RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21046, Äidit mukana

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEN TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi malli, jossa maahanmuuttajaäidit voivat suorittaa kotoutumiskoulutuksen nopeutetussa aikataulussa perinteiseen koulutukseen verrattuna. Mallin myötä myös vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten äitien suomen kielen oppimista, kotoutumista ja integroitumista yhteiskuntaan sekä luodaan heille uusia mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen kantaväestön kanssa. Tavoitteena on, että kotona olevat maahanmuuttajaäidit voisivat kehittää suomen kielen oppimisen taitojaan niin, että ne mahdollistaisivat ammattiopinnot ja työelämään siirtymisen nopeutetussa aikataulussa perinteiseen koulutusmalliin verrattuna. Samalla maahanmuuttajaäidit voivat tukea lasten suomen kielen oppimista ja sopeutumista suomalaiseen päivähoito- ja koulutusjärjestelmään.

Hankkeen toimenpiteet jakaantuvat kahdelle vuodelle. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttajaäidit opiskelevat yhdessä lapsensa kanssa suomen kieltä ja matematiikan perusteita Länsimäen koulussa Vantaalla. Heille tehdään osaamiskartoitus, jonka pohjalta heidät polutetaan opiskelemaan hoiva-alan jatkokoulutukseen hoiva-avustajiksi tai vaihtoehtoisesti siivous tai catering alan koulutukseen. Osaamiskartoituksen tulosten perusteella maahanmuuttajaäiti voidaan myös ohjata Edupolin tai muiden oppilaitosten muihin koulutuksiin. Hankkeen toisessa vaiheessa maahanmuuttajaäidit aloittavat ammatilliset opinnot. Ammatillinen koulutus tapahtuu työvaltaisena koulutuksena työpaikoilla, jolloin kielitietoinen teoriaopetus kytketään tiiviisti työssäoppimiseen aidossa työympäristössä ja jolla pohjustetaan henkilön työllistymistä jatkossa. Myös suomen kielen opiskelu on työvaltaista. Tarkoituksena on, että maahanmuuttajaäidit suorittavat tutkintoja tai osatutkintoja osana koulutusta.

Tavoitteena on myös lisätä maahanmuuttajaäitejä vastaan ottavien työpaikkojen henkilöstön kielitietoisen työvaltaisen opiskelun ohjaamisen taitoja sekä kulttuurien kohtaamisen valmiuksia. Näiden kautta varmistetaan maahanmuuttajaäitien osaamisen hankkimista ja työllistymisen onnistumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on maahanmuuttajataustaiset kotona olevat äidit, joiden lapsi on aloittamassa koulunkäynnin perusopetuksessa. Kohderyhmään kuuluvat eivät ole vielä osallistuneet kotoutumiskoulutukseen tai ammattiin valmentavaan koulutukseen tai he ovat osallistuneet aikoinaan koulutuksiin, mutta heidän suomen kielen kielitaitonsa on pitkän kotonaolon jälkeen heikko ja estää jatko-opinnot tai työelämään siirtymisen.

