Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21047

Hankkeen nimi: Plan B - elämä raiteille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0161067-9

Jakeluosoite: Taitajantie 2

Puhelinnumero: 020879200

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kvlakk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liena Silen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuus- ja hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: liena.silen(at)kvlakk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404826770

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yksi koulutuksen tärkeä tehtävä on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, sillä sieltä saadut eväät valmistavat työelämään. Tasa-arvonäkökulman toteutuminen vaatii sukupuolinäkökulman tunnistamista kaikissa toiminnoissa. Koulutuksellinen eriarvoistuminen ja erilaiset siirtymät niin koulutusasteiden välillä, koulutuksen sekä työelämän nivelvaiheessa kuin aikuiskoulutuksessakin asettavat vaatimuksia laajemmalle kehittämistyölle. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan nykyistä joustavampaa ja nopeasti koulutustarpeisiin reagoivaa
koulutustarjontaa. Tällaisia hyviksi osoittautuneita koulutusmalleja ovat esimerkiksi tuotantokoulun toimintamalli ja työpajoilla kertyneen osaamisen systemaattinen dokumentointi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota osaamisen tunnistamiseen sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta ja kehitetään työpajojen, aikuiskoulutuksen yhteistyötä monialaisesti.
Tuotantokoulu mahdollistaa entistä enemmän tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen koulutuspalvelun. Tuotantokoulun tavoitteena on lisätä opintojen läpäisyä ja ehkäistä keskeyttämistä.
Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen, Parik-säätiön ja muun yhteistyöverkoston kanssa. Hankkeen valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että aiemmissa hankkeissa luodut hyvät käytänteet otetaan huomioon ja niitä kehitetään edelleen uutta hakemusta tehtäessä. Opit työssä-hanke, Matti-Miesten matkat työhön-hankkeet sekä Tesoman Miähet ja Auta miestä mäessä -projektit ovat toimineet suunnittelun pohjalla.
Tavoitteena on lisätä työelämälähtöisyyttä, oppimisympäristöjen monipuolisuutta, työvaltaista koulutusta, sukupuolien välistä tasa-arvoa sekä osallisuuden vahvistamista. Hankkeen tavoitteena on ottaa huomioon tutkinnon perusteiden uudistus, osaamisperusteisuus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Kohderyhmää valittaessa on hyödynnetty alakohtaisia työllistymistilastoja, ammattibarometreja, tilastojärjestelmiä sekä Te-toimiston työttömyystilastoja. Hankkeessa luodaan aikuiskoulutuksen ja työpajatoiminnan yhteistyönä tuotantokoulu-malli.
Plan B - hankkeessa pyritään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa olevien miesten opintojen etenemisen tukemiseen, heidän henkilökohtaisten elämänhallintavalmiuksiensa kehittämiseen sekä sen hetkisen elämäntilanteen selvittämiseen yksilövalmennuksen keinoin. Hankkeessa otetaan käyttöön ja kehitetään edelleen työvaltaista koulutusmallia aikuiskoulutuksen ja työpajan yhteistyönä syrjäytymisvaarassa oleville miehille, joille ei nykyisestä tarjonnasta löydy soveltuvaa vaihtoehtoa. Aikuiskoulutus on hyvin työvaltaista, johon yksilövalmennus tuo lisäarvoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät työnhakijat ja työelämän ulkopuolella ja syrjäytymisvaarassa olevat miehet, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, koulutuksen keskeyttäneet tai joiden opinnot uhkaavat keskeytyä taikka alanvaihtajat tai miehet, jotka tarvitsevat ammatillisen osaamisen päivittämistä (esim. tutkinnon osa koko tutkinnosta, täsmäkoulutusta (yhdistelmäkoulutus) tai vähäinen työkokemus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kouluttajat, työpajavalmentajat, Te-toimiston asiantuntijat ja ammatinvalinnan ohjaajat, opinto-ohjaajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 468 279

