D-tulostussuunnitteluosaamista ja testataan siihen soveltuvia malleja: Tuloksena saadaan kehittämisen ja soveltamisen malli, jolla mahdollistetaan yrityskohtainen 3D-tulostussuunnittelu ja suunnitellun tuotteen pilotointi.

Hankkeen neljäntenä tavoitteena kehitetään 3D-tulostussuunnitelukoulutusta: Tuloksena kehitetään koulutuskokonaisuus 3D-tulostukseen ja pikamallinnukseen yritystarpeiden pohjalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja SASKY koulutuskuntayhtymän (SASKY) oppilaitokset. Varsinaisen kohderyhmän muodostavat oppilaitosten henkilökunta ja verkostossa toimivat alueen pk- ja mikro-yritykset sekä niiden henkilöstö.

Hanke vahvistaa meneillään olevan Tampere3 –hankkeen tavoitteita. TTY:n ja TAMK:n yhteisten opintokokonaisuuksien rakentaminen sekä tutkintojen yhteneväisyys ja opiskelijan kannalta opintojen monipuolinen valintamahdollisuus ovat Tampere3 kärkiajatuksia. Hanke mahdollistaa myös SASKYn keskittymisen niihin osaamisalueisiin, jotka ammattisessa koulutuksessa ovat tärkeimpiä. Laitteistokanta mahdollistaa toiminnan keskittymisen muotoiluun, laitteiden operatiiviseen toimintaan sekä skannaukseen.

Pirkanmaan alueen yritykset ovat tärkein kohderyhmä hankkeen toiminnassa. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa monet yritykset ovat ilmaisseet tarpeensa ja halukkuutensa liittyä mukaan hankkeen toimintaan. Mukaan ovat lupautuneet Absolute Dimension tmi, Kyrel Oy, HL Work, Purso Oy, Tasowheel Oy, Metalpak Oy ja Nordic Metal 3D Oy. Yrityksissä erityisesti tuotteiden suunnittelijat sekä tuotekehityksestä vastaavat henkilöt ovat avainasemassa 3D-suunnitteluosaamisen näkökulmasta. Yhteistyöverkoston laajenemisen myötä erilaiset toimijat kohtaavat ja voivat luoda esimerkiksi uusia alihankintaketjuja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten opiskelijat, jotka voivat ottaa osaa hankkeeseen esimerkiksi opinnäyte- ja diplomitöiden muodossa. Hankkeeseen mukaan tuleviin yrityksiin opiskelijat voivat hakeutua myös työssäoppimis- tai harjoittelujaksoille. Oppilaitosten opiskelijat ovat tärkein välillinen kohderyhmän, sillä oppilaitosten henkilökunnan osaamisen vahvistuminen parantaa suoraan opetuksen ja koulutuksen laatua. Hankkeen aikana hankittu osaaminen siirtyy oppilaitosten opetuksen uudistuessa myös teollisuuteen valmistuvien uusien opiskelijoiden myötä. Näin yrityksillä on tulevaisuudessa "automaattisesti" käytössään hankkeen aikana rakennettu osaaminen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat Pirkanmaan alueen muut oppilaitokset (peruskoulut ja toinen aste), joissa tieto 3D-suunnittelusta leviää ja alan työllistymismahdollisuudet laajenevat.

Hankkeen eri tiedotuskanavien (3D Pirkanmaa verkosto, nettisivut, some-kanavat) avulla myös yksittäisten asiasta kiinnostuneiden henkilöiden tietämys 3D-suunnittelusta kasvaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 184 186

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 828

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 372 261

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 143 770

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Keski-Suomi

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Keuruun, Tampereen, Porin, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Kangasala, Vesilahti, Tampere, Huittinen, Virrat, Punkalaidun, Keuruu, Valkeakoski, Nokia, Ruovesi, Ikaalinen, Lempäälä, Urjala, Orivesi, Hämeenkyrö, Mänttä-Vilppula, Pirkkala, Parkano, Multia, Pälkäne, Ylöjärvi, Akaa, Juupajoki, Sastamala, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 46

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta valmistelleiden asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kantavia arvoja hankkeessa sekä toteutuksesta vastaavien oppilaitosten toiminnassa yleensäkin. Erillistä raporttia analyysistä ei tehdä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Konetekniikan alalla on vielä melko vähän naisia miesten lukumäärään verrattuna. Hanke pyrkii osaltaan tekemään alaa tunnetuksi ja molempia sukupuolia kiinnostavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikka se huomioidaankin hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Materiaalia käytetään vain tarpeen mukaan. Kappaleista voidaan tehdä kevyempiä ja kestävämpiä, jolloin tekniikan käytön myötä ekologinen kestävyys on parempi perinteisiin menetelmiin nähden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Tulostamalla valmistettavia kappaleita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Lähivalmistus on mahdollista. Tämä pienentää kuljettamiseen liittyvää energian tarvetta, mikä taas vähentää ilmastonmuutosten riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta pinta- ja pohjavesiin tai maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Jätettä syntyy vähemmän perinteiseen materiaalia poistavaan menetelmään nähden. Biokomposiittien tulostaminen edistää kestävää kehitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hankkeen toiminta keskittyy osallistuvien maakunnan elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja yhteistyön isäämiseen. Uuden teknologian avulla valmistusta voidaan tuoda takaisin ulkomailta Suomeen, ja se mahdollistaa kokonaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Tuotteiden muotoilu on vapaampaa kuin perinteisillä valmistusmenetelmillä. Tämä antaa suuria mahdollisuuksia myös esimerkiksi käsityöläisille ja taiteilijoille kehittää palvelujaan.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Valmistettavia kappaleita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, jolloin puolivalmiiden tuotteiden siirtelytarve vähenee. Tekniikan avulla lähivalmistus on mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Yritysten kilpailukyvyn kasvu lisää hyvinvointia ja työllisyyttä
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo. Hanke pyrkii tekemään alasta kiinnostavaa ja lisää sen tunnettavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanketta toteuttavat koulutusorganisaatiot ovat kansainvälisiä, ja niissä kulttuurinen yhdenvertaisuus on tärkeä arvo.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Ympäristöosaaminen 2 4
Tietoisuus raaka-aineiden uusiokäyttömahdollisuuksista paranee. Alalle saattaa syntyä uusia uusiokäyttöä tarjoavia ja raaka-aineaihioita tuottavia yrityksiä (esim. ABS-muovijätteestä murskataan ja sulatetaan lankatulostimessa käytettävää nauhaa).

9 Loppuraportin tiivistelmä

-