Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21039

Hankkeen nimi: Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 412

Puhelinnumero: 040 830 4166

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Salminen-Tuomaala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.salminen-tuomaala(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 4166

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakehittämiskeskus EPTEK ry, 1110470-2
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, 1007629-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SOTE-rakennemuutos, maakunnan väestön ikääntyminen, pk- ja mikroyritysten henkilökunnan ikääntyminen sekä työvoiman vähentyminen aiheuttavat haasteita ja sopeutumisvaatimuksia hyvinvointi- ja hoivapalveluita tuottaville pk-yrityksille. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamistarpeet moninaistuvat. Tämän hankkeen tavoitteena on vastata rakennemuutoksen haasteisiin kehittämällä pk-yrityksille heidän tarpeistaan lähtevää valmennusta, esimerkiksi Sote-uudistuksen myötä lisääntyvään palveluohjaukseen ja etäpalveluihin sekä luomalla monialainen yhteistyö- ja osaamisverkosto. Hankkeen tavoitteena on myös edistää pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä markkinoilla kehittämällä yritysten henkilökunnan osaamista. Henkilökunnan osaamisen edistäminen voi lisätä yritysten houkuttelevuutta sekä asiakkaiden että tulevien työntekijöiden näkökulmasta. Hanke vastaa osaltaan paikallisiin ja alueellisiin työvoiman osaamistarpeisiin ja edistää siten työllisyyttä.
Tämän hankkeen toimenpiteillä lisätään Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. Kohderyhmä muodostuu vanhuksille ja mielenterveysongelmista kärsiville palveluja tuottavien pk- ja mikroyritysten lisäksi lastensuojelu- ja nuorisokotipalveluita tarjoavista pk- ja mikroyrityksistä. Hanke toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä SEDUn ja Etelä-Pohjanmaan terveysteknologiakehittämiskeskus EPTEK ry:n yhteistyönä.
PK- ja mikroyritysten henkilökunnan tarpeisiin pohjautuvan koulutuskokonaisuuden suunnittelemiseksi toteutettiin osaamis- ja koulutustarpeiden kartoitus. Kartoituksessa esiinnousseiden teema-alueiden pohjalta pk- ja mikroyritysten henkilökunnalle suunnitellaan moniammatillinen simulaatiovalmennus Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä SEDUn opettajien sekä EPTEKin asiantuntijoiden yhteistyönä. Simulaatiovalmennus toteutetaan erilaisina työpajoina, taitopajoina ja full scale – simulaatioina sekä hankekumppaneiden simulaatioympäristöissä että myös pk- ja mikroyritysten tiloissa.
Lisäksi hankkeessa toteutetaan räätälöityjä koulutusratkaisuja tukemaan niitä pk- ja mikroyrityksissä toimivia henkilökunnan edustajia, joilla ei ole aiempaa ammatillista koulutusta tai joilla on muutoin heikot työelämässä tarvittavat perustaidot. Pk- ja mikroyritysten moniammatillisen simulaatiovalmennuksen toteuttamisen tueksi kehitetään hanketoimijoiden ja pk-yritysten yhteistyötä edistämään moniammatillinen, verkostomainen simulaatio-oppimisympäristö. Simulaatio-oppimisympäristöä kehitetään sekä konkreettisena ympäristönä että myös maakunnallista ja alueellista yhteistyötä edistävänä verkostomaisena ympäristönä.
Hankkeen tuloksena saadaan aikaan pysyviä muutoksia. Etelä-Pohjanmaalla toimivien sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan tiedolliset ja taidolliset valmiudet lisääntyvät. PK- ja mikroyritysten vetovoimaisuus ja kilpailukyky paranevat. Henkilökunnan osaamisen parantuessa asiakasturvallisuus ja työturvallisuus lisääntyvät. Hankkeen vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä alueen väestön saamina parempina terveys-, sosiaali- ja hyvinvointipalveluina.
Monialainen, verkostomainen simulaatiovalmennusmalli juurrutetaan pysyväksi yhteistoiminnalliseksi toimintatavaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Sedun, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologiakehittämiskeskus EPTEK ry:n kesken. Hankkeen myötä kehitetään innovatiivisia ja tehokkaita tiedon ja osaamisen jakamisen tapoja toimijoiden kesken. Hankkeen toimijoiden ja pk-yritysten yhteiseksi tiedon jakamisen foorumiksi jää yhteinen digitaalinen alusta, jolla voidaan jakaa tietoa ja ajankohtaisia asioita. Pk- ja mikroyritykset voivat myös markkinoida yrityspalveluitaan digitaalisella alustalla. Pitkäaikaisvaikutuksena ovat siten myös tehokkaammat vuorovaikutustavat ja tehokkaampi verkostotyö.
Hankkeessa huomioidaan erityisesti naisten ja miesten tasa-arvoinen oikeus päästä simulaatiovalmennukseen ja kehittää osaamistaan. Lisäksi hankkeessa taataan yhtäläinen oikeus valmennukseen pääsylle eri ikäisille henkilökunnan jäsenille. Räätälöidyn koulutuspaketin avulla tuetaan myös niitä henkilökunnan edustajia, joilla on heikommat työelämävalmiudet. Kestävän kehityksen edistämiseksi pk-ja mikroyritysten henkilökuntaa tuetaan näkemään ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat paitsi menestystekijänä myös julkisuus- ja yrityskuvan olennaisena osana. Hankkeessa pyritään edistämään ihmisten kohtelemista yhdenvertaisesti, varmistamaan kaikkien osallisuus sekä edistämään jokaisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta toiminta kohdistuu työmarkkinoilla pysymiseen, taitavaan osaamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Hankkeeseen osallistuville pk- ja mikroyritysten edustajille taataan heidän taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua simulaatiovalmennukseen, joka edistää heidän osaamistaan ja osallisuuttaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on laaja. Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritykset. Pk-yritykset ja mikroyritykset tuottavat erilaisia sosiaali-, terveys-, hyvinvointi-, tuki- ja asumispalveluita eri ikäisille ihmisille. Mukana mm. vanhusten hoiva- ja asumispalveluja, kehitysvammaisten ja mielenterveysongelmista kärsivien palveluja sekä lastensuojelun ja nuorisokodin henkilökuntaa. Kohderyhmä muodostuu sekä miehistä että naisista tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Ammatiltaan osallistujat ovat sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosionomeja, geronomeja ja lähihoitajia.