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 445 467

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 279

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 467

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta, ja hankkeen tavoitteet perustuu tähän analyysiin ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Toteutetun analyysin perusteella Plan B- hankkeen sukupuolinäkökulman keskeisin kysymys on, miten miesten osaamista/ohjaamista (työn ja koulutusurien skukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen) voidaan vahvistaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sitä kautta lisätä tasa-arvoa. Muut keskeiset kysymykset koskevat sitä, miten miehiä voidaan tukea katkomaan työttömyyden ketjuja, löytämään ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja kulkemaan kohti työllisyyttä niin, että miehet itse ovat aktiivisessa roolissa palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa haetaan ratkaisuja siihen…kehitettävissä ja levitettävissä toiminnassa ja toimintamalleissa pyritään lieventämään sukupuolten välistä segregaatiota, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toteuttamaan ns. sukupuolisensitiivistä ohjausta. Opetusministeriön 2009 asettama segregaation lieventämistyöryhmä onkin loppuraportissaan asettanut tavoitteeksi, että oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja tehtäisiin yksilöllisten ominaisuuksien eikä sukupuolen perusteella. Raportin mukaan erityisesti tukipalveluja ja ohjauskäytäntöjä on kehitettävä tukemaan tätä pyrkimystä. Hankkeessa miehiä tuetaan löytämään omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan, minkä pitäisi johtaa pitkällä tähtäimellä segregaation lieventymiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen sukupuolinäkökulma on ohjannut hankkeen valintaa. Keskeiseksi tarpeeksi nostettiin miesten syrjäytymisen ehkäisy, jota on tutkittu ja joka on havaittu keskeiseksi haasteeksi, mutta menetelmiä asiaan tarttumiseksi ei juuri ole käytössä. Suunnittelussa on hyödynnetty sekä työpajahenkilöstön että ammatillisen, sekä ohjauksen asiantuntijan kokemuksia. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne tukevat miesten voimaantumista, omien kiinnostuksen kohteiden löytymistä, ja sitä kautta miesten syrjäytymisen ehkäisyä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työttömät miehet ovat itse aktiivisesti mukana rakentamassa hankkeessa tuotettavia toimintamalleja. Kehittämistyötä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä miesten motivaatioon ja tarpeisiin. Näillä toimilla varmistetaan, että toiminnot vastaavat aidosti miesten tarpeita. Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan sukupuolinäkökulma hankkeen työ- ja arviointisuunnitelmissa. Tässä hyödynnetään rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetti 8 tasa-arvoon ja hyviin käytäntöihin liittyvää arviointikriteeristöä tai sen aihiota. Lisäksi hyödynnetään opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Projektihenkilöstön ja projektiin osallistuvien työpajojen työntekijöiden osaaminen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen projektissa varmistetaan koulutuksella ja työpajalla, joissa arvioidaan ja kehitetään projektin työ- ja arviointisuunnitelmia tasa-arvon näkökulmasta. Toteutusvaiheessa hankkeen toimia seurataan, arvioidaan ja ohjataan jatkuvasti suhteessa tavoitteisiin sekä osallistuvien miesten tarpeisiin. Kyselyt, arviointi ja loppuarviointi tuottavat tietoa siitä, miten hyvin hankkeen toiminta ehkäisee miesten syrjäytymistä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoitteena on kehittää sukupuolisensitiivisiä toimintamalleja työpajatoiminnassa mukana olevien miesten syrjäytymisen vähentämiseksi sekä ohjaamiseksi kohti koulutusta ja työtä. Tavoitteena on mahdollistaa sukupuolten välisen tasa-arvon lisääntyminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin, vaikka hyötykäyttö ja kierrätys huomioidaan hankkeen toiminnoissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Oppilaitoksen ja työpajojen asiantuntijuutta yhdistämällä parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien kiinnittymistä työelämään ja tuetaan tätä kautta elinkeinotoimijoita työvoiman saatavuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Koulutuspolun avulla kannustetaan asiakkaita ammatilliseen kehittämiseen sekä sitä kautta parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämisen palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikustusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 3
Ammatillisenkoulutuksen ja ohjauksen avulla ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään kohderyhmä työ- ja toimintakykyä ja siten työllistymistä. Hanke luo siihen osallistuville asiakkaille edellytyksiä parantaa työelämäosaamistaan ja siten edistää työelämä- ja muuta osallisuutta ja osallistuvuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla asiakkaille edellytystensä ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti koulutukseen ohjausta ja työllistymisen edistämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeessa asiakkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yksi koulutuksen tärkeä tehtävä on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, sillä sieltä saadut eväät valmistavat työelämään. Tasa-arvonäkökulman toteutuminen vaati sukupuolinäkökulman tunnistamista kaikissa toiminnoissa. Koulutuksellinen eriarvoistuminen ja erilaiset siirtymät niin koulutusasteiden välillä, koulutuksen sekä työelämän nivelvaiheessa kuin aikuiskoulutuksessakin asettivat vaatimuksia laajemmalle kehittämistyölle. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan nykyistä joustavampaa ja nopeasti koulutustarpeisiin reagoivaa koulutustarjontaa. Tällaisia hyviksi osoittautuneita koulutusmalleja ovat esimerkiksi hankkeessa pilotoitu tuotantokoulun toimintamalli ja työpajoilla kertyneen osaamisen systemaattinen dokumentointi. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota osaamisen tunnistamiseen sosiaalisen vahvistamisen näkökulmasta ja kehitettiin työpajojen ja aikuiskoulutuksen yhteistyötä monialaisesti.

Tuotantokoulu-malli mahdollisti aikaisempaa tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman koulutuspalvelun. Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että aiemmissa hankkeissa luodut hyvät käytänteet otetaan huomioon ja niitä kehitetään edelleen. Hankkeen toteutuneena tavoitteena oli myös lisätä työelämälähtöisyyttä, oppimisympäristöjen monipuolisuutta, työvaltaista koulutusta, sukupuolien välistä tasa-arvoa sekä osallisuuden vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oli myös ottaa huomioon tutkinnon perusteiden uudistus, osaamisperusteisuus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Hankkeessa luotiin ja pilotoitiin aikuiskoulutuksen ja työpajatoiminnan yhteistyönä tuotantokoulu-malli. Plan B - hankkeessa tavoiteltiin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opintojensa kanssa vaikeuksissa olevien miesten opintojen etenemisen tukemista, heidän henkilökohtaisten elämänhallintavalmiuksiensa kehittämistä sekä sen hetkisen elämäntilanteen selvittämistä yksilövalmennuksen keinoin. Hankkeessa luodussa mallissa otettiin käyttöön ja kehitettiin edelleen työvaltaista koulutusmallia aikuiskoulutuksen ja työpajan yhteistyönä syrjäytymisvaarassa oleville miehille, joille ei nykyisestä tarjonnasta löytynyt suoraan soveltuvaa vaihtoehtoa.

Hankeidea tuotantokoulusta osoittautui käytännössä toimivaksi ja toiminta suuntautui selkeästi hankkeessa mukana olleiden asiakkaiden hyväksi.