Hankkeessa malli pilotoidaan, jonka vuoksi kohderyhmän koko on pieni. Jatkossa mallia levitetään muihin kouluihin, jolloin mallin mukainen toiminta kattaa laajan joukon maahanmuuttajataustaisia perheitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat Edupolin ja Länsimäen koulun sekä projektin toisessa vaiheessa mahdollisesti mukaan tulevien oppilaitosten henkilöstöt. Projektin toteutukseen osallistuvat myös Edupolin koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen ammattitutkinnon ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijat sekä työssäoppimispaikkojen henkilöstöt. Lisäksi hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Vantaan alueen TE -toimistojen henkilöstö, Vantaan sivistystoimen henkilöstö sekä Vantaan maahanmuuttajapalveluiden henkilöstö. Hankkeeseen osallistuvien työpaikkojen yhteyshenkilöt ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyötä tarjoavien kumppaneiden henkilöstöt kuuluvat myös välilliseen kohderyhmään. Lisäksi välillisesti hankkeesta ja sen tuloksista sekä mallista hyötyvät projektiin osallistuvien maahanmuuttajaäitien perheet, sukulaiset ja koko muu maahanmuuttajayhteisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Lähtökohtaisesti tämä hanke on suunnattu maahanmuuttajaäideille. Maahanmuuttajataustaisen naisten on tilastojen mukaan vaikea työllistyä. Tutkimusten mukaan perinteiset työllistymispalvelut eivät maahanmuuttajanaisten työllistämisessä toimi ja usein naisella on hoivavastuu lapsista. Maahanmuuttajanaisten suomen kielen kielitaito ja koulutustausta ovat usein myös heikompia kuin maahanmuuttajamiesten(Osaavat naiset- hanke, Tilastokeskus, Opetus ja kulttuuriministeriö) Maahanmuuttajaäitien heikko suomen kielitaito vaikeuttaa myös integroitumista yhteiskuntaan ja sosiaalisten suhteiden luomista kantaväestöön. Hankkeen tarpeellisuudesta on käyty keskusteluja Vantaan kaupungin maahanmuuttopalveluiden ja työllisyyspalveluiden kanssa, jotka ovat tuoneet esille myös yllä mainitut haasteet. Hankkeen kautta voidaan edistää maahanmuuttajaäitien suomen kielenoppimista, mikä mahdollistaa maahanmuuttajaäideille osallisuuden työelämään, yhteiskunnan erilaisiin aktiviteetteihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä yhteydenpitoon lapsen päivähoidon ja koulun kanssa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke kohdentuu pelkästään maahanmuttajaäideille, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella hoitaessaan lapsia kotona. Hanke parantaa äitien työllistymismahdollisuuksia ja kehittää mallin tukea ja ohjata heidät koulutuksen kautta työhön. Hankeen toimenpiteissä on huomioitu maahanmuuttajanaisten heikompi koulutuksellinen tausta, mikä johtuu siitä, että he ovat pitkäjaksoisesti kotona lasten kanssa. Äitien kotoutumiskoulutus lähtee luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan perustaitojen vahvistamisesta. Hankkeessa valmennetaan maahanmuuttajaäitejä naisille soveltuvilla menetelmillä tiedostaen kulttuurisensitiivisyys. Äitien osallistuminen mahdollistetaan kohdentamalla hankkeen toimenpiteet sekä lapsiin että äiteihin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Työpaikkaohjaajien kohderyhmässä saattaa olla myös miehiä. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa huomioidaan ja valmennetaan kultturituntemusta ja tietämystä kohdata naismaahanmuuttajaopiskelijat. Tässä huomioidaan erityisesti miespuoliset työpaikkaohjaajat. Hankkeessa kiinnitetään myös huomiota siihen miten naispuolista maahanmuuttajaopiskelijaa valmennetaan kohtaamaan ja hoitamaan miespuolista asiakasta vastoin kulttuurissa olevia suotavia käytäntöjä. Maahanmuuttajataustaisilla naisilla on suurempi riski syrjäytyä. Hankkeessa oleva koulutusala on valittu niin, että se ohjaa ja mahdollistaa maahanmuuttajaäitien työllistymisen. Hankkeen toimenpiteiden aikataulussa on huomioitu äitien hoiva-vastuu perheestä ja lapsista siten, että esimerkiksi koulujen loma-aikoina äidit pystyvät olemaan kotona lastensa kanssa. Lisäksi päivittäinen toiminta-aika on rakennettu siten, että äidit pystyvät osallistumaan sekä opiskeluun ja työntekoon, että lastenhoitoon. Nämä mahdollistavat äitien osallistumisen hankkeen rakentamiin toimenpiteisiin. Hanke on suunniteltu siten, että maahanmuuttajaäidit opiskelevat yhdessä lastensa kanssa. Tämän kautta he pystyvät jatkossa tukemaan ja ohjaamaan oman lapsensa koulunkäyntiä. Myös ymmärrys suomalaisesta koulutuksesta ja sen tavoitteista vahvistuu.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen päätavoitteena on kehittää uusi malli, jonka avulla voidaan nopeuttaa maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja työllistymistä. Tavoitteena on myös edistää suomen kielen kirjoitus- ja lukutaitoa niin, että se mahdollistaa kielituella suoritettavan ammatillisen tutkinnon. Hankkeella on kuitenkin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen huomioidaan horisontaalisena tavoitteena hankkeen toiminnoissa ja tulosten arvioinnissa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	2
Hanke välttää tarpeetonta luonnonvarojen käyttöä karsimalla päällekkäisen toiminnan ja materiaalin tuottamisen yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Edupolilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä SFS:EN 14001, jota hankkeessa noudatetaan. Hankkeessa kiinnitetään huomiota ympäristöä säästäviin toimintatapoihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hankkeessa suositaan etäpalavereja ja vältetään turhaa liikkumista autoilla. Hankkeen henkilökunta osallistuu Edupolin tavoitteisiin vähentää turhaa lämmittämistä ja veden käyttöä ja siten vähentää energian käyttöä. Hanke käyttää mahdollisimman vähän paperia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	1
Hanke suosii toiminnassaan ekologisesti kestäviä materiaaleja ja suosii kulkemisessa julkista liikennettä, kun se on kohtuullisesti mahdollista. Hanke edistää ympäristötietoutta esimerkillään ja ympäristökasvatuksen keinoin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	3
Hanke toimii Edupolin ympäristöjärjestelmän mukaisesti, mikä tarkoittaa paperin käytön välttämistä, jätteiden lajittelua ja turhien hankintojen välttämistä, millä ehkäistään jätteiden syntymistä. Opetusmateriaalia pyritään kierrättämään ja vältetään turhaa uuden hankintaa.Osa opetusmateriaaleista tuotetaan itse hyödyntäen kierrätystä. Opetusmateriaalit ovat pääosin sähköisiä ja paperisia materiaaleja käytetään mahdollisimman vähän. Hanke pyrkii mahdollisimman paperittomaan toimintatapaan, millä ehkäistään paperijätteen syntymistä ja edistää esimerkillään paperin ja jätteen vähentämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	5
Hanke tukee paikallisen elinkeinoelämä osaavan työvoiman saammista. Hanke tukee siihen osallistuvia parantamaan osaamistaan ja hankkimaan sellaista osaamista, mitä tarvitaan paikallisesti toimivissa työpaikoissa. Hanke kehittää mallin, jonka avulla alueen työpaikat voivat jatkossa saada osaavaa henkilöstöä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta. Hanke parantaa työpaikkojen taitoja ohjata työpaikalla opiskelevia opiskelussaan, mikä lisää työpaikkojen mahdollisuuksia löytää uusia osaavia henkilöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	7
Hanke ohjaa asiakkaita hoiva-alalle, joka tuottaa aineettomia palveluita. Se parantaa hoiva-alan työntekijöiden löytymistä ohjaamalla vaikeasti työllistettäviä työmarkkinoille koultuuksen kautta. Hanke tuottaa ja kehittää aineettomia palveluita, jotka tukevat siihen osallistuvien henkilöiden työllistymistä, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Hankkeessa luodaan uudenlaisia malleja/palveluita työllisyyden ja koulutuksen saavutettavuuteen.
Liikkuminen ja logistiikka	3	3
Hanke vähentää autoilua Vantaan alueella, koska hankeen myötä maahanmuttajaäidit käyvät työssäoppimassa omalla alueellaan sen sijaan että kulkisivat työssäoppimaan kauemmaksi. Hanke tekee työpaikkayhteistyötä pääosin Vantaan alueen työpaikkojen kanssa ja poluttaa asiakkaita niihin. Hanke vähentää kouttajien tekemiä työpaikkaohjauskäyntejä, kun useita opsiskelioita on samoilla työssäoppimispaikoilla. Hankeessa käytetään työpaikkojen ohjauksessa myös verkko-ohjausta ja -materiaaleja ja etäpalavereja. Hanke edistää esimerkillään autoilun vähentämistä ja etäpalaverien suosimista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hanke edistää maahanmuuttajaäitien hyvinvointia osaamisen kehittymisen, työelämään pääsemisen, yhteiskuntaan integroitumisen ja lasten paremman yhteiskuntaan integroitumisen kautta sekä sen myötä, että lapset saavat myönteisen mallin koulutukseen osallistumisesta. Perheen taloudellisen aseman kohentuminen lisää sen jäsenten hyvinvointia, toimintamahdollisuuksia ja estää koko perheen syrjäytymistä. Hanke osaltaan edistää myös maahanmuuttajayhteisön hyvinvointia myönteisen esimerkin ja mahdollisuuksien avaamisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Hanke edistää työelämän ulkopuolella olevan, vaikeasti työelämään pääsevän ryhmän työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Hanke edistää sellaisten naisten työelämään pääsemistä, joilla on heikko osaamisen lähtötaso. Se edistää vähän koulutetun ryhmän, kotona lapsia pitkään hoiteneiden maahanmuuttajanaisten koulutukseen pääsemistä. Hanke edistää maahanmuttajaperheiden sisäistä tasa-aarvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	9	9
Hanke tarjoaa uudenlaisen väylän työllistymiseen, joka soveltuu myös niille, joille teoreettinen ja oppilaitoksessa tapahtuva opiskelu ei ole luontevaa. Tätä kautta se lisää tekemällä oppivien mahdollisuuksia opiskeluun ja työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseen.Hanke kohdistuu maahanmuuttajaäiteihin ja välillisesti heidän perheisiin sekä koko maahanmuttajayhteisöön, jotka ovat yhteiskunnassa syrjäytymisuhan alainen ryhmä. Hanke vahvistaa verkoston kaikkien toimijoiden monikulttuurisuuden ymmärrystä ja vahvistaa näkemystä yhteiskunnallisesta yhdenvertaisuudesta.
Kulttuuriympäristö	8	8
Kasvatus ja opetus on osa kulttuuriympäristöä. Hanke edistää pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien koulutuksen ja työllistymisen vaihtoehtoja. Hanke toteutetaan väestörakenteeltaan vahvasti moonikulttuurisessa ympäristössä. Koulun toiminnassa painotetaan erilaisten kulttuurien yhdessä toimimista, mikä avartaa näkemystä mahdollisista ja hyvistä toimintatavoista. Maahanmuuttajaäidit perehtyvät työssäoppimisessa suomalaiseen työkulttuuriin. Samalla kulttuurit käyvät vuoropuhelua ja myös kantasuomalaiset oamksuvat uusia kulttuureita. Koulussa kiinnitetään vahvasti huomiota maahanmuuttajien perehdyttämiseen suomalaiseen tapakulttuuriin ja eri kulttuurien kohtaamiseen.
Ympäristöosaaminen	1	1
Hanke toimii ympäristövastuullisesti mm. lajittelemalla jätteet ja kiinnittämällä huomiota siihen, että turhia hankintoja ja jätteitä ei synny. Hanke osaltaan esimerkillään vie eteenpäin ympäristövastuullista toimintatapaa. Hanke toimii ympäristötietoisesti ja edistää esimerkillään siihen osallistuvien ympäristövastuullista toimintatapaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminta kohdenettiin vähän koulutetuille maahanmuuttajaäideille, joiden työllistyminen ja suomen kielen oppiminen on perinteisesti ollut haasteellista. Hankkeessa oli mukana maahanmuuttajaäitejä, jotka olivat olleet pitkään kotona lasten kanssa tai jotka olivat vajavaisen suomen kielen taidon kielitaidon takia jääneet pois työmarkkinoilta tai koulutuksista. Mukana oli myös äitejä, jotka olivat vasta tulleet maahan. Hankkeen tavoitteena oli, että maahanmuuttajanaiset voivat suorittaa tämän suomen kieltä ja työelämävalmiuksia parantavan koulutuksen nopeutetussa aikataulussa perinteiseen kotoutumiskoulutukseen verrattuna. Hankkeessa kehitettiin uusi malli tämän toteuttamiseen.