Hankkeen kohderyhmäksi on tavoitteena saada 15-20 terveys- ja sosiaalialan/hyvinvointialan pk- ja mikroyritystä. Tähän mennessä hankkeeseen ovat sitoutuneet jo seuraavat pk- ja mikroyritykset:

Luhurikan Hoivapalvelut Oy, Kuortane (psykiatrinen hoitokoti)
Pienkoti Liisan koti, Kauhava (Alahärmä, vanhusten hoitokoti)
Hoitokoti Tuulikello, Ilmajoki (vanhusten hoitokoti)
Voimavaratila Toiska Oy, Ilmajoki (lasten ja nuorten hoitokoti)
Pienkoti Tähti Oy Kauhajoki (vanhusten hoito- ja hoivapalvelukoti)
Nuorisokoti Valokki, Jalasjärvi (lasten ja nuorten psyk. ja sos. tukemiseen erikoist. yks.)
Nordic Seniors, Sillanpää-koti, Seinäjoki (vanhusten hoitokoti)(Yrityksen edustaja ei ehtinyt vielä allekirjoittaa sopimusta, mutta sopimus kirjoitetaan)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, fysioteraputti- ja sosionomiopiskelijat sekä Sedun lähihoitajaopiskelijat, jotka voivat toteuttaa joitakin hankkeeseen liittyviä toimintoja osana opintojaan. He voivat tehdä hankkeeseen opinnäytetöitä ja projektitöitä.


2. Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ne työnantajat, jotka saavat simulaatiovalmennukseen osallistuneiden työntekijöiden myötä innostuneita ja motivoituneita työntekijöitä.


3. Hankkeessa tuotetuista uusista valmiuksista hyötyvät viime kädessä sosiaali- ja terveysalan/hyvinvointialan pk- ja pienyritysten asiakkaat. Henkilökunnan osaamisen parantuessa asiakasturvallisuus ja työturvallisuus lisääntyvät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 537

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 183

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 284 446

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 080

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lapua, Ähtäri, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Soini, Seinäjoki, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 88

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen. kulttuurin tai uskonnon mukaisen pukeutumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Molempien sukupuolten tasa-arvoisuus huomioidaan hankkeen kaikkien interventioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.Raportoinnin ja arvioinnin pohjalta suunnitelman toteutumista seurataan ja sen toiminnan vaikutuksia arvioidaan kohderyhmään kuuluville miehille ja naisille. Tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Vanhusten hoivapalveluita tarjoavissa pk- ja mikroyrityksissä johtajana on useimmiten nainen, myös henkilökunta on naisvaltaista. Sen sijaan lastenkoti-, nuorisokoti- ja kehitysvammaisten palveluita tarjoavissa pk- ja mikroyrityksissä johtajana useimmiten on mies. Myös henkilökunnan edustajissa on noissa yksiköissä enemmän miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisella tarkoitetaan tässä hakemuksessa, että kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan erityisesti huomioon. Eri sukupuolilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua simulaatiovalmennukseen, joka edistää heidän osaamistaan ja osallisuuttaan. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon valtavirtaistamisen periaatteella sisällyttämällä se interventioiden ja toimien valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, raportointiin ja arviointiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa korostetaan miesten ja naisten tasa-arvoa valmennukseen osallistumisessa. Sekä lasten, nuorten, mielenterveysongelmista kärsivien että vanhusten palveluita tarjoavissa yrityksissä tarvitaan sekä miehiä että naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Mielenterveysongelmista kärsivillä asiakkailla saattaa olla vaikeuksia hahmottaa luonnonvarojen säilyttämisen ja varjelemisen merkitystä. Valmennuksessa voidaan keskustella henkilökunnan kanssa asiakkaiden neuvomisesta ja tukemisesta. Asiakkaille voidaan antaa ohjeita luonnossa liikkumisesta, koska se on myös terapeuttista. Samalla on hyvä kertoa heille, miten luonnonvaroja ja luontoa tulee säästää. Esim. tupakannatsoja ei saa heittää luontoon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 2
On hyvä antaa tietoa puhtaudesta, hygieniasta ja mm. siitä, mihin jätevedet ja jätteet voi laittaa, etteivät pinta- ja pohjavesi sekä maaperä saastuisi. Tällä voidaan ehkäistä myös tarttuvien tautien leviämistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
On hyvä antaa tietoa puhtaudesta, hygieniasta ja mm. siitä, mihin jätevedet ja jätteet voi laittaa, etteivät pinta- ja pohjavesi sekä maaperä saastuisi. Tällä voidaan ehkäistä myös tarttuvien tautien leviämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Kannustetaan sellaisten digitaalisten oppimisympäristöjen palvelimien käyttöä, jotka hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hankkeen simulaatiovalmennuksen avulla voidaan edistää erilaisten palveluprosessien laatua ja jatkuvuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Opetuksen ja sen laadun kehittäminen lasketaan aineettomaksi palveluksi. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat monialaisesti työelämän tarpeisiin vastaavan valmennuksen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Digitaaliset applikaatiot vähentävät liikennevälineiden saastuttavuutta, ovat itsessään tiedonsiirron logistinen keino. Palvelujen saatavuus paikasta riippumatta ja välittömästi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Vaikka hankkeen välittömänä tavoitteena ei olekaan hyvinvoinnin edistäminen, kanavoituvat myönteiset vaikutukset epäsuorasti hyvinvointiin pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaaminen edistämisen kautta. Hyvinvoinnin edistäminen on viime kädessä jokaisen hankkeeseen osallistuvan pk- ja mikroyrityksen ydintehtävä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Miesten ja naisten syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa, tasa-arvo huomioidaan kaikkien hankkeen interventioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ihmisillä tulee olla taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, erityisryhmien asemaan sekä syrjäytymisen ja syrjinnän torjuntaan.Hanke noudattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa tekemisessään, vaikkakaan ei suoranaisesti suuntaa toimenpiteitä miesten ja naisten tasavertaisuuden edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeessa jokaista osallistujaa arvostetaan tasavertaisena ja yhdenvertaisena. Hankkeen interventioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lähtökohtana on, että toiminnan laatu paranee, kun ihmisten erilaisuus otetaan huomioon.
Kulttuuriympäristö 7 7
Kulttuurilla on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä tulee edistää ja ottaa huomioon kulttuurinen näkökulma kaikessa päätöksenteossa. Kulttuuri lujittaa yhteiskuntien koheesiota, ja luo pohjaa keskinäiseen kanssakäymiseen ja kunnioitukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja rauhan ylläpitämiseen.
Ympäristöosaaminen 8 8
On tärkeää antaa tietoa ympäristön merkitystä henkisen ja fyysisen terveyden edistäjänä. Lisäksi heille tulee antaa tietoa luonnon suojelemisen tärkeydestä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-