Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21040

Hankkeen nimi: Ohjaamo Satakunta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2017 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Porin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0137323-9

Jakeluosoite: PL 121

Puhelinnumero: 026211100

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.pori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laine Juha

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyden hoidon päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.laine(at)pori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-701 1048

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaamo on paikka, joka tarjoaa kaikille nuorille palveluja matalan kynnyksen periaatteella. Ohjaamon tavoitteena on auttaa ja tukea nuorten siirtymiä työelämään ja sitä edistävien palveluiden piiriin. Erityisen huomion saavat nuoret, jotka ovat vailla työtä ja toimeentuloa tai eivät opiskele.
Ohjaamossa nuori kohtaa useita eri alojen asiantuntijoita. Häntä ei siirrellä viranomaiselta toiselle vaan hänestä ja hänen asioistaan otetaan vastuu. Taustalla on palvelun tarjoajien moniammatillinen ja poikkitieteellinen yhteistyö sekä osaaminen.

Satakunnan Ohjaamolla (Pori, Rauma, Pomarkku, Eura) on kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelupiste yhden luukun periaatteella. Asiantuntijaverkosto keskitetään yhteen paikkaan ja nuori polutetaan kohti työllistymistä. Tuotoksena nuori saa palvelua samasta palvelupisteestä ja toimenpiteisiin pääsy nopeutuu.
Toisena tavoitteena on ohjata nuori oikeaan palveluun yksilöllisen palvelutarvearvioinnin perusteella. Nuori kohdataan yksilönä. Tuotoksena nuori saa juuri hänen tarvitsemansa ydinpalvelun sekä tukipalvelut.
Kolmantena tavoitteena on tarjota nuorelle laaja-alainen ja joustava palveluvalikoima. Nuorelle tarjotaan oikeita asioita oikeaan aikaan. Tuotoksena nuoren käytössä on monipuoliset palvelut.

Ohjaamon toimintaa tukevat aikaisempien vuosien onnistuneet työllisyyden pilottihankkeet Satakunnassa sekä Ohjaamo-hankkeen kanssa samaan aikaan Porissa alkava työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 sekä kuntien työllisyysohjelmien kanssa. Hankkeen tuloksena Satakuntaan luodaan pysyvä ohjauksen toimintamalli. Nuorisotakuun toteutumista tuetaan tuottamalla yhteensopivia palveluja yhteisen palvelusuunnitelman ja koordinoinnin alla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat kaikki työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat sekä syrjäytymisvaarassa olevat alle 30-vuotiaat porilaiset, raumalaiset, pomarkkulaiset ja euralaiset nuoret.

Satakunnan Ohjaamon kohderyhmää ovat myös nuorten ja nuorten palveluiden parissa kentällä työskentelevät asiantuntijat (kuten esim. Kela, TE-toimisto, sosiaali- ja terveyspalvelut, etsivä nuorisotyö),
3. sektorin toimijat sekä työnantajat (erityisesti mikro- ja pk-yritysten edustajat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän ulkopuolelle rajautuvat tahot kuten esim. koulujen ja oppilaitosten henkilöstö tai ohjaamon asiakkaiden läheiset/sukulaiset/mahd. tukihenkilöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 712 449

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 711 408

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 907 486

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 906 205

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Pomarkku, Pori, Eura

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 53

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 900

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään aiemmin kehitettyjä sukupuolisensitiivisen ohjauksen hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeessa kehitetään yksilöllisiä ohjauspolkuja, joiden toteuttamisessa huomioidaan yksilön henkilökohtaiset tarpeet. Hanke järjestää sekä koulutuksia, tiedotus- että levittämistilaisuuksia, jotka edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana pyritään edistämään tasa-arvoa ja huomioimaan se Ohjaamon toiminnassa erityisesti koulutus- ja työllistämispolkujen suunnittelussa sekä erilaisten yhteistyökuvioiden kehittämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on sukupuoleen katsomatta palvella, työllistää sekä ohjata koulutukseen tai muuhun palveluun Satakuntalaisia nuoria.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 7
Hankkeessa luodaan toimintakulttuuri, joka hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Näin voidaan esim. vähentää turhia siirtymisiä kokousten vuoksi sekä välttää tulostettavia materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 7
Edelliseen kohtaan viitaten - hankkeen hallinnointi, sisäinen ja ulkoinen viestintä pohjautuu suureksi osaksi "paperittomaan" toimintaan. Kokoukset pidetään suurelta osin sähköisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Viitataan edellisiin vastauksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Viitataan luonnonvarojen käytön kestävyyttä koskevaan kysymykseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 4
Viitataan luonnonvarojen käytön kestävyyttä koskevaan kysymykseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Sähköisten toimintojen (=paperiton toimisto) lisääntyvä käyttö vähentää materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 0
Hankkeessa pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Satakunnan Ohjaamo-hankkeella tulee olemaan merkitystä alueen nuorten työllistymiseen. Tämä ehkäisee nuorten muuttoa muualle tukien näin omaan kuntaan kiinnittymistä. Elinkeinoelämän kehittäminen Satakunnassa on keskeisiä asioita ja liittyy vahvasti Ohjaamojen toimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Ohjaamo hankkeessa kehitettävät palvelut ja tuotteet ovat pääosin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 7 0
Hankkeessa hyödynnetään digitalisaatiota erilaisten kokousten ja tapaamisten järjestämisessä ja näin vähennetään oleellisesti turhaa matkustamista, joka rasittaa ympäristöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hankkeeseen osallistuvien nuorten elämänhallintaan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeä osa hanketta. Erityisen tärkeää on edistää nuorisotakuun toteutumista ja vähentää nuorten syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Sukupuolten tasa-arvoon kiinnitetään huomiota palvelutarjonnassa, työpaikkojen etsimisessä, koulutusten järjestämisessä, ostopalveluissa ja palkkauksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Ohjaamo Satakunta on tarkoitettu kaikille nuorille omassa kohderyhmässään. Toiminnassa korostetaan yksilön kohtaamista ja hänen tarpeistaan lähtevää palvelulupausta - tässä tulee huomioida asiakkaan lähtökohdat, kulttuuritausta ja aikaisemmista kokemuksista kohdistuva odotus tarjottavista palveluista.
Kulttuuriympäristö 7 0
Alueellisen kulttuuriympäristön huomioiminen yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa.
Ympäristöosaaminen 8 0
Satakunnan Ohjaamo haluaa omalla toiminnallaan edesauttaa kestävän kehityksen käytäntöjä. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti myös yhteistyöverkostoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjaamo Satakunta perusti toimipisteet Poriin ja Raumalle sekä Pomarkkuun etäpisteen. Eura liittyi mukaan hankkeeseen 1.1.2019. Hanke tavoitti hyvin kohderyhmän ja heille tarjottiin yleisen tietämyksen lisäämiseksi monialaisia palveluita, tapahtumia, erilaisia teemapäiviä sekä koulutuksia. Ohjaamon tavoitteena oli olla neutraalitaho, josta jokaisessa asiassa pystyi tulla kysymään neuvoa. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimitiloihin ja sijaintiin, Porin toimipiste nähtiin näistä hyvänä esimerkkinä valtakunnallisestikin. Ohjaamon loi hankkeen aikana uusia toimintamalleja, tapahtumakonsepteja, sekä saavutti vahvan brändin alueellaan. Hanke saavutti annetut tavoitteet ja indikaattorit, kuten esim. hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä, hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta sekä osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät hankkeen keston ajalta.

Hanke selvitti läpi toimintakauden nuorten tarvitsemia palveluja. Näiden tarpeiden perusteella aktiivisesti kontaktoitiin toimijoita verkostomaiseen yhteistyöhön Ohjaamon kanssa. Nuoret ovat saaneet monialaista ja matalan kynnyksen palvelua Satakunnassa. Laaja-alainen ja joustava palveluvalikoima toi nuoria Ohjaamon asiakkaiksi. Yhden luukun periaatteella toimiva toimipiste lyhensi nuoren palvelupolkua huomattavasti parantaen samalla heidän elämänlaatuaan.

Hanke selvitti ja kehitti toimivaa yhtenäistä palvelutarvearviointia pitkäjänteisesti koko hankkeen ajan. Hankkeen loppupuolella otettiin käyttöön palvelutarvearviointi 3X10D. Palvelutarvearvioinnin perusteella asiantuntijat pystyivät paremmin ohjaamaan nuoren oikeaan palveluun.

Olemme painineet samojen haasteiden kanssa kuin muutkin Ohjaamot valtakunnallisesti.
Haasteena on ollut mm:
•muiden ammattilaisten motivointi Ohjaamon omaan asiakastietojärjestelmään ja palvelutarvearviointiin.
•Ohjaamossa kävi paljon nuoria asiakkaita, joiden kohdalla front-office-asiointia ei ollut tarkoituksenmukaista kirjata järjestelmään. Järjestelmään kirjaaminen olisi vaatinut lupasopimusten allekirjoittamista. Tämä olisi saattanut vahingoittaa Ohjaamon mainetta matalan kynnyksen asiointipisteenä.

Muiden toimijoiden pitkäjänteinen sitoutuminen hanketoimintaan oli haasteellista, koska yleisesti hankkeiden luonne on sen kaltainen, ettei toiminta jatku hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeen vahvemmalla valmistelulla ja aloituksella olisi Ohjaamo ollut jo tuttu tulevalle verkostolle ja tiiviimpi yhteistyö olisi päässyt rakentumaan nopeammin jo hankkeen aikana.
Ohjaamo Satakunnan toimipisteistä yksi jatkaa toimintaansa heti hankkeen päättymisen jälkeen (Pori), kaksi ovat jatkamassa muutaman kuukauden tauon jälkeen (Eura ja Rauma) ja yksi on harkinnassa (Pomarkku). Alustavaa keskustelua maakunnallisen Ohjaamon alustasta on käyty.