Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21038

Hankkeen nimi: Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sotkamon kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189766-5

Jakeluosoite: Markkinatie 1

Puhelinnumero: 08-6155811

Postinumero: 88600

Postitoimipaikka: Sotkamo

WWW-osoite: http://www.sotkamo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Leinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.leinonen(at)sotkamo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447502480

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuntien vastuu työllisyydenhoidossa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Sotkamossa toteutetut työllisyydenhoidon toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, sillä kunnan maksamat työmarkkinatukimaksut ovat kasvaneet viime vuosina huolestuttavasti.

Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke edistää sotkamolaisia pitkäaikaistyöttömiä erilaisten toimenpiteiden kautta työmarkkinoille. TE-toimiston, TYP:n, Kainuun soten, yhdistysten ja järjestöjen sekä muiden työllisyydenhoidon hankkeiden myötävaikutuksella rakennetaan Sotkamoon oma työllistämisen malli, jossa hanke erityisesti toimii moottorina työnantajien ja avointen työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeen aikana rakennetaan toimintamalli, joilla edistetään työnantajien halua, valmiutta ja mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä Sotkamossa. Tavoitteena on saada alueen työnantajat vahvasti kokeiluun mukaan. Haettava hanke jäsentää, kokoaa ja terävöittää työllisyydenhoidon tilaa Sotkamossa ja näin ollen vie jokaista toimijaa alueella eteenpäin omalla sektorilla.

Hankkeen pääasiallista kohderyhmää ovat yli 30 -vuotiaat sotkamolaiset työttömyysuhan alla olevat ja työttömät työnhakijat. Työmarkkinoille pääsyä voidaan parantaa pääasiassa osaamista ja työmarkkinavalmiuksia
vahvistamalla. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat alle 30 -vuotiaat sotkamolaiset nuoret, jotka ovat aktiivisin keinoin edistettävissä kohti opintoja tai työtä. Hanke vaikuttaa varsinaisesti yrityksiin, julkisiin organisaatioihin, 3.sektoriin sekä Sotkamon kuntaan. Hanke vaikuttaa lisäksi välillisesti kuntalaisiin, kohderyhmän perheisiin ja läheisiin sekä työhallinnon viranomaisiin (ELY-keskus, TE-toimisto, TYP, Kainuun sote ja KELA).

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet ovat:

1) Sotkamon kunnan työllisyystoiminnan kehittäminen
2) Yritysyhteistyö ja markkinointi (ml. kuntalisä, oppisopimustyöllistäminen, työmahdollisuuksien kartoittaminen)
3) Matalan kynnyksen työ(llistämis)paikkojen kartoittaminen ja luominen
4) Yritysten auttaminen pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä (esim. työhön valmennus, tutorointi, täsmäkoulutusten eteenpäin vieminen, tukien ja avustusten haussa opastaminen)
5) Pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeen arviointi
6) Monialainen verkostoyhteistyö

Hankkeelle budjetoidaan ESR-rinnakkaishanke, jossa varataan työvoimakoulutukseen 70 000 euroa ja palkkatukeen 180 000 euroa. ESR-tuen osuus maksimissaan 250 000 euroa. Rinnakkaishankkeella kehitetään kohderyhmän osaamistasoa ja tuetaan asiakkaiden työllistymisen nivelvaiheita.

Toimenpidekokonaisuuksia on kuvattu tarkemmin auki hankesuunnitelmassa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiudet vahvistuvat,työllisyydenhoidon toimijat hoitavat oman vahvuusalueensa yhteistyössä toimijaverkoston kanssa oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin, nykyisillä resursseilla saadaan enemmän asiakasratkaisuja aikaiseksi ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tavoitteena on, että eri palvelujen väliset siirtymät ovat jouhevia ja vaikuttavia. Hankkeella tavoitellaan osaltaan Sotkamon kunnan työmarkkinatukimaksujen kasvun taittumista ja maksujen vähentymistä.

Hankkeen tavoitteena on aina asiakkaan työpolku. Yhteistyö monitoimijaisessa työllisyydenhoidon kentässä on tärkeää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi, mutta myös päällekkäisten toimintojen välttämiseksi. Hankkeen toiminnassa huomioidaan tulevan sote-maakuntauudistuksen vaikutukset työllisyyspalveluihin ja työllisyydenhoidon velvotteisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallista kohderyhmää ovat yli 30 -vuotiaat sotkamolaiset työttömyysuhan alla olevat ja työttömät työnhakijat. Työmarkkinoille pääsyä voidaan parantaa pääasiassa osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistamalla. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat alle 30 -vuotiaat sotkamolaiset nuoret, jotka ovat aktiivisin keinoin edistettävissä kohti opintoja tai työtä.

Muuta varsinaista kohderyhmää ovat:

- Yritykset
- Yhdistykset ja järjestöt
- Sotkamon kunta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat:

- Kuntalaiset
- Kohderyhmäläisten läheiset
- ELY-keskus, TE-toimisto, TYP, Kainuun sote ja KELA

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 296 646

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 748

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 528

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 998

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Sotkamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 98

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen toimintaympäristöä on tarkasteltu osittain sukupuolinäkökulmasta. Hankeosallistujista suurin osa on oletettavasti sukupuoleltaan miehiä, joka huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Sukupuolijakauma voi vaikuttaa siihen millaista apua ja tukea hankeosallistujat tarvitsevat esimerkiksi avoimille työmarkkinoille työllistymisessä. Eroja voi ilmetä sosiaalisissa taidoissa ja rohkeudessa, koulutustaustassa, atk-taidoissa, arjenhallinnassa yms. Tarvittaessa hankkeessa toteutetaan omia toimenpiteitä naisille ja miehille, mutta tämä tarkentuu hankkeen edetessä. Hankkeen ohjausryhmässä pyritään huomioidaan naisten ja miesten tasa-arvoinen osallisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Vaikka hankeosallistujista enemmistö on miehiä, on naisilla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Toimenpiteillä pyritään poistamaan esimerkiksi jaottelua perinteisiin naisten ja miesten aloihin matalan kynnyksen työ(llistämis)paikoissa. Hankkeen hyvä käytännöt hyödyttävät tasapuolisesti molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, vaan avoimille työmarkkinoille sijoittuminen, sosiaalisen osallisuuden lisääminen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Vaikutus on neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vaikutus on neutraali.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke vaikuttaa alueen elinvoiman kehittymiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Työmarkkinoilta löydetään matalan kynnyksen työ(llistämis)paikkoja ja ns. piilotyöpaikkoja. Työttömiä henkilöitä edistetään jatkopoluille työmarkkinoille, jolloin työmarkkinat saavat työvoimaa. Työnantajayhteistyötä toteutetaan tiiviisti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Vaikutus on neutraali.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on merkittäviä välittömiä ja välillisiä hyvinvoinnin edistämisen vaikutuksia eri näkökulmista. Hankkeen hyödynsaajina ovat työttömät, kuntalaiset, työmarkkinat, työnantajat, kunta, Kainuun sosiaali- ja terveyshallinnon palvelut, TE-toimisto, TYP jne. Hankkeen keskeinen päätavoite työllisyyden lisäämisen ohella on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta sekä työllisyyttä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus on neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sotkamon kunta hallinnoi ja toteutti ESR -rahoitteisen Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hankkeen ajalla 1.8.2017 – 31.7.2020. Erinomaisten tulosten ja vaikuttavuuden ansiosta hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu kunnassa normaalina toimintana.

Hankkeen tavoitteet jakautuivat hankesuunnitelman mukaisesti seuraaviin kokonaisuuksiin:
1) Sotkamon kunnan työllisyystoiminnan jäsentäminen ja kehittäminen
2) Yritysyhteistyö ja markkinointi
3) Matalan kynnyksen työ(llistämis)paikkojen kartoittaminen ja luominen
4) Yritysten auttaminen pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä
5) Pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä palvelutarpeen arviointi
6) Monialainen verkostoyhteistyö

Kuntalain mukaan kunnan yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 410/2015). Kuntalaisten työllistymisellä on tässä mielessä suuri merkitys.

Hankkeen pääasiallista kohderyhmää olivat yli 30 -vuotiaat sotkamolaiset työttömyysuhan alla olevat ja työttömät työnhakijat, joiden työmarkkinoille pääsyä voitiin parantaa pääasiassa osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistamalla. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluivat alle 30 -vuotiaat sotkamolaiset nuoret, jotka olivat edistettävissä kohti opintoja tai työtä. Kohderyhmää olivat myös eri työnantajat ja työllisyydenhoidon toimijat.

Moni kuntalainen työllistyi hankkeen myötävaikutuksella ja myös montaa työnantajaa pystyttiin auttamaan. Hankkeen myötävaikutuksella syntyi 87 palkkatyösuhdetta. Yksityinen sektori 33, julkinen sektori 44 ja 3. sektori 10. Työnantajat saivat hankkeesta tukea työttömien työllistämiseen ja hankehenkilöstöä kulkemaan rinnalla työllistämisen nivelvaiheissa. Yrityksissä oleva potentiaalinen työ konkretisoitui työpaikoiksi.

Hankkeella tavoiteltiin myös sotkamolaisen työllisyydenhoidon kehittämistä sekä eri työllisyydenhoidon toimijoiden roolien selkiytymistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varsinainen kehittäminen jäi vähälle, sillä hankkeen vaikuttamismahdollisuudet työllisyydenhoidon nykytilaan olivat vähäiset. Työllisyydenhoidon järjestämisvastuu ja toimivaltuudet ovat pirstaloituneet Kainuussa peruskuntien sijaan TE-toimistolle ja kuntayhtymälle, ja muutostarpeiden tunnistaminen ja itse muutostyö olisi vaatinut eri organisaatioiden sitoutumisen ja yhteisen tahtotilan. Hanke toimi kuitenkin tältä osin eräänlaisena esiselvityshankkeena tuoden esiin Sotkamon työllisyydenhoidon tämän hetkisen tilanteen vahvuuksineen ja kehittämisen kohteineen. Kuntien rooli nykytilanteessa on kuitenkin merkittävä edunvalvonnan näkökulmasta kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi.

Kehittämistyötä tarvitaan purkamaan toimimattomat päällekkäiset palvelut ja rakentamaan ajanmukaiset, vaikuttavat sekä kustannustehokkaat palveluprosessit vähentämään ja ennaltaehkäisemään työttömyyttä. Haasteena ei ole niinkään työllisyydenhoidon varojen ja palveluiden niukkuus, vaan päällekkäiset palvelurakenteet sekä resurssien epäjohdonmukainen kohdentuminen.

Asiakas- ja verkostoyhteistyön kehittämistä jatketaan työllisyyden kuntakokeilun myötä. Tuolloin Sotkamon kunta vastaa työllisyyden kuntakokeilun kohderyhmän palveluista. Tavoitteena on yhteensovittaa kunnan omia resursseja kuten koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluita kunnan työllisyyspalveluihin (hakukirje VN/7809/2019). Näin ollen kuntalaisten työllistymistä tuetaan ja työnantajia autetaan työllistämään jatkossakin.

Hankkeen avulla rakennettiin Sotkamon kunnan omat työllisyydenhoidon palvelut ja tiivistettiin työllisyydenhoidon palveluiden yhteyttä eri toimialojen kanssa. Lisäksi hanke on ollut vaikuttamassa uuden matalan kynnyksen palveluita kehittävän ja tarjoavan ESR-hankkeen syntymiseen. Hankkeen myötävaikutuksella juurrutettiin myös välityömarkkinoita vastaavia työtehtäviä osaksi kunnan toimintaa. Eri toimialojen ohjausosaamiseen vastattiin työpaikkaohjaajakoulutuksen avulla. Tavoitteena on, että yhä useampi toimiala olisi valmiimpi ottamaan vastaan erilaisia ohjattavia. Jatkossa työllistymistä edistäviä työtoimintapaikkoja lisätään kunnan eri toimialoille.

Hankekauden aikana jäsenneltiin myös kunnan tukityöllistämisen käytänteitä ja lisättiin työllistämisen määrärahoja. Kunnan tukityöllistämisellä halutaan tukea erityisesti osatyökykyisten työllistämistä, ja työhönvalmennuksellinen työote on keskeinen osa sitä. Työnantajille myönnettävän kuntalisän periaatteita muutettiin niin, että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen lisäksi sillä voidaan tukea sotkamolaisten työttömien varhaisempaa työllistymistä sekä kouluttautumista. Kuntalisän käytön määrässä onkin tapahtunut hankkeen aikana selkeä kasvu. Kunnan oman työllisyydenhoidon mallin rakentamista ja juurruttamista jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen myötä työllisyyden edistäminen on otettu osaksi kuntastrategiaa, laajaa hyvinvointikertomusta sekä ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Sotkamon kunta pitää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostamista tärkeänä, sillä jo pelkästään passiivisuuden hintalappu on kuntatalouden näkökulmasta kestämätön. On ilahduttavaa huomata, että kunnan poliittiset päättäjät ja alueen työnantajat antavat tukensa työllisyysasioiden kehittämiselle ja jakavat tunnustusta Tolokusti Sotkamossa –työllisyydenhoidon hankkeessa tehdystä työstä.