Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21048

Hankkeen nimi: DuuniAgentti - tehokkaan työllistymisen asiamies

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Jakeluosoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 019 36961

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.luksia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Pihlajamaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.pihlajamaa(at)luksia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 337 3705

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisen työllisyydenhoidon arsenaalista puuttuvat v. 2017 edelleen yli 50 -vuotiaiden työllistymisen mahdollistavat tehokkaat toimintatavat ja -rakenteet. DuuniAgentti -tehokkaan työllistymisen asiamies -hanke luo Länsi-Uudenmaan alueelle uuden palvelukokonaisuuden, koska ikääntyvien työttömyys kasvaa ja pitkittyy, vaikka työllisyystilanne on muilla ryhmillä hieman parantunut. Länsi-Uusimaa on rakennetyöttömyysalueetta, jossa pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti erityisesti yli 50-vuotiaitten ikäryhmissä ja myös korkeasti koulutettujen osalta. (TEM:n Työllisyyskatsaus, marraskuu 2016). Myös kuntien työllistämisen sakkomaksut ovat kasvaneet hälyttävästi.

Hankkeeseen ja sen rahoitukseen osallistuvat kaikki Länsi-Uudenmaan suuret kunnat Lohja, Vihti, Raasepori, Hanko ja Karkkila, koska tarve ikääntyvien työllistymiseen johtaviin toimenpiteisiin on todettu kaikissa kunnissa erittäin suureksi. TE-toimistojen asiantuntijoilla on käytännössä n. 500-1500 asiakasta yhtä neuvojaa kohti Länsi-Uudenmaan alueella. Määrä on liikaa, jotta he voisivat hoitaa asiakasohjausta tehokkaasti. TE-keskuksen palvelut ja koulutukset on pitkälti keskitetty pääkaupunkiseudulle. Yli 50-vuotiaiden työttömyys pitkittyy helposti ja kestää keskimäärin 88 viikkoa ja pitkittyy helposti eläkeikään saakka, jos toimenpiteitä ei tehdä. Ikäryhmästä n. 60 %:lla koulutus on vanhentunut, digitaidot ovat erittäin heikot ja uudelleenkoulutustarve on suuri. Ikäryhmän itseohjautuvuus on heikkoa ja ohjauspalveluita ko. kohderyhmälle ei ole.

Tehokkaan henkilökohtaisen ohjauksen, vertaistuen ja ryhmätoiminnan, digitaitojen kouluttamisen ja piilo- ja keikkatyöpaikkojen kohtaannuttamisen kautta asiakkaat saadaan nopeasti takaisin työhön, yrittäjyyteen, koulutukseen tai uudelleen koulutukseen tai tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmissa työllistämishankkeissa saatuja kokemuksia, luotuja hyviä malleja ja käytetään niitä tehokkaalla tavalla työllistymisen edistämiseksi.

Duuniagentti etsii aktiivisesti piilo- ja keikkatyöpaikkoja, kerää pienyritysten tarpeita tulevan yritystoiminnan synnyttämiseksi ja tekee tiivistä yritys- ja verkostoyhteistyötä. Asiakas voi mukaan tullessaan edetä hankkeessa seuraaviin palveluihin:
• DuuniExpo matalan kynnyksen urasuunnitteluohjaukseen,
• DuuniKaverit ryhmämuotoiseen valmennukseen kasvokkain ja verkossa sekä
• DuuniAgentti piilotyöpaikkojen sekä palvelutarpeiden etsimiseen (ks. LIITE 1)

Hankkeen tuloksena 100 % asiakkaista löytää työpaikan, osa-aikatyön tai palkkatuetun työn, ryhtyy yrittäjäksi tai hakeutuu sopivaan koulutukseen tai löytää muun sopivan jatkopolun. Hanke tehostaa Länsi-Uudenmaan työttömien työllistymistä ja edistää kasvua ja yrittäjyyttä. Hankkeessa luodaan älykäs ja ketterä tehokkaan työllistymisen malli yhteistyössä alueen yritysten, työllisyyskoordinaattorien ja TE-toimiston kanssa. Hankkeen päättyessä palvelukokonaisuuden toimintatavat ovat käytössä kuntien sekä viranomais- ja vapaaehtoisverkostoissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat toimintalinja 3. erityistavoitteen 6.1 mukaiseen kohderyhmään kuuluvat, Länsi-Uudenmaan alueella asuvat ikääntyvät työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat tai työelämän ulkopuolella olevat henkilöt. Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat samaan ikäryhmään kuuluvat henkilöt, jotka miettivät uutta työuraa esimerkiksi yrittäjyyden tai uuden alan parissa, tai ovat valmistumassa koulutuksesta ja siirtymässä opintojen jälkeen työelämään.

Pääkohderyhmän muodostavat siis TE-toimiston asiakkaat, joilla on työkokemusta ja ammattitaitoa, mutta tarvitsevat ohjausta ja tukea oman työllistymisensä edistämiseksi. Kohderyhmän työllistymisen esteinä voivat olla esim. oman aikaisemman toimialan työpaikkojen huomattava väheneminen /katoaminen, työnhakijan työkyvyssä ilmenneet haasteet tai työnhakutaitojen puute johtuen siitä, että henkilö on ehkä ensimmäistä kertaa työnhakutilanteessa pitkän työuran päättymisen jälkeen tai hänen koulutuksensa on vanhentunut. Myös työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma saattaa olla työllistymisen esteenä, tämän hankkeen kautta saadaan kohdennettua asiakkaiden työnhaku- ja urasuunnittelua täsmällisemmin työllistäville aloille. Kohderyhmänä ovat siis myös alueen yritykset ja yhdistykset, joissa on olemassa piilotyöpaikkoja ja työvoiman tarvetta Hankkeessa tehdään aktiivisesti työtä näiden yritysten ja työpaikkojen löytämiseksi.

Hankkeen kohderyhmän ikärajaus noudattaa Tehdas - tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä -projektin ikäkriteeriä, sillä Tehdas-projektista saadun kokemuksen mukaan ko. ikäryhmään kuuluvat muodostavat oppimisryhminä toisiaan tukevan joukon. Vertaisuus ja yhteiset kokemukset ovat merkittävässä asemassa oman itsetunnon, voimaantumisen ja osallisuuden kasvamisen näkökulmasta. Lisäksi kohderyhmän ikärajaus on perusteltua sillä, että keski-ikäisten osuus työttömien työnhakijoiden joukosta on edelleen Länsi-Uusimaan alueella merkittävä ja heidän saamisensa takaisin työelämään on alueellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

DuuniAgentin välillisinä kohderyhminä ovat

1) hankkeen toiminta-alueen kunnat ja kaupungit sekä myöhemmin muodostettavat uudet maakunnat. Tavoitteena on toteuttaa asiakasohjausta ns. matalan kynnyksen palveluna, jolloin se tavoittaa alueen työllistymiseen ja urasuunnitteluun tukea tarvitsevat henkilöt tehokkaasti. Asiakasohjaus yhdessä hankkeen ryhmätoiminnan kanssa tuottavat kunnille palvelun, joka edistää alueen työllistymistä ja tukee kuntia palveluohjauksen kautta. Hankkeen aikana voidaan mallintaa ja luoda yhteistyömalleja myös kuntien eri hallinnonalojen yhteistyön kehittämiseksi tekemällä tiivistä yhteistyötä esimerkiksi kunnan työllisyyskoordinaattorin ja elinkeinohallinnon kanssa. Yhteistyötä tehdään myös perustason terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön kanssa.

Myös työttömyydestä aiheutuvien kulujen (mm. sakkomaksut) pienenevät hankkeen toiminnan kautta. Kunnat / maakunta hyötyvät myös uusien yritysten perustamisesta esim. verotulojen kasvun myötä sekä oman alueen elinkeinotoiminnan kasvamisen kautta. Uudet perustettavat yritykset luovat pohjan uusien työpaikkojen syntymiselle, kun yritykset pystyvät palkkaamaan henkilökuntaa.