Mallin myötä maahanmuuttajataustaisten äitien suomen kielen oppimista, kotoutumista ja integroitumista yhteiskuntaan vahvistettiin ja heille luotiin uusia mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen kantaväestön kanssa. Hankkeen tavoitteena oli, että kotona olevat maahanmuuttajanaiset voisivat kehittää suomen kielen oppimisen taitojaan niin, että ne mahdollistaisivat ammattiopinnot ja työelämään siirtymisen nopeutetussa aikataulussa perinteiseen koulutusmalliin verrattuna.

Hankkeen mallissa maahanmuuttajaäidit opiskelivat luku- ja kirjoitustaidon alkeita sekä muita perustaitoja kuten matematiikkaa perusopetuksen alkuopetuksen luokilla. Samalla kun he itse oppivat luku- ja kirjoitustaitoa ja suomenkieltä yhdessä lasten kanssa, aukeni heille suomalainen koulutusjärjestelmä ja koko yhteiskunnan toiminta. Yhteistyö kodin ja koulun välillä parani huomattavasti hankkeen aikana ja maahanmuuttajaäidit pystyivät tukemaan omien lasten suomen kielen oppimista ja koulunkäyntiä sekä sopeutumista suomalaiseen päivähoito- ja koulutusjärjestelmään. Hankkeessa mukana olleiden peruskoulujen merkitys hankkeen toteuttamisessa on ollut merkittävä.
 
