Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21033

Hankkeen nimi: Yrittäjäksi - nuorille tukea yrittämisen alkuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2017 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 8344217

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Gustafsson-Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.gustafsson-pesonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 834 4217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea nuoresta tai opiskelijasta yrittäjäksi lähtemisen polkua, yrittäjyyden alkuvaiheen ponnisteluja. Hankkeessa keskitytään opintojen aikaiseen ja jälkeiseen tai opintojen loppuvaiheen yrittäjyyden tukemiseen ja näin ollen myös uudenlaisten urapolkujen tukemiseen. Mukaan toivotaan myös muita yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria, kuin vain korkea-asteen opintoja suorittamassa olevia. Hankkeessa tuodaan esille kansallisesti että kansainvälisesti yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen ja innovaatioiden toimivia malleja Etelä-Savon yrittäjyyden (kevytyrittäjyyden) kehittämiseksi. Näitä malleja testataan nuorten yrittäjäksi tukemisen konkreettisina toimenpiteinä (järjestetään yrittäjyystuokioita, valmennusta, pithaustilaisuuksia, todellisia yrittämisen paikkoja). Tavoitteena on esitestata Etelä-Savon yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen ja innovaatioiden kehittämiseen toimiva ja uusia yrityksiä tuottava malli.

Hankkeessa on 6 työpakettia:
WP 1: Yrittäjyystuokiot ja kesäyrittäjänä mallin tuotekehitys mm. Parhaiden yrittäjyysmallien käytänteiden tuomisen ja toteuttamisen mahdollisuudet Etelä-Savossa
WP 2: Yrittäjyysvalmennuksen Start up Accelerator tuotekehittäminen ja testaaminen (yhtenä mahdollisuutena voi olla esim. polkun luominen AHJO Accelerator valmennukseen) "Start up Accelerator" valmennus on lähtölaukaus yrittäjyysvalmennukselle
WP 3: Kesäyrittäjänä mallin testaaminen Etelä-Savo kontekstiin soveltuvana (Start up summer school). Tavoitteena on, että kesäaika otetaan hyötykäyttöön yrittäjäksi lähtemisen ja toisaalta työllistymisen tukemiseksi, mm. kevyt yrittäjyys on mahdollisuus. Tavoitteena on huipentaa kesä yrittäjänä- tapahtuma Etelä-Savossa pitching tapahtumiin tai oman SLUSH-henkiseen tapahtumaan. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käydä SLUSH Helsingissä
WP 4: Joulusesongin hyötykäyttö yrittäjäksi lähtemisessä (kevytyrittäjyys)
WP 5: Kaikkiin työpaketteihin liittyy alku-, keskivaihe- ja loppuselvitys, jotta toimenpiteiden vaikuttavuus saadaan näkyväksi
WP 6: Hankkeesta tiedottaminen, markkinointi, hallinnointi, seuranta


Hankkeen tuloksena osallistujista merkittävä joukko saa erinomaiset valmiudet jalostaa ja perustaa oman yrityksen heti hankkeen aikana tai jälkeen (yritysmuotoa ei rajata esim. NY, 4H tai osuuskunta voivat olla toimivia malleja). Osa osallistujista työllistyy toisen palvelukseen. Osa lähtee opiskelemaan edelleen ja saa erinomaiset työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet tulevaa elämää silmällä pitäen.

Hankkeen tuloksena tuetaan Etelä-Savon nuorten yrittäjyyden ja korkea-asteen yrittäjyyden ekosysteemin toimenpiteiden polkumallia - perusasteelta toisen asteen kautta korkea-asteelle ja edelleen eteenpäin. Ohessa voi jo kerran suunnittelemaansa yritystä kehittää eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan nuorten yrittäjyys- ja työllistymisvalmiudet paranevat ja alue saa uutta elinvoimaa nuorista ja yrittäjistä.

Jokainen perustettu yritys tukee alueen elinkelpoisuutta ja potentiaalista työllisyyttä jo lyhyellä, mutta erityisesti pitkällä tähtäimellä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat erityisesti nuoret ja korkea-asteen opiskelijat jo osin opintojen aikana ja myös opintojen loppuvaiheessa tai heti opintojen päättymisen jälkeen. Yrittäjyystiimejä voi tulla Xamkista ja Aalto yliopiston BSCBA -koulutuksesta yhdessä Mikkeli Entrepreneurship Society kanssa. Lisäksi mukaan toivotaan myös muita nuoria, joille yrittäjyys voi olla mahdollisuus työllistymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Laajasti alueen nuoret, alueen muut oppilaitokset, mikro- ja pk yritykset, alueelliset ja kansalliset yrittäjyysverkostot.
Lisäksi yhteistyötä tehdään erilaisten yrittäjyyden kehittäjäkumppanien kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 203 123

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 381

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 176

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 199 115

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Sulkava, Puumala, Pieksämäki, Kangasniemi, Mäntyharju, Hirvensalmi, Mikkeli, Pertunmaa, Enonkoski, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjyys lisää omalta osaltaan naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä (THL tutkimus, 2016). Hankkeen toiminta keskittyy nuorten työuran edistämiseen, joko koulutusta vastaaviin tehtäviin työelämässä tai oman liiketoiminnan käynnistämiseen. Hankkeessa toteutettavaan työpaketteja, joiden tavoitteena on, että mahdollisimman moni motivoitunut nuori, sukupuolesta riippumatta työllistyy, perustaa yrityksen tai pääsee urallaan eteenpäin. Hankkeen välillisenä kohderyhmän ovat alueen potentiaaliset työllistäjät –pk-yritykset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisyrittäjien määrä yrittäjäväestöstä on noussut melko hyvin viime vuosien aikana. Tällä hetkellä 30% yrittäjistä on naisia (THL, 2016). Mutta prosenttiosuudessa on edelleen parantamisen varaa. Valtavirtaistaminen on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Koko maassa korkeakoulutetuista vastavalmistuneista työllistyvät miehet hieman paremmin kuin naiset. (http://www.stat.fi/til/sijk/2012/sijk_2012_2014- 02-12_tie_001_fi.html) Suomen yrittäjien jäsentilastojen mukaan taas yrittäjistä 73,5 % on miehiä ja naisia selkeä vähemmistö. (http://www.yrittajat.fi/File/74a2a91a-c1dc-4e10- b809-b366448b4dc6/SY_tilastot2013.pdf) Tämän perusteella erityisesti naisia tulisi kannustaa yritystoiminan aloittamiseen. Hankkeen toiminta on kuitenkin suunnattu eteläsavolaisille korkeakoulutetuille nuorille. Maakunta on harvaan asuttu ja tällä väkimäärällä on haasteellista suunnata tämäntyyppinen valmennus erityisesti vain jommalle kummalle sukupuolelle vaan arvokasta ja tehokasta on, että nuori sukupuolesta riippumatta työllistyy ja löytää oman urapolkunsa joko avoimilta työmarkkinoilta tai sitten yrittäjänä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteisiin voi osallistua sekä naisia että miehiä. Hankkeen päätavoite korkeakoulutettujen nuorten työuran edistäminen ja työllistyminen tasa-arvoisesti molemmat sukupuolet huomioiden. Fokuksena on nuorten asiantuntijuus ja heidän osaamisensa ja löytää sitä parhaiten tukeva urapolku sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa käytetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia aineistoja ja virtuaalisia oppimisympäristöjä paperiaineistojen ja lähiopetuksen sijaan. Matkustamista on mahdollisimman vähän ja tilaisuudet, jotka voidaan korvataan virtuaalityökaluja hyödyntäen. Hankkeessa panostetaan sosiaalisen jalanjäljen luomiseen hiilijalanjäljen sijaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään virtuaalityökaluja ja digitaalisuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeessa käytetään digitaalisia aineistoja ja muutoinkin toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon luonnonvaroja säästävää uutta teknologiaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Digitaalisuuden hyödyntäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen perustehtävä. Hanke edistää nuorten työllistymistä maakunnassa, uusien yritysten syntyä maakuntaan ja olemassa olevien kehittämistä. Lisäksi hanke tukee yritysten kykyä etsiä ja löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Toimenpiteillä turvataan osaavan työvoiman saatavuus / pysyvyys maakunnassa, mikä on maakunnan elinkelpoisuuden kannalta olennaista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Kehitetään uudenlaisia yrittäjyyden, innovaatioiden, kaupallistamisen valmennuksia ja koulutuksia, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja paikallisen elinkeinotoiminnan kehittämistä jatkossakin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaisesti kuulu hankkeen toimenpiteiden piiriin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Nuorten osallisuus, työpaketeissa ja valmennuksissa mukana olo ja sitä kautta uusien positiivisten kokemustan saaminen ja mahdollinen työllistyminen/yritätjyys/urapolut vaikuttaa positiivisesti nuorten hyvinvointiin."Sosiaalisen aseman ja terveydentilan välillä vallitsee voimakas ja johdonmukainen yhteys: mitä huonompi on sosiaalinen asema, sitä huonompi on myös terveys." (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.ko ti?p_artikkeli=suo00008)
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Hankkeen avulla vahvistetaan monialaista kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja näin lisätään sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvoa. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan alueellinen tasa-arvoa mahdollistamalla etäosallistuminen sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hankkeen toimet ovat tasapuolisesti kaikkien alueen nuorten hyödynnettävissä. Hanke tarjoaa myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville tasapuolisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan hanketuella.
Kulttuuriympäristö 1 2
Kulttuuriympäristö huomioidaa tyopaketeissa ja se huomioidaan yrittäjiksi aikovien liiketoiminnan suunnittelussa.
Ympäristöosaaminen 1 2
Mahdollisesti hankkeesta syntyy uusia spin off yrityksiä, jotka keskittyvät ympäristöosaamiseen. Muutoin hankkeen toimenpiteet eivät erityisesti keskity ympäristöosaamisen kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-