2) Uudenmaan TE-toimisto, joka saa hankkeen kautta apua työttömien määräaikaisiin aktivointihaastatteluihin sekä asiakasohjaukseen. TE-toimisto hyötyy myös hankkeen aikana kehitettävästä uudesta palvelumallista, jota voi hyödyntää alueella hankkeen päätyttyä pysyvänä toimintana. Hankkeen aikana kehitettävä asiakasohjauksen malli ja prosessi on hyödynnettävissä sekä työvoimahallinnon että kunnan / maakunnan palveluja kehitettäessä.

3) Alueen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä muut aikuisille koulutusta tarjoavat organisaatiot. Hankkeen kautta alueen oppilaitoksiin ohjautuu motivoituneita tutkinnon suorittajia sekä ammatillista täydennyskoulutusta tarvitsevia henkilöitä. Luksia hyötyy hankkeesta myös kehitettävän koulutuksellisen toimintamallin ja asiakasohjauksen kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi Luksia hyötyy digitaaliseen ohjaukseen ja koulutukseen liittyvän kehittämistyön tuloksista, joita kehitetään hankkeen aikana.

4) Alueen yritysverkosto ja yksityiset työnantajat hyötyvät hankkeesta, kun hankkeeseen osallistuvat asiakkaat ovat motivoituneita ja ko. toimialasta kiinnostuneita työntekijöitä. Yritykset hyötyvät myös pitkällä aikavälillä siitä, että koulutuspolun kautta työmarkkinoille saadaan uusia koulutettuja ammattilaisia. Elinkeinoelämä saa hankkeen kautta mahdollisuuden markkinointiin, rekrytointiin sekä verkostojen luomiseen. Maahanmuuttajien työllistäessä itsensä yrittäjyyteen, syntyy alueelle uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Maahanmuuttajien rekrytoinnin kautta voi joissakin tapauksissa aueta myös alueen yrityksissä mahdollisuuksia vientiin.

5) Alueen muut projektit ja hankkeet, joiden kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä asiakkaiden aseman edistämiseksi ja toimintamallien kehittämiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 518 624

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 501 682

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 718 166

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 668 911

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Karkkila, Hanko, Vihti, Lohja, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 220

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 104

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on arvioitu hakijan yhteistyöryhmissä helmikuussa 2017. Arviointia tehtiin sillä näkökulmalla, miten DuuniAgentti-hankkeen kohderyhmä hyötyy itse toimintaympäristön analyysistä sukupuolinäkökulmasta. Asiantuntijaryhmään kuuluivat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin rehtorin toimesta. Suunnitteluryhmän työn perustana olivat: - Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (sisäasiainministeriö) - Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) - lait ja asetukset Arvoinnissa pohdittiin seuraavia asioita kohderyhmän edustajien osalta: - huomioidaan tasa-arvon näkökulmasta, että pyritään aktivoimaan tasapuolisesti toimenpiteisiin sekä miehiä että naisia - huomioidaan, että toimialakohtaisesti voi olla eroja tasa-arvon näkökulmasta työllisten jakaumassa mutta rohkaistaan hakijoita hakeutumaan eri töihin puhtaasti ammatillisten intressien mukaisesti, ei perinteisten odotusten mukaisesti - kehittämissisällöissä voi olla erovaisuuksia toimialakohtaisuudesta johtuen, mutta kaikkia toimenpiteitä pyritään kehittämään ja tasa-arvo näkökulmat huomioiden
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Soveltuvia töitä löytyy myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla sekä naisten voimavaroja miesvoittoisilla aloilla. Tällä hetkellä suurin osa tuotannollis- taloudellisista syistä irtisanotuista on miehiä. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen yritykset ja toimijat. Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksia käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
DuuniAgentti-hankkeen päätavoite on yhteinen huoli viisikymppisten asemasta ja vetovoimasta työmarkkinoilla. Hankkeen aikana vaikutetaan asenteisiin siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia rekrytoida myös työnkuvista ja sukupuolesta riippumatta. Pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollinen tuotekehitys suuntautuisi tuottavuuteen ja työllistävyyteen, työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
DuuniAgentti -toiminnassa on välillisiä vaikutuksia, kehitetään sisältöjä siten, että kestävä kehitys sisältyy läpäisevänä aihekokonaisuutena asiakaspalveluun ja tuotekehitykseen. Kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys (esim. ympäristövaikutusten vähentäminen ja toimipisteiden ympäristövastuullisuuden edistäminen). Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus arjessa). DuuniAgentti -hankkeessa mukana olevia ohjataan kestävään kehitykseen käsittelemällä heille konkreettisia ja merkityksellisiä asioita. Näitä konkreettisia ja merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi työmatkat, jätteiden käsittely, paikalliset tapahtumat, teemaviikot sekä luonnonmukainen lähiruoka. Ohjaajamme voivat herättää alueen toimijoissa ja yrityksissä tietoisuuden luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaa, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Luontoon ja omaan ympäristöön tutustuminen voidaan tutustua myös osana hankkeen tavoitetta: luonnonvarat ovat osa tuotteistettua matkailua ja hyvinvointia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Tuottavuuden kehittämisen ohjaus ja suunnittelu voivat vaikuttaa välillisesti alueen liikennekulttuurin muodostumiseen ja pendelöinnin järkevöittämiseen. Tieliikenteen lisäksi myös jätehuolto on seikka, jolla voimme ohjauksessa vaikuttaa asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Päästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin kuntien sisäiset matkat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Seutujen luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös matkailuun ja turismiin liittyen. Lisäämme kohderyhmiemme tietoisuutta ja luonnon arvostusta vierailemalla näillä alueilla ja tutustumalla mm. niiden tarjoamiin virkistäytymismahdollisuuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä, joilla on vesiosaamista, josta koko hankkeeseen osallistujat hyötyvät. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Uudellamaalla suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Suomen Natura-alueista suuri osa on Uudenmaan alueella. Monimuotoisiin tapahtumiin ja hankkeen asiakkaiden toimintaan otetaan huomioon luontoalueet joko käyntikohteina (kävelykokoukset), tuotekehitysesimerkkeinä, oman asuin- ja oppimisympäristöön syvällisenä tutustumisena ja virkistysretkikohteina.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 6
DuuniAgentti-hankkeen palvelutuotteet ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Hankkeessa voidaan myös kierrättää materiaaleja ja jätteitä sekä uusiokäyttää niitä yritysten tuotannossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke vaikuttaa välittömästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla sellaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä, joissa on globaalia kysyntää ja jotka palvelevat asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana etsitään sellaisia kehityspolkuja aloille, joissa paikallisesti on työvoimapulaa tai tarvitaan uudenlaista osaamista (markkinointi, asiakaspalvelu). Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja yritysten kehittämisyhtiöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hankkeen kohderyhmälle tarjotaan sisältöihin kuuluvia digitaalisia työtapoja edistäviä aineettomia neuvontapalveluja. Näillä toimenpiteillä digitalisaatiosta voidaan hyötyä: tehtäviä voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin ja paremmin yhdistämällä koneiden ja ihmisten vahvuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Valmennuksen yksi iso merkitys on yritysten ja opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat yritykset löytävät oman ympäristönsä paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Verkko-opetusmahdollisuuden käyttö liittyen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin vähentää myös autoiluun aiheuttamaan kuormitusta. Tuotekonseptoinnilla ja ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. keskustoihin suuntautuvaa raskasta logistiikkaa ja pendelöintiä, joka tietysti vähentää teiden kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Edistämme hankkeen asiakkaiden hyvinvointia edistämällä työllisyyttä ja sitä kautta osallisuutta ja taloudellista hyvinvointia. Työ on yksi edellytys sille, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteiskunnan jäsen.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeen hakija kumppaneineen osallistuvat kestävän kehityksen sosiaalisen näkökulman kehittämiseen osallistumalla mm. kestävän liiketoiminnan ohjausryhmään, joka mahdollistaa esim. vajaakuntoisten opiskelun ja työllistymisen. Ohjaajamme pyrkivät ottamaan työssään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-alojen yritysten kehittämiseen ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
DuuniAgentti-hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen edistämällä työllistymistä, kouluttautumista ja yrittäjyyttä.
Kulttuuriympäristö 0 3
Hankkeella on vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä.
Ympäristöosaaminen 3 5
Vaikutus kohdistuu Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat ottavat ympäristöosaamisen osaksi osaamispääomaansa ja kilpailuetujaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Länsi-Uudenmaan työllisyydenhoidon arsenaalista puuttuivat v. 2017 edelleen yli 50 -vuotiaiden työllistymisen mahdollistavat tehokkaat toimenpiteet. Tämä hanke työsti yhdessä Hangon, Raaseporin, Karkkilan, Lohjan ja Vihdin edustajien kanssa yhteisiä uusia työvälineitä, koska ikääntyvien työttömyys oli kasvamassa ja pitkittymässä. Länsi-Uusimaa on rakennetyöttömyysaluetta, jossa pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut erityisesti yli 50-vuotiaitten ikäryhmissä ja myös korkeasti koulutettujen osalta. Myös kuntien työllistämisen sakkomaksut olivat kasvaneet hälyttävästi.

DuuniAgentti ei suunnitelmassaan rajoittunut palvelemaan vain pitkäaikaistyöttömiä. Alle 400 päivää työttömänä olleet vaikuttivat kuitenkin olevan väliinputoajaryhmä ilman palveluita.

Onnistuimme luomaan alueellisesti vaikuttavia työllistymisen välineitä yhteistyössä alueen yritysten, työllisyyskoordinaattorien ja TE-toimiston kanssa (yhteistyökuviot kuten alueen ryhmävalmennukset ja asiakkaiden henkilökohtaiset sparraukset, pajatoimintaa (urasuunnittelua ja tuettua työnhakua) sekä verkko-ohjausta, piilotyöpaikkojen ja asiakkaiden kohtaamisten edistämistä, yritysten henkilöstötarpeiden avaamista ja kohtaannon lisäämistä).

Hankkeen päättyessä palvelukokonaisuuden toimenpiteet ovat käytössä kuntien sekä viranomais- ja vapaaehtoisverkostoissa:

DuuniAgentti etsi piilotyöpaikkoja ja matalan kynnyksen keikkatyöpaikkoja, löytänyt 104 kpl (”yritykset ja muut organisaatiot”), valmennuksissa ollut 428 asiakasta.

DuuniExpo - pisteet, yksilöllisiä haastattelu- ja ohjausmenetelmiä ja digitaalista verkko-ohjausta ja valmennusta. Henkilökohtaista valmennusta 89 asiakasta sekä pajamaiseen toimintaan osallistunut 102.

DuuniKaverit- ja YrittäjäKaverit –ryhmävalmennusjaksoja (3 vko) ja viikottaisia työnhakupäiviä eri kunnissa. Osallistunut 185, yrittäjyysvalmennuksiin 52.

VerkkoAgentti, kotoa käsin tehtävää työnhakua ja urasuunnittelua, verkkokurssi 15 päivää.

Tuloksena 444:sta asiakkaasta (lopetusilmoitus 428:ltä)
• 214 asiakasta työllistyi eri keinoin ja tavoin (kokoaikainen työ, osa-aikatyö, palkkatuettu, työkokeilu, välityömarkkinat), työttömänä oli heinäkuun lopussa 2019 154 henkilöä,
• 54 asiakasta hakeutui koulutukseen, joista edelleen 14 opiskelemassa
• 29 asiakasta ohjautui yrittäjyyteen,
• 17 pääsi eläkeratkaisut ja mielenterveys-, päihde- tai velkaneuvontapalvelujen piiriin


Tuloksia ovat myös välillisille kohderyhmille hankkeesta koituneet hyödyt:
• Uusien yritysten perustaminen ja niiden tuomat verotulot
• Uudenmaan TE-toimisto sai halutessaan tukea ja apua asiakkaiden määräaikaisiin haastatteluihin ja asiakasohjaukseen
• Alueen oppilaitokset saivat motivoituneita opiskelijoita
• Alueen yritysverkosto sai apua rekrytointiin, työpaikkaohjaukseen ja verkostojen luomiseen
• Alueen muut hankkeet saivat synergiahyötyjä