Koulutuksen ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttajaäidit osallistuivat samanaikaisesti opetukseen, jota luokanopettaja antoi 1.-2. luokkalaisille lapsille. Luokissa opiskeltiin luku- ja kirjoitustaitoa, suomen kieltä ja matematiikkaa 1–2 tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Lisäksi maahanmuuttajaäidit oppivat mm. tietotekniikka- ja viestintätaitoja sekä suomalaista työelämä- ja yhteiskuntatietoutta. Äidit saivat myös uraohjausta. Pienemmille lapsille oli järjestetty opetuksen ajaksi lapsiparkki. Talvilomasta eteenpäin äidit lähtivät työkokeiluun, mm. päiväkoteihin, kouluihin, vanhustyöhön, kahvilatyöhön tai ruokakauppaan. Pitkän 3kk kestävän työkokeilun aikana äideillä oli edelleen yhtenä päivänä viikossa S2-suomen kielen opetusta. Ensimmäisen vuoden toiminta noudatti perusopetuksen aikataulusta lomineen. Kesällä ei ollut opetusta, mutta seuraavana syksynä osa äideistä jatkoi aikuisten perusopetukseen, Valma koulutukseen, oppisopimukseen tai aloittivat ammatilliset opinnot. Muutama äiti työllistyi Seuren kautta päiväkotityöhön suoraan työkokeilujaksolta.

Hankkeen toiminnasta on tehty tuotekortti, joka toimii hyvänä käyttöönotto-oppaana vastaavaa toimintaa suunnitteleville. Myös Hankkeen sivut jäävät toimimaan ja palvelevat jatkossa hankkeesta kiinnostuneita ja hankkeen kaltaista toimintaa suunnittelevia. Tällä hetkellä mallin mukaista toimintaa on viidessä Vantaalaisessa koulussa ja Helsingissä aloitti nyt syksyllä yksi pilottikoulu.

Hankkeen www.sivut:
https://aiditmukana.fi/

Hankkeen tuotekortti:
https://aiditmukana.fi/wp-content/uploads/2019/10/%C3%84idit-mukaan-tuotekortti.pdf

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot