Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21049

Hankkeen nimi: Työnoste Raahe

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Rantakatu 50

Puhelinnumero: 08 439 3111

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahe.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Hautamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankesuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.hautamaki(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 1303822

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti henkilöt, jotka ovat keskeyttäneet kotoutumiskoulutuksen tai jääneet kokonaan sitä vaille esim. perhevapaiden vuoksi sekä muut maahanmuuttajat. Kohderyhmänä ovat myös kotoutumiskoulutuksen jo suorittaneet, jotka eivät ole läpäisseet koulutuksen tavoitteita tai ovat läpäisseet ne heikosti.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa Raahen seutukunnalle maahanmuuttajien parissa työskentelevistä asiantuntijoista yhteistyöverkosto, joka kehittää Raahen seutukunnalle räätälöidyn työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen ohjaamisen mallin. Toiminnan pohjana hyödynnetään Hyvä Alku Raahessa hankkeeseen rakennettua matalan kynnyksen palvelumallia ja yhteistyöverkostoa sekä hankkeen toteutuksen aikana esille nousseita kehittämistarpeita. Hyvä Alku Raahessa ja Työnoste Raahessa hankkeiden toimitilat yhdistetään siten, että kaikki näiden hankkeiden kautta tarjottavat palvelut ovat saavutettavissa samasta palvelupisteestä.
Hankkeen palveluita tarjotaan sekä miehille, että naisille. Toimintoja kohdennetaan ja eriytetään tarvittaessa naisille ja miehille erikseen, koska eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten olosuhteet ja tarpeet eroavat toisistaan.
Tässä hankkeessa kehitettävän toimintamallin yhteistyöverkostossa keskeisiä toimijoita ovat Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, Raahen seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueen koulutuksenjärjestäjät, alueen yritykset, seurakunnat ja 3-sektorin toimijat.
Yhteistyöverkostoa hyödyntäen asiakkaille tarjotaan räätälöityjä työllistymistä edistäviä palveluita, joita ovat esimerkiksi urasuunnittelu, koulutuspolkujen suunnittelu, työmarkkinatietouden ja työnhakutaitojen opiskelu, suomen kielitaidon parantaminen, erilaiset työllistymistä tukevat ammatilliset lyhytkoulutukset, työpaikalla tapahtuva neuvonta ja ohjaus sekä yrittäjyyteen suuntaavat koulutukset.
Näillä toimenpiteillä edistetään maahanmuuttajien työllistymistä, pääsyä jatkokoulutukseen tai tuetaan heidän ryhtymistään yrittäjäksi. Pitkällä tähtäimellä edesautetaan kotoutujien kotoutumisprosessin jatkumista kotoutumiskoulutuksen jälkeen, parannetaan kotoutujien työllisyysastetta sekä ehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä työmarkkinoilta.
Maahanmuuttajia eniten työllistävillä toimialoilla (sosiaali-, puhtauspalvelu-, rakennus-, kaupan- ja ravintola-ala) toteutetaan alueellinen selvitys, jonka avulla kartoitetaan yritysten halukkuutta työllistää maahanmuuttajia, yrityksessä oleviin työtehtäviin liittyviä osaamis- ja kielitaitovaatimuksia ja samalla etsitään mahdollisia piilotyöpaikkoja. Hankkeessa mukana oleville yrityksille ja hankkeen kautta työllistyneille henkilöille tarjotaan mahdollisuus myös työpaikalla tapahtuvaan työtehtävien neuvontaan ja ohjaukseen, mikäli yritys antaa siihen luvan.
Maahanmuuttajien mentoroinnissa hyödynnetään aikaisemmissa hankkeissa laadittuja hyviä käytäntöjä soveltaen niitä Raahen malliin. Työuramentoroinnissa hyödynnetään väestöliiton Womento ja Promento hankkeissa laadittuja toimintamalleja ja materiaaleja. Lisäksi monikulttuurisuuskeskuksen toiminnan suunnittelussa benchmarkataan esimerkiksi Oulun Villa Victorin toiminta- ja palvelumalleja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Raahen seutukunnalla olevat maahanmuuttajat, jotka ovat keskeyttäneet kotoutumiskoulutuksen tai jääneet kokonaan sitä vaille.Kohderyhmänä ovat myös kotoutumiskoulutuksen jo suorittaneet, jotka eivät ole läpäisseet koulutuksen tavoitteita tai ovat läpäisseet ne heikosti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillistä kohderyhmää ovat maahanmuuttajien kanssa yhteistyötä tekevät viranomaiset, ammatilliset oppilaitokset, muut koulutuspalveluiden tuottajat, yritykset, seurakunnat ja 3-sektorin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 163 415

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 166

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 887

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 193 555

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulun

Kunnat: Raahe, Siikajoki, Oulu, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 57

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tarjotaan palveluita sekä miehille että naisille. Eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten olosuhteet ja tarpeet eroavat toisistaan. Toimintasympäristössä ja hankkeen toteutuksessa huomioidaan eri kulttuurien sukupuolinäkökulmiin liittyvät erot. Toimintoja kohdennetaan ja eriytetään tarvittaessa naisille ja miehille erikseen toteutettaviksi kokonaisuuksiksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu eri kulttuurien sukupuolinäkökulmien vaikutukset miehille ja naisille suunnattuihin toimintoihin huomioidaan kaikessa hankkeessa toteutettavassa toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Hankkeessa tarjottavien koulutusten kautta parannetaan kohderyhmän osaamista ja tietoutta luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja kestävän kehityksen periaatteista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
Työttömien maahanmuuttajien työllistyminen tai yrittäjyys vaikuttavat positiivisesti paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa rakennetaan Raahen seutukunnalle maahanmuuttajiin kohdentuva työhön, koulutukseen ja yrittäjyyteen ohjaamisen malli.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Hanke ehkäisee maahanmuuttajien syrjäytymistä ja edistää työllistymistä ja siten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tasa-arvon edistäminen 4 8
Hanke edistää maahanmuuttajien tasa-arvoa tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Hanke edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.
Kulttuuriympäristö 5 0
Hankkeen kautta voidaan jakaa tietoa ja huomioida eri kulttuurien ominaispiirteitä ja luodaan edellytyksiä monikulttuuriselle toimintaympäristölle.
Ympäristöosaaminen 0 8
Hankkeella edistetään maahanmuuttajien ympäristöosaamista suomalaisen työelämän vaatimusten mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työnoste Raahe -hanketta toteutettiin Raahen seutukunnan alueella ajalla 1.8.2017-31.12.2019. Hankkeen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat, jotka ovat keskeyttäneet kotoutumiskoulutuksen tai jääneet kokonaan sitä vaille tai eivät ole läpäisseet koulutuksen tavoitteita sekä muut maahanmuuttajat. Palvelu toteutettiin matalan kynnyksen palveluna maahanmuuttajille tutuissa tiloissa, joissa aiemmin on toiminut jo maahanmuuttajia palvelevat Hyvä Alku Raahessa –hanke (1.6.2016-31.3.2019) ja tämän hankkeen päättyessä käynnissä oleva Hyvän Arjen Askeleet –hanke (1.4.2019-31.7.2021). Tavoitteena oli rakentaa Raahen seutukunnan alueelle toimiva yhteistyömalli, joka ohjaa maahanmuuttajaa työhön, koulutukseen tai yrittäjyyteen.

Hanke käynnistettiin yrityskontaktoinnilla, jonka tavoitteena oli selvittää mm. yritysten mahdollisia aiempia kokemuksia maahanmuuttaja työntekijöistä, kokemuksiin pohjautuen kartoitettiin myös mahdollinen tuen tarve työyhteisön maahanmuuttajamyönteisyyden parantamiseen ja selvitettiin käytössä olleet ohjaus/mentorointikeinot ja työnohjauksen resurssit. Lisäksi selvitettiin yritysten halukkuutta työllistää maahanmuuttajia tulevaisuudessa. Mikäli halukkuutta oli, kartoitettiin mahdolliset työtehtävät ja niihin liittyvät osaamis- ja kielitaitovaatimuksia. Lisäksi sovittiin mahdolliset jatkokäytännöt hankkeen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Selvitys toteutettiin haastattelemalla Raahen seutukunnan alueella toimivien yritysten edustajia.
Alkuvaiheessa keskityttiin hankehankehakemukseen kirjattuihin toimialoihin, joita olivat sosiaali-, puhtauspalvelu-, rakennus- ja maatalousalat. Tavoitteena oli kohdistaa selvitys 20 alueella toimivaan yritykseen, mutta yhteistyöverkosto laajeni ja hankkeen loppuvaiheessa yhteistyöyrityksiä oli jo 57.
Aluksi hanketyöntekijät kontaktoivat yrityksiä ja loppuvaiheessa yritykset ottivat itsenäisesti yhteyttä hankehenkilöstöön. Pääsääntöisesti kaikki yritykset olivat halukkaita työllistämään maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, kunhan suomen kielen taitotaso on vähintään tyydyttävä. Työnoste Raahen ja yritysten välinen yhteistyö mallinnettiin ja siitä tehtiin esite.

Hankkeessa kartoitettiin maahanmuuttaja-asiakkaiden osaamista, kielitaitoa, koulutushalukkuutta ja mielenkiinnon kohteita. Esille nousseita asiakkaiden osaamisia ja motivaatiotekijöitä kohtautettiin yritysten osaamisvajeisiin ja yhteistyöverkostossa avoinna oleviin työtehtäviin/-paikkoihin.
Maahanmuuttajien kohdalla merkittävimmäksi palvelumuodoksi muotoutui työnhakutaitojen kehittäminen, suomen kielitaidon parantaminen, erilaiset työllistymistä tukevat lyhytkoulutukset kuten Työturvallisuuskortti- koulutus ja ammattisanastokoulutus. Hankkeessa annettiin myös yleistä ohjaus- ja neuvonta-apua työssä käymiseen liittyen, esimerkiksi työsopimusten ymmärtämiseen ja verokorttien hankintaan. Lisäksi työnantajia sekä maahanmuuttajia avustettiin työlupahakemusten täyttämisessä.

Työnoste Raahe teki yhteistyötä mm. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän, Raahen seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan koulutusjärjestäjien, alueen yritysten, seurakuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden alueella toteutettavien kehittämishankkeiden sekä Kotona Suomessa koordinaatiohankkeen kanssa. Hankkeen kannalta merkittävin yhteistyö rakentui yritysyhteistyökumppaneiden kanssa.

SPR:n kehittämää työuramentorointia kokeiltiin yhden ryhmän kanssa lokakuun 2018 - tammikuun 2019 aikana. Toimintaa koordinoi Oulun SPR ja siihen liittyvät tapaamiset toteutettiin Raahessa Työnoste -hankkeen toimitiloissa. Pilotissa oli mukana kolmesta maahanmmuutaja-aktoria (2 opiskelijaa ja 1 työtön) sekä kaksi mentoria, toinen kantaväestöstä ja toinen maahanmuuttaja. Mentoreista toinen on yksityisyrittäjä ja toinen on työelämässä parhaillaan oleva työntekijä. Toiminta koettiin sekä mentoreiden että aktoreiden osalta hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Toiminnalle toivottiin jatkoa, mutta Oulun SPR:n ei ollut mahdollista sitoutua Raahen alueen mentorointien koordinointiin ja Raahen osaston resurssit eivät mahdollista ainakaan vielä tässä vaiheessa tämän tyyppistä toimintaa.

Työnantajat ovat kokeneet hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden helpottavan maahanmuuttajan palkkaamista ja he toivoisivat saavansa vastaavaa palvelua jatkossakin. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä matalalla kynnyksellä tarjottuun asiakaslähtöiseen palveluun ja tukeen, jota he ovat hankkeesta saaneet.

Hankkeeseen tehtiin KPMG:n toteuttama kustannushyötyanalyysi, jossa arvioitiin hanketoiminnalla toteutetun työn vaikuttavuutta ja kustannushyötyä suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Analyysin tarkastelukohteena olivat hanketyön kustannukset, hankkeen asiakasmäärä, hanketoimenpiteiden kautta koko ja osa-aikaisesti työllistyneiden määrä ja työllistymisestä yhteiskunnalle saatava hyöty. Kustannuslaskelmien perusteella todettiin, että hankkeen toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa eli se tuottaa panostusta suuremman yhteiskunnallisen säästön.

Hankkeesssa aloitti 171 henkilöä (tavoite 75). Osallistujista naisia oli 63. Hankkeen osallistuja määrä tavoitteen täyttyessä palvelimme myös ilman oleskelulupaa olevia turvapaikanhakijoita, joita hankkeessa aloitti 70.
Lähiopetuspäiviä toteutettiin 120 ja asiakasohjauksia/konsultointeja toteutettiin yhteensä 877 kertaa. Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen avulla tukityöllistämispäiviä kerääntyi 607.

Työnoste Raahe hanke on mukana yhtenä pilottina Kotona Suomessa koordinaatiohankkeen ja 7 pilottihankkeen julkaisussa "Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta - kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen".

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi