|
|
|
Hankekoodi: S21039
Hankkeen nimi: Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 2.1.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL 412
Puhelinnumero: 040 830 4166
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Salminen-Tuomaala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.salminen-tuomaala(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 4166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SOTE-rakennemuutos, maakunnan väestön ikääntyminen, pk- ja mikroyritysten henkilökunnan ikääntyminen sekä työvoiman vähentyminen aiheuttavat haasteita ja sopeutumisvaatimuksia hyvinvointi- ja hoivapalveluita tuottaville pk-yrityksille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamistarpeet moninaistuvat. Tämän hankkeen tavoitteena on vastata rakennemuutoksen haasteisiin kehittämällä pk-yrityksille heidän tarpeistaan lähtevää valmennusta, esimerkiksi Sote-uudistuksen myötä lisääntyvään palveluohjaukseen ja etäpalveluihin sekä luomalla monialainen yhteistyö- ja osaamisverkosto. Hankkeen tavoitteena on myös edistää pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä markkinoilla kehittämällä yritysten henkilökunnan osaamista. Henkilökunnan osaamisen edistäminen voi lisätä yritysten houkuttelevuutta sekä asiakkaiden että tulevien työntekijöiden näkökulmasta. Hanke vastaa osaltaan paikallisiin ja alueellisiin työvoiman osaamistarpeisiin ja edistää siten työllisyyttä.
Tämän hankkeen toimenpiteillä lisätään Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. Kohderyhmä muodostuu vanhuksille ja mielenterveysongelmista kärsiville palveluja tuottavien pk- ja mikroyritysten lisäksi lastensuojelu- ja nuorisokotipalveluita tarjoavista pk- ja mikroyrityksistä. Hanke toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä SEDUn ja Etelä-Pohjanmaan terveysteknologiakehittämiskeskus EPTEK ry:n yhteistyönä.
PK- ja mikroyritysten henkilökunnan tarpeisiin pohjautuvan koulutuskokonaisuuden suunnittelemiseksi toteutettiin osaamis- ja koulutustarpeiden kartoitus. Kartoituksessa esiinnousseiden teema-alueiden pohjalta pk- ja mikroyritysten henkilökunnalle suunnitellaan moniammatillinen simulaatiovalmennus Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä SEDUn opettajien sekä EPTEKin asiantuntijoiden yhteistyönä. Simulaatiovalmennus toteutetaan erilaisina työpajoina, taitopajoina ja full scale – simulaatioina sekä hankekumppaneiden simulaatioympäristöissä että myös pk- ja mikroyritysten tiloissa.
Lisäksi hankkeessa toteutetaan räätälöityjä koulutusratkaisuja tukemaan niitä pk- ja mikroyrityksissä toimivia henkilökunnan edustajia, joilla ei ole aiempaa ammatillista koulutusta tai joilla on muutoin heikot työelämässä tarvittavat perustaidot. Pk- ja mikroyritysten moniammatillisen simulaatiovalmennuksen toteuttamisen tueksi kehitetään hanketoimijoiden ja pk-yritysten yhteistyötä edistämään moniammatillinen, verkostomainen simulaatio-oppimisympäristö. Simulaatio-oppimisympäristöä kehitetään sekä konkreettisena ympäristönä että myös maakunnallista ja alueellista yhteistyötä edistävänä verkostomaisena ympäristönä.
Hankkeen tuloksena saadaan aikaan pysyviä muutoksia. Etelä-Pohjanmaalla toimivien sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan tiedolliset ja taidolliset valmiudet lisääntyvät. PK- ja mikroyritysten vetovoimaisuus ja kilpailukyky paranevat. Henkilökunnan osaamisen parantuessa asiakasturvallisuus ja työturvallisuus lisääntyvät. Hankkeen vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä alueen väestön saamina parempina terveys-, sosiaali- ja hyvinvointipalveluina.
Monialainen, verkostomainen simulaatiovalmennusmalli juurrutetaan pysyväksi yhteistoiminnalliseksi toimintatavaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Sedun, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakehittämiskeskus EPTEK ry:n kesken. Hankkeen myötä kehitetään innovatiivisia ja tehokkaita tiedon ja osaamisen jakamisen tapoja toimijoiden kesken. Hankkeen toimijoiden ja pk-yritysten yhteiseksi tiedon jakamisen foorumiksi jää yhteinen digitaalinen alusta, jolla voidaan jakaa tietoa ja ajankohtaisia asioita. Pk- ja mikroyritykset voivat myös markkinoida yrityspalveluitaan digitaalisella alustalla. Pitkäaikaisvaikutuksena ovat siten myös tehokkaammat vuorovaikutustavat ja tehokkaampi verkostotyö.
Hankkeessa huomioidaan erityisesti naisten ja miesten tasa-arvoinen oikeus päästä simulaatiovalmennukseen ja kehittää osaamistaan. Lisäksi hankkeessa taataan yhtäläinen oikeus valmennukseen pääsylle eri ikäisille henkilökunnan jäsenille. Räätälöidyn koulutuspaketin avulla tuetaan myös niitä henkilökunnan edustajia, joilla on heikommat työelämävalmiudet. Kestävän kehityksen edistämiseksi pk-ja mikroyritysten henkilökuntaa tuetaan näkemään ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat paitsi menestystekijänä myös julkisuus- ja yrityskuvan olennaisena osana. Hankkeessa pyritään edistämään ihmisten kohtelemista yhdenvertaisesti, varmistamaan kaikkien osallisuus sekä edistämään jokaisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta kohdistuu työmarkkinoilla pysymiseen, taitavaan osaamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Hankkeeseen osallistuville pk- ja mikroyritysten edustajille taataan heidän taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua simulaatiovalmennukseen, joka edistää heidän osaamistaan ja osallisuuttaan.
Hankkeen kohderyhmä on laaja. Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritykset. Pk-yritykset ja mikroyritykset tuottavat erilaisia sosiaali-, terveys-, hyvinvointi-, tuki- ja asumispalveluita eri ikäisille ihmisille. Mukana mm. vanhusten hoiva- ja asumispalveluja, kehitysvammaisten ja mielenterveysongelmista kärsivien palveluja sekä lastensuojelun ja nuorisokodin henkilökuntaa. Kohderyhmä muodostuu sekä miehistä että naisista tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Ammatiltaan osallistujat ovat sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosionomeja, geronomeja ja lähihoitajia.
Hankkeen kohderyhmäksi on tavoitteena saada 15-20 terveys- ja sosiaalialan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritystä. Tähän mennessä hankkeeseen ovat sitoutuneet jo seuraavat pk- ja mikroyritykset:
Luhurikan Hoivapalvelut Oy, Kuortane (psykiatrinen hoitokoti)
Pienkoti Liisan koti, Kauhava (Alahärmä, vanhusten hoitokoti)
Hoitokoti Tuulikello, Ilmajoki (vanhusten hoitokoti)
Voimavaratila Toiska Oy, Ilmajoki (lasten ja nuorten hoitokoti)
Pienkoti Tähti Oy Kauhajoki (vanhusten hoito- ja hoivapalvelukoti)
Nuorisokoti Valokki, Jalasjärvi (lasten ja nuorten psyk. ja sos. tukemiseen erikoist. yks.)
Nordic Seniors, Sillanpää-koti, Seinäjoki (vanhusten hoitokoti)(Yrityksen edustaja ei ehtinyt vielä allekirjoittaa sopimusta, mutta sopimus kirjoitetaan)
1. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, fysioteraputti- ja sosionomiopiskelijat sekä Sedun lähihoitajaopiskelijat, jotka voivat toteuttaa joitakin hankkeeseen liittyviä toimintoja osana opintojaan. He voivat tehdä hankkeeseen opinnäytetöitä ja projektitöitä.
2. Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ne työnantajat, jotka saavat simulaatiovalmennukseen osallistuneiden työntekijöiden myötä innostuneita ja motivoituneita työntekijöitä.
3. Hankkeessa tuotetuista uusista valmiuksista hyötyvät viime kädessä sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja pienyritysten asiakkaat. Henkilökunnan osaamisen parantuessa asiakasturvallisuus ja työturvallisuus lisääntyvät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 977
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 190
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 284 446
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 595
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kurikka, Alajärvi, Lapua, Kauhajoki, Seinäjoki, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Soini, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 88
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Mielenterveysongelmista kärsivillä asiakkailla saattaa olla vaikeuksia hahmottaa luonnonvarojen säilyttämisen ja varjelemisen merkitystä. Valmennuksessa voidaan keskustella henkilökunnan kanssa asiakkaiden neuvomisesta ja tukemisesta. Asiakkaille voidaan antaa ohjeita luonnossa liikkumisesta, koska se on myös terapeuttista. Samalla on hyvä kertoa heille, miten luonnonvaroja ja luontoa tulee säästää. Esim. tupakannatsoja ei saa heittää luontoon. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 2 |
| On hyvä antaa tietoa puhtaudesta, hygieniasta ja mm. siitä, mihin jätevedet ja jätteet voi laittaa, etteivät pinta- ja pohjavesi sekä maaperä saastuisi. Tällä voidaan ehkäistä myös tarttuvien tautien leviämistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| On hyvä antaa tietoa puhtaudesta, hygieniasta ja mm. siitä, mihin jätevedet ja jätteet voi laittaa, etteivät pinta- ja pohjavesi sekä maaperä saastuisi. Tällä voidaan ehkäistä myös tarttuvien tautien leviämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Kannustetaan sellaisten digitaalisten oppimisympäristöjen palvelimien käyttöä, jotka hyödyntävät uusiutuvaa energiaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 5 |
| Hankkeen simulaatiovalmennuksen avulla voidaan edistää erilaisten palveluprosessien laatua ja jatkuvuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Opetuksen ja sen laadun kehittäminen lasketaan aineettomaksi palveluksi. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat monialaisesti työelämän tarpeisiin vastaavan valmennuksen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Digitaaliset applikaatiot vähentävät liikennevälineiden saastuttavuutta, ovat itsessään tiedonsiirron logistinen keino. Palvelujen saatavuus paikasta riippumatta ja välittömästi | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Vaikka hankkeen välittömänä tavoitteena ei olekaan hyvinvoinnin edistäminen, kanavoituvat myönteiset vaikutukset epäsuorasti hyvinvointiin pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaaminen edistämisen kautta. Hyvinvoinnin edistäminen on viime kädessä jokaisen hankkeeseen osallistuvan pk- ja mikroyrityksen ydintehtävä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Miesten ja naisten syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, tasa-arvo huomioidaan kaikkien hankkeen interventioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ihmisillä tulee olla taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, erityisryhmien asemaan sekä syrjäytymisen ja syrjinnän torjuntaan.Hanke noudattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa tekemisessään, vaikkakaan ei suoranaisesti suuntaa toimenpiteitä miesten ja naisten tasavertaisuuden edistämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeessa jokaista osallistujaa arvostetaan tasavertaisena ja yhdenvertaisena. Hankkeen interventioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lähtökohtana on, että toiminnan laatu paranee, kun ihmisten erilaisuus otetaan huomioon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Kulttuurilla on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä tulee edistää ja ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Kulttuuri lujittaa yhteiskuntien koheesiota, ja luo pohjaa keskinäiseen kanssakäymiseen ja kunnioitukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja rauhan ylläpitämiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| On tärkeää antaa tietoa ympäristön merkitystä henkisen ja fyysisen terveyden edistäjänä. Lisäksi heille tulee antaa tietoa luonnon suojelemisen tärkeydestä. | ||
Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin -hankkeen (1.8.2017 – 31.12.2019) tavoitteena oli vastata SOTE-rakennemuutoksen, maakunnan väestön ikääntymisen, pk-yritysten henkilökunnan ikääntymisen sekä työvoiman vähentymisen aiheuttamiin haasteisiin hyvinvointi- ja hoivapalveluita tuottaville pk-yrityksille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten henkilökunnan osaamistarpeet moninaistuvat. Hankkeen tavoitteena oli vastata sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten osaamistarpeisiin ja edistää niiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta markkinoilla kehittämällä yritysten henkilökunnan tiedollista ja taidollista osaamista heidän osaamistarpeisiinsa pohjautuvalla simulaatiovalmennuksella. Henkilökunnan osaamisen edistäminen voi lisätä yritysten houkuttelevuutta sekä asiakkaiden että tulevien työntekijöiden näkökulmasta.
Hankkeessa kehitettiin Simulaatiovalmennus -konsepti, joka on uusi sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hankkeessa toteutettiin 102 innovatiivista, toiminnallista simulaatiovalmennusta Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten henkilökunnan osaamistarpeiden pohjalta. Simulaatiovalmennuksista 77 toteutettiin eri pk-yrityksissä ja 25 yleisinä, yhteisinä ja moniammatillisina koulutuksina koulutusorganisaatioiden tiloissa. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin neljä isoa seminaaria. Kohderyhmänä olivat vanhuksille ja mielenterveysongelmista kärsiville hoito-, hoiva- ja asumispalveluja tuottavat pk-yritykset sekä lastensuojelun sijaishuollon palveluita tarjoavat mikro- ja pk-yritykset (n=20). Moniammatillista simulaatiovalmennusta toteutettiin erilaisina taitopajoina ja full scale – simulaatioina sekä hanketoimijoiden simulaatiotiloissa että pk-yritysten omassa kontekstissa hankkeen alkuvaiheessa toteutetun Webropol-kyselytutkimuksen tulosten sekä pk-yrityskäynneillä toteutettujen osaamistarvekartoitusten pohjalta. PK-yritysten tarpeisiin voitiin vastata entistä laadukkaammin vietäessä valmennus pk-yritysten aitoon kontekstiin. Tällöin usea yrityksen työntekijä pääsi osallistumaan yhtä aikaa simulaatiovalmennukseen.
Hankkeessa kehitettiin myös räätälöity simulaatiovalmennuskokonaisuus niille pk-yritysten edustajille, joilla ei olut sosiaali- tai terveysalan ammatillista koulutusta tai joilla muuten oli puutteelliset tiedot ja taidot.
Simulaatiovalmennusten yhteydessä keskusteltiin ja annettiin myös tietoa uusista teknologisista mahdollisuuksista sekä niiden soveltamisesta pk-yrityksen kontekstissa. Samalla kehitettiin pk-yritysten henkilökunnan etäpalveluohjauksen hyödyntämisosaamista. Simulaatiovalmennus -konsepti loi sen käyttäjälle myös uudenlaisen opintopolun ja oppimiskokemuksen, jonka keskiössä olivat opiskelijan ja yrityksen kokemus ja saavutetut oppimistulokset. Kosketuspisteitä olivat esim. simulaation fyysiset tilat, kohtaamiset ihmisten välillä, omien rajojen ylittäminen ja esim. digitaaliset käyttöliittymät. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää simulaatiovalmennus -mallin jatkokehittelyssä ja visioinnissa huomioiden myös digitaalisuuden lähes rajattomat mahdollisuudet.
Hankkeessa kehitettiin PK- ja mikroyritysten yhteistyötä hyödyntämällä vertaismentorointia ja henkilökunnan keskinäistä tiedon jakamista. Hanke edisti myös alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Simulaatiovalmennuksessa ylitettiin toimialojen rajapintoja, jaettiin moniammatillista tietoa ja kehitettiin uusia simulaatiotoimintatapoja. PK-yrityksiä osallistettiin myös simulaatiovalmennusskenaarioiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Hanke vahvisti Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ja työelämän systemaattista yhteistyötä. Monialainen, verkostomainen simulaatiovalmennusmalli juurrutetaan pysyväksi, yhteistoiminnalliseksi toimintatavaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Sedun kesken. Hankkeen myötä kehitettiin ja pilotoitiin innovatiivisia tiedon ja osaamisen jakamisen tapoja toimijoiden kesken. Hankkeessa luotiin mm. hanketoimijoiden yhteinen simulaatiopankki, joka on kaikkien hanketoimijoiden saatavilla hankkeessa kehitetyssä moodleoppimisympäristössä.
Toukokuussa 2019 toteutetun webropol-kyselyn avulla kartoitettiin pk-yritysten henkilökunnan kokemuksia simulaatiovalmennuksen hyödyllisyydestä heidän osaamisensa kehittymisen näkökulmasta. Vastaajista 89% koki simulaatiovalmennuksen vastanneen heidän osaamistarpeisiinsa hyvin. Vastaajista 82% koki ammatillisen osaamisensa kehittyneen paljon. Lisäksi vastaajista 83% koki voineensa soveltaa ja hyödyntää simulaatiovalmennuksen tuomaa uutta osaamista työssään paljon. Vastaajien mukaan simulaatiovalmennus-konsepti sopii erityisen hyvin jo ammatissa toimivien ja kokeneiden työntekijöiden osaamisen kehittämismenetelmäksi, koska se mahdollistaa aikaisemman kokemuksen hyödyntämisen ja toiminnallisen, kokonaisvaltaisen oppimisen.
Hankkeessa kehitettyä mittaria hyödyntäen toteutettiin simulaatiovalmennusinterventioiden vaikuttavuutta mittaava tilastollinen tutkimus. Sen tulosten pohjalta simulaatiovalmennus -hankkeen vaikuttavuus on ollut erinomainen.
Hankkeesta ja sen tuloksista lisätietoa löytyy seuraavista julkaisuista:
Tieteelliset julkaisut
Salminen-Tuomaala M, Kangasluoma E, Kurunsaari M-T, Niinimäki A. 2018. Social and Healthcare Staff’s Self-Reported Simulation Learning Needs in Small and Middle-sized Enterprises. Clinical Nursing Studies 6(3), 1-10. https://doi.org/10.5430/cns.v6n3p46
Salminen-Tuomaala M, Paavola K, Paussu P. 2019. Health and Social Care Leaders’ Self-rated Competence and Learning Needs in Small and Medium-Sized Enterprises. Cinical Nursing Studies 7(2), 62-70. https://doi.org/10.5430/cns.v7n2p62
Salminen-Tuomaala M, Haapasalmi S, Jaskari P, Tupiini T. 2019. Social and Healthcare Personnel’s Self-Reported Competence in Small and Medium-sized Companies in Preparation for Simulation Coaching. Clinical Nursing Studies 7(2), 37-47. https://doi.org/10.5430/cns.v7n2p37
Salminen-Tuomaala M. 2019. Development of Multiprofessional Simulation-based Education in South Ostrobothnia, Finland. Athens Journal of Health and Medical Sciences 6(3), 143-156. https://doi.org/10.30958/ajhms.6-3-2
Salminen-Tuomaala M, Paavola K, Paussu P. 2019. Health and social care leaders’ self-rated competence and learning needs in small and medium-sized enterprises. Clinical Nursing Studies 7(2), 62-70. https://doi.org/10.5430/cns.v7n2p62
Salminen-Tuomaala M, Kangasluoma E, Paavola K, Perälä S, Uitto S. 2019. Health and social welfare professionals’ self-rated competence and feedback following a simulation-based coaching intervention in small and medium-sized enterprises. Clinical Nursing Studies 7(4), 1-11. https://doi.org/10.5430/cns.v7n4p30
Salminen-Tuomaala M, Hallila J, Niinimäki A & Paussu P. 2020. The simulation coaching concept - A step towards expertise. Journal of Nursing Education and Practice 10(4), 83-90. https://doi.org/10.5430/jnep.v10n4p83
Salminen-Tuomaala M, Perälä S, Uitto S. 2020. Terveysalan pk-yritysten henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittyminen simulaatiovalmennusinterventioiden ansiosta. Hyväksytty julkaistavaksi Tutkiva hoitotyö -lehdessä v. 2020.
Salminen-Tuomaala M. 2020. Developing Emotional Intelligence and Situational Awareness through Simulation Coaching. Hyväksytty julkaistavaksi Clinical Nursing Studies-lehdessä keväällä 2020.
Ammattilehdet:
Salminen-Tuomaala M, Jaskari P. 2020. Oppia omalla työpaikalla. Sairaanhoitaja 3/2020, 34-39.
Kokoomateokset:
Salminen-Tuomaala M, Kurunsaari M-T, Perälä S. 2018. Simulaatiovalmennus - uusi konsepti Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan PK-yritysten osaamisen kehittämiseen. SeAMK-kokoomateos. (julk. 10.12.2018)
Salminen-Tuomaala M, Viitala M-T. 2018. Moniammatillista yhteistyötä edistävä simulaatiovalmennus sosiaali- ja terveysalan PK-yritysten henkilökunnalle. SeAMK SOTE-yksikön kokoomateos (verkkojulkaisu, 12/2018)
Jaskari P, Haapasalmi S, Salminen-Tuomaala M. 2019. Turvallisuusosaamista hyvinvointialan pk-yritysten henkilöstölle turvallisuuskävelyn avulla. In: Päällysaho S, Haasio A, Saarikoski S & Uusimäki S. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2019: Moninaista osaamista. SeAMK-kokoomateos. (17.12.2019)
Loppela K, Salminen-Tuomaala M. 2019. Dialogisuuden, empatian ja tunneälyn kehittäminen simulaation keinoin sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksissä. In: Tiilikka T, Majasaari H & Saarikoski S. Kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. SeAMK sosiaali- ja terveysalan kokoomateos; verkkojulkaisu 12/2019. SeAMK sosiaali- ja terveysalan kokoomateos; verkkojulkaisu 12/2019.
Verkkoartikkelit
Salminen-Tuomaala M. 2018. Monialainen simulaatio-opetus hanketyötaitojen kehittämisessä SeAMK-verkkolehti 28.12.2018.
Salminen-Tuomaala M. 2018. Asiakkaiden kohtaamisen haasteita pk-yrityksissä. Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin -hankkeen syysseminaarin antia. SeAMK-verkkolehti 15.11.2018.
Salminen-Tuomaala M. 2019. Tulevaisuuden megatrendejä ja kehittämisideoita Kliininen asiantuntija kehittäjänä -seminaarissa. SeAMK-verkkojulkaisu 8.4.2019.
Salminen-Tuomaala M. 2019. Simulaatiovalmennusinterventioiden vaikuttavuuden mittaamiseen kehitettiin mittari osana tutkimus- ja kehittämishanketta. SeAMK-verkkojulkaisu 31.10.2019.
Salminen-Tuomaala M. 2019. Hyvinvointialan pk-yritysten henkilökunnan osaamisen kehittyminen – kokemuksia Simulaatiovalmennus -hankkeen hyödyllisyydestä. SeAMK-verkkolehti, 2.12.2019.
Salminen-Tuomaala M. 2019. Kohtaamisia, vuorovaikutustaitoja ja sillan rakentamista. SeAMK-verkkolehti, 3.12.2019.
Salminen-Tuomaala M. 2019. Simulaatiovalmennus-hankkeen tuotosten kuvaaminen Pecha kucha -menetelmällä Hankehelmet esiin -seminaarissa. SeAMK-verkkolehti, 16.12.2019.
Simulaatiovalmennus-hankkeen internetsivut:
https://www.seamk.fi/yrityksille/tki-projektit/taitoja-hyvinvointipalveluja-tuottaville-pk-yrityksille-simulaation-keinoin/