|
|
|
Hankekoodi: S21034
Hankkeen nimi: Työelämälähtöinen automaatiotekniikan koulutusmalli (EduAuto)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.11.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1
Puhelinnumero: 029 4480000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Hiltunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutusalajohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Jukka.Hiltunen(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400684500
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämälähtöinen automaatiotekniikan koulutusmalli (EduAuto)
Hanke Työelämälähtöinen automaatiotekniikan koulutusmalli (EduAuto) edistää alueella tapahtuvaa koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymistä sekä luo paremmat edellytykset työelämän muutoksien yhteydessä ilmeneviin siirtymätarpeisiin. Hankkeessa kehitetään alueelle uudenlaisia automaatiotekniikan oppimisratkaisuja ja tuotetaan lisäarvoa automaatiotekniikan oppimisympäristöjen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi hanke edistää merkittävästi automaatiokouluttajien yhteistyötä ja tukee nuorten ammattioppimisen kehitystä.
Automaation opetus on mahdollista suunnitella ja toteuttaa aitoa työelämän toimintaympäristöä vastaavalla tavalla. Eri koulutusalojen yhteistyö luo autenttisen toimintaympäristön, jossa ovat mukana kaikki automaatioon kuuluvat toiminnot sekä toimijat. Luonnollinen pedagoginen lähtökohta uudessa oppimisympäristössä on soveltaa ongelmalähtöistä (PBL, problem-based learning) ja projektipohjaista oppimista.
Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattiopisto ovat käynnistäneet EAKR-hankkeen ”Digitalisaatio automaatio-oppimisympäristön toteutuksessa, DigiAuto”. Siinä toteutettava uusi automaation järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa uuden fyysisen oppimisympäristön sekä sen etäkäytön ja etätoiminnot samassa laajuudessa kuin ne ovat edustettuina aidoissa teollisuuden automaatiohankkeissa ja -sovelluksissa.
EduAuto-hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan uusi koulutuksen toimintamalli/konsepti. Hankkeessa tuotetaan automaation toimitus- ja tuotekehitysprojektien oppimismoduuleita ja –kokonaisuuksia uudessa fyysisessä oppimisympäristössä. Ympäristön mahdollistamat käytännön harjoitteet suunnitellaan, testataan ja liitetään osaksi kunkin toimijan koulutukselleen määrittämiä osaamistavoitteita. Automaation oppimisympäristön yhteisiä ohjelmistoja, automaatiolaitteita sekä sovelluskohteita hyödynnetään eri toimijoiden erilaisia oppimissisältöjä kattavien oppimismoduulien muodostamisessa. Yhteiskäyttöinen oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisemman automaatiotekniikan koulutuksen, jossa kaikki automaatioalan tyypilliset työtehtävät voidaan toteuttaa.
Hankkeessa koulutetaan opettajia toimimaan uuden työelämälähtöisen toimintamallin mukaisissa tehtävissä. Kaikilla hankkeen toteuttajilla ja heidän opiskelijaryhmillään on oman osaamistavoitteensa mukainen rooli ja tehtävät. Osaamistavoitteet voivat käsittää automaatioalalla tarvittavia työelämätaitoja, suunnittelun työkaluja sekä teoreettisen opetusaineksen demonstrointeja. Oppimismoduulit suunnitellaan niin että kukin toteuttaja voi käyttää niitä osana omia osaamistavoitteitaan, ja että toimijat voivat toteuttaa niitä myös yhdessä. Oppimisympäristöissä ratkaistaan aitoja, yrityksistä saatuja automaatioteknisiä ongelmia käyttäen yrityksille luonteenomaisia toimintamalleja. Luonnollinen pedagoginen lähtökohta uudessa oppimisympäristössä on soveltaa ongelmalähtöistä (PBL, problem-based learning) ja projektipohjaista oppimista. Toimintamalli edesauttaa opintonsa suorittaneiden siirtymistä työelämään ja mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut eri koulutustasoilla sekä tarjoaa keinot toteuttaa elinikäisiä oppimistapahtumia.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat Oulun alueella toimivat automaatiotekniikan koulutusorganisaatiot sekä niissä toimivat opettajat ja opiskelijat. Hankkeessa oppilaitosten opettajien rooli laajenee automaatioalan yritysten työnjohtamista, projektien johtamista ja konsultointia vastaaviin tehtäviin. Opiskelijat tuottavat tässä yhteydessä oppimiskokemuksiinsa liittyvää kehittävää palautetta. Opetus tapahtuu jokaisessa organisaatiossa perusrahoituksella. Projektin toimenpitein opastetaan opettajat toimimaan uudistettujen koulutusmallien mukaisesti. Niin ikään projektin toimenpitein kerätään uudistettuun toimintamalliin liittyvä palaute. Hankkeeseen otetaan mukaan ammattiaineiden opettajien lisäksi myös perusaineiden opettajia (matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka), jolloin opettajat näkevät konkreettisemmmin oppiaineksen merkityksellisyyden ammatillisesta näkökulmasta, sekä kielten ja viestinnän opettajia (international competencies), jotka voivat omalta osaltaan ohjata ja tukea monikulttuuristen opiskelijatiimien toimintaa sekä parantaa ja laajentaa samalla omaa osaamistaan.
Kohderyhmä on rajattu seuraavasti:
a) sellaiset automaatioalan opettajat kunkin hankkeen toteuttajan omassa oppilaitoksessa, jotka eivät osallistu hankkeeseen palkattuina toimijoina, mutta jotka kouluttautuvat hankkeen aikana uuden koulutusmallin mukaiseen toimintaan ja oppivat käyttämään uutta oppimisympäristöä. Lisäksi perusoppiaineiden (matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka) että kielten ja viestinnän opettajat, jotka kouluttautuvat uuteen toimintamalliin ammattiopettajien ohjaamina.
b) ne oppilaat/opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeeseen hankkeen aikana testaajan ja pilotoijan roolissa sekä antavat kehittävää palautetta ja
c) sellaiset opettajat, jotka kutsutaan perehtymään hankkeessa syntyneeseen aineistoon ja toimintamalliin hankkeen lopussa järjestettävissä seminaareissa.
Hankkeen aikana opiskelijoilta kerättävä palaute koskee hankkeessa kehitettävää uutta koulutusmallia ja edesauttaa sen kehittämistä. Palaute kerätään projektin toimesta tätä varten suunnitelluilla lomakkeilla ja se myös analysoidaan hankkeessa.
Taulukot 12.2 -1 2.5 on täytetty siten, että annetuissa lukuarvoissa on mukana myös edellä mainitut opiskelijat. Alla olevan taulukon lukumäärätiedot ovat sellaisia, että kaikilta niihin mukaan lasketuilta henkilöiltä voidaan pyytää ESR-hankkeissa käytettävien aloitus- ja lopetuslomakkeiden yksilöidyt tiedot.
OSAO OAMK Oulun yliopisto
a) omat opettajat 24 16 20
b) opiskelijat 100 100 250
c) muut opettajat 40 25 15
d) opinto-ohjaajat 4 3 2
Välillisenä kohderyhmänä ovat Oulun alueen koulutusorganisaatioiden automaatiotekniikan koulutuksessa olevat opiskelijat ja automaatioalan tehtävissä toimivat henkilöt sekä automaatioalan työtehtäviä tarjoavat yritykset.
Yritysten intressi huolehtia tiiviistä oppilaitosyhteistyöstä myös tulevaisuudessa perustuu hankkeessa syntyvään ”yhden toimijan” yhteistyömalliin aiempien erillisten oppilaitosten sijasta. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus paranee työelämälähtöisten toimintamallien ja kumppaniyrityksiltä saatavien kehityshaasteiden ja ongelmien ratkaisujen kautta. Konkreettisesti tämä toteutuu kumppaniyrityksistä lähtöisin olevia tehtäviä tehden ja heille ominaisia toimintamalleja soveltaen. Hankkeessa työelämälähtöisyys tarkoittaa yhteistä kehittämistä ja parhaimmillaan yhteisiä innovaatioita.
EduAuto-hankkeessa syntyy toimintamalli/konsepti, jota voidaan soveltaa/siirtää myös muille aloille ja jota voidaan käyttää alustana (platform) systemaattiselle työelämäyhteistyölle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 629
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 609
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 379 728
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 012
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Hailuoto, Muhos, Kempele, Oulu, Tyrnävä, Lumijoki, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 21
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 599
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö vähentää luonnonvarojen käyttöä. Uusien automaatiojärjestelmien tehokas käyttö lisää resurssitehokkuutta merkittävästi ja vähentäää siten luonnonvarojen kulutusta. Samoin niillä on merkitystä päästöjen tarkkailussa ja rajoittamisessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Automaatiolla voidaan parantaa kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden ympäristöystävällisyyttä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Materiaalin käyttö vähenee yhteiskäytössä olevien ympäristöjen myötä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 6 |
| Uusiutuvat energialähteet kuuluvat oppimisympäristöjen sisältövalikoimaan ts. niissä opetetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvää automaatiota. Automaatio on keskeinen uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollistaja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Varmistetaan aluella tapahtuva laadukas koulutus alueen kärkiosaamisalueilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| Laadukkaan koulutuksen kehittäminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Oppimisympäristöissä käytetään ja opetetaan erilaisia etäkäyttöön soveltuvia tekniikoita. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Toimintatapa parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja integroitumista toimintaympäristöön. Alueen yritysten toimintaedellykset paranevat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Oppimismenetelmän kehittäminen lisää henkilöiden välistä tasa-arvoa koska se luo paremmat edellytykset siirtyä koulutuksesta ylempään koulutukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Oppimismenetelmän kehittäminen lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta koska oppimismenetelmät ovat pääosin projektiluonteisia ongelmanratkaisutehtäviä, jolloin vuoropuhelua toisaalta eri tasoilla opiskelevien opiskelijoiden kesken tapahtuu enemmän ja kulttuurinen ymmärrys lisääntyy kun työryhmissä voi toimia maahanmuuttajataustaisia ja muuten ulkomaalaisia opiskelijoita | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Kehitettävä oppimismenetelmä edesauttaa kulttuuriympäristön kehittymistä ja lisää vieraiden kulttuurien ymmärrystä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 4 |
| Automaatiotekniikan kehittämisen keskeinen motiivi liittyy usein ympäristöystävälliseen toimintaan. Edistää etätoimintojen käytön ymmärrystä. | ||
Hankkeessa suunniteltiin, toteutettiin ja pilotoitiin uudenlainen automaatiotekniikan koulutusmalli (toimintamalli/konsepti), joka vastaa aiempaa paremmin nykyisen työelämän tarpeita. Koulutuksen sisältöjä ja oppimisympäristöjä modernisoitiin ja kehitettiin uuteen toimintamalliin sopiviksi.
Hankkeessa kehitettyjen käytännönläheisten suunnittelutehtävien ja demonstraatioiden avulla tuettiin säätöteorian oppimista ja soveltamista. Laajoissa eri oppilaitosten opiskelijoiden ja opettajien sekä alan yritysten toteuttamissa yhteistyöprojekteissa opiskeltiin prosessi- ja kiinteistöautomaation työtehtävissä tarvittavia suunnittelu- ja dokumentointitaitoja sekä automaation testausta ja käyttöönottoa. Tuotantoautomaation ja robotiikan harjoitustöissä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelivat pneumatiikkajärjestelmiä ja logiikkaohjauksia, joita puolestaan ammatti-opiston opiskelijat rakensivat ja kytkivät ja joita he yhdessä testasivat.
Oppilaitosten opettajia ja opinto-ohjaajia perehdytettiin laajasti hankkeessa toteutettuun oppilaitosten yhteistyöhön sekä projektimaiseen toimintamalliin. Hankkeessa kerätty opiskelija- ja opettajapalaute on erittäin myönteistä, mikä rohkaisee toimintamallin laajaan käyttöönottoon.