Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21050

Hankkeen nimi: Sorvaamo - Säilyttävän korjaamisen ammatillinen tukipalvelu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ekokumppanit Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1801748-4

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 040 806 2617

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.ekokumppanit.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rantonen Irma

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rantonen.irma(at)gmail.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505622552

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tampereen kaupunkistrategiassa 2015 (Yhteinen Tampere 2013) on todettu, että Tampereella on monia vahvuuksia kuten korkeatasoinen ja monipuolinen koulutustarjonta ja huipputeknologiaa hyödyntävä korkea osaamistaso. Tampereen heikkoutena puolestaan on todettu työttömyyden rakenne, erityisesti nuorten- ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä.

Myös rakentamisen ala on uusien haasteiden edessä. Rakentamisen volyymi on siirtymässä uudisrakentamisesta korjausrakentamisen puolelle ja samaan aikaan energia- ja jätelainsäädäntö on kiristymässä. Kuitenkin rakentamisen alan koulutus on keskittynyt uuden rakentamisen puolelle eivätkä vastavalmistuneiden taidot riitä vaativiin korjauskohteisiin. Korjausrakentamisen yritykset ovat pieniä ja asiakkaan on vaikea löytää osaajia suuriin tai erityistaitoja vaativiin kohteisiin. Toisaalta korjausrakentamisen ammattilaisten on vaikea löytää töitä.

Projektin vastaus edellä kuvattuihin haasteisiin on säilyttävän korjausrakentamisen tavan edistäminen ja työntekijöiden kouluttaminen alalle. Säilyttävän korjausrakentamisen tapa tarkoittaa sitä, että rakennusta mietitään kokonaisuutena ja huomioidaan eri rakennusosien elinkaaret. Korjauksissa pyritään siihen, että rakennuksessa säilyy rakenteiden lisäksi rakennuksen rakentamisajankohdalle ominainen henki. Korjauksissa huomioidaan vaurioiden lisäksi rakennuksen ikä, käytetyt materiaalit, aikaisemmin tehdyt korjaukset ja rakennuksen käyttötarkoitus.

Säilyttävän korjausrakentamisen tapaa käytetään erityisesti vanhojen talojen korjauksissa, mutta se soveltuu kaikenikäisiin rakennuksiin. Se pidentää rakennusten elinkaaria, säästää materiaaleja, pienentää korjausrakentamisen hiilijalanjälkea ja parantaa korjausrakentamisen laatua. Säilyttävän korjausrakentamisen avulla pystymme huolehtimaan siitä, että arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt säilyvät ja että rakennukset ovat käytössä, jolloin niiden elinkaari jatkuu myös seuraaville sukupolville.

Säilyttävän korjausrakentamisen tapaan kuuluu jätteiden lajittelu, rakennusosien sekä lajitellun rakennusjätteen kierrätystoiminnan tehostaminen. Rakentamisen jätekuorma syntyy suurimmaksi osaksi korjausrakentamisen puolella, joten uusien innovaatioiden ja uuden yritystoiminnan avulla päästään huomattaviin tuloksiin jätekuorman pienentämisessä. Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden kierrätyksestä on kehittynyt maailmalla miljardiluokan liiketoimintaa ja tavoitteena on, että Pirkanmaa on tässä mukana.

Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa, parantaa korjausrakentamisen tasoa Pirkanmaalla ja levittää säilyttävän korjausrakentamisen tapoja niin, että ne muuttuvat yleiseksi käytännöksi alan yrityksissä.

Projekti keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin ja pienimuotoiseen kokeilevaan työhön.

1. Hankkeen käynnistyessä valitaan ensimmäinen osallistujaryhmä. Jatkossa hankkeeseen tullaan mukaan ilman erillistä hakuaikaa.
2. Osallistujille asetetaan tavoitteet hankeajalle ja aloitetaan kohteiden korjaaminen ja oppimisprosessi.
3. Hanke käynnistää yritysyhteistyön, jotta hankkeeseen osallistuneille löytyy jatkopolkuja ja jotta korjausrakentamisen yrityksiä saadaan näkyviksi.
4. Hankkeen toimintaa dokumentoidaan ja tallennetaan ja aineistosta tehdään oppimateriaaleja.
5. Jokainen hankkeeseen osallistuva laatii itselleen sähköisen oppimispäiväkirjan, jota voi hyödyntää portfolioissa ja CV:issä.
6. Järjestetään tilaisuuksia, joissa nostetaan esille säilyttävän korjausrakentamisen alan työtapoja, osaamista ja koulutusta.
7. Hankkeen tuloksia viestitään ja levitetään aktiivisesti.
8. Hanketta arvioidaan eri vaiheissa.

Kohderyhmänä on korjausrakentamisen alalle koulutuksen saaneet ja alalle siirtymistä suunnittelevat henkilöt. Välillisesti kohderyhmänä on koko korjausrakentamisen ala. Vuositasolla hankkeessa on mukana n. 35 henkeä, koko projektin aikana n. 105 henkeä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella on eri kohderyhmiä seuraavasti:
Kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, joilla on koulutusta tai työkokemusta korjausrakentamisen alalta.
Toinen pääkohderyhmä ovat henkilöt, joilla ei ole koulutusta tai alan työkokemusta, mutta harkitsevat alalle siirtymistä.

Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat:
-työttömät, työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat ja toisaalta yli 45-vuotiaat.
-alle 30-vuotiaista etusijalla ovat ne, joilla ei ole vielä ammatillista tai muuta tutkintoa.
-pitkään työttömänä olleet henkilöt, joilla on rakennusalan koulutusta
-ikääntyneet alan ammattilaiset, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta työllistyäkseen.
-vaikeasti työllistettävät ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset, joille korjausrakentamisen puolelta voisi löytyä töitä.

Hankkeeseen on mahdollista osallistua myös joitakin työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä, esimerkiksi työhön palaavia sairauseläkeläisiä.

Hankkeen pieni kohderyhmä on kotoutuja-asiakkaat, sillä korjausrakentamisen piirissä voi löytyä töitä kädentaitajille, joiden kielitaito on vielä vähäinen. Kielitaitoa tulisi olla kuitenkin sen verran, että varsinaisia tulkkipalveluita ei tarvita. Arvoitu lukumäärä vuositasolla on 5+ henkilöä.

Hankkeen kohderyhmä on oletusarvoisesti miesvoittoinen, mutta hanke pyrkii siihen, että mukaan tulisi myös naisia, vaikkakaan naisille ei ole varattu erillistä kiintiötä. Eri sukupuolilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
-rakennuskulttuurin ja korjausrakentamisen parissa toimivat oppilaitokset, jotka kouluttavat eri asteilla henkilöitä korjausrakentamisen suunnitteluun, toteutukseen ja valvontaan,
-alalla toimivat yritykset, jotka jatkossa työllistävät hankkeen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä,
-vanhojen rakennusten omistajat ja hallinnoijat, kaikki rakennuskulttuurista ja korjausrakentamisesta kiinnostuneet, sillä he ovat projektin varsinaisten kohderyhmien asiakkaita.
Välillisesti kohderyhmänä on koko korjausrakentamisen ala, sillä se hyötyy hankkeessa koulutusta saaneista työntekijöistä, alan kasvaneesta osaamisesta ja säästävän korjausrakentamisen tunnettuuden lisääntymisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 340 983

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 333 375

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 454 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Vesilahti, Lempäälä, Tampere, Orivesi, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, joten varsinaista analyysiä ei ole tehty. Pirkanmaan restaurointialan työllistämishanke Pirren toteutuksen aikana on havaittu, että säilyttävän korjausrakentamisen alalla valtaosa on miehiä, mutta nuoria naisia on tullut mukaan ja heitä on kannustettu jatkamaan alalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu niin, että säilyttävä korjausrakentamisen puolella korostetaan sitä, että toimiala on lähempänä palvelutuotantoa kuin rakennusteollisuutta. Naisten on helpompi tulla korjausrakentamisen puolelle, sillä he voivat hyödyntää paremmin esim. kulttuuritaustaa ja sosiaalisia taitojaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvo-asiat pidetään arvossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hanke edistää säilyttävän korjausrakentamisen käyttöönottoa korjausrakentamiseessa, joka tuottaa suurimman osan rakentamisen jätekuormasta. Kun ehyet tai korjauskelpoiset rakennusosat säilytetään ja korjataan, uutta materiaalia ei tarvita niin paljon, jolloin luonnonvarat säästyvät ja jätekuorma pienenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 7
Säilyttävän korjausrakentamisen tapojen yleistyminen muuttaa korjausrakentamisen alan toimintaa sellaiseksi, että siinä huomioidaan rakennusten elinkaariajattelu ja pyritään kokonaisvaltaisesti vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 6
Rakennuksen lisäksi myös ympäristö on osa elävää kulttuuriperintöä. Ympäristönhoito, perinnekasvien säilyttäminen pihapiirissä ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kuuluvat kulttuuriympäristön hoitoon.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Rakennusjätteen väheneminen kaatopaikoilta vaikuttaa suotuisasti pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan. Ilmaan vaikuttaa myös vähentynyt rekkaliikenne korjauskohteista kaatopaikoille. Vaikutukset ovat kuitenkin pienet ja vaikeasti mitattavissa, että ne tulevat juuri säilyttävän korjausrakentamisen tavan yleistymisestä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei kuulu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, joten vaikutusta ei ole.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Säilyttävä korjausrakentamisen tapa edistää ekotehokasta asumista ja rakentamista: rakennusten huoltaminen ja korjaaminen jatkavat niiden elinkaarta ja vähentävät purkamista, jolloin myös ympäristön jätekuorma ja rakentamisen hiilijalanjälki pienenevät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Rakennusmateriaalien kierrättämäinen vähentää uuden materiaalin tuotannon tarvetta, jolloin energiantarve tuotannossa pienenee.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on paikallisen elinkeinorekanteen kestävä kehittäminen edistämällä säilyttävän korjausrakentamisen tavan leviämistä paikallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Periaatteessa hankkeen aikana kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita, sillä korjausrakentamisen ala on lähempänä palvelutuotantoa kuin teollista rakentamista.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Liikkumisen ja logistiikan kannalta vaikutukset ovat lievästi myönteiset. Kun purkujäte vähenee, sen kuljetus vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Säilyttävän korjausrakentamisen avulla pystymme huolehtimaan siitä, että arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt säilyvät ja että ne ovat käytössä, jolloin niiden elinkaari jatkuu myös seuraaville sukupolville. Tämä edistää myös olemassa olevien palveluiden säilymistä ja kehittymistä, mikä on paitsi alueiden elinvoiman, myös kuntatalouden kannalta järkevää.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvon edistämisen kannalta neutraali. Projekti kuitenkin pyrkii siihen, että naisia tulisi lisää mukaan korjausrakentamisen alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden kannalta neutraali.
Kulttuuriympäristö 9 10
Säilyttävän korjausrakentamisen avulla pystymme huolehtimaan siitä, että arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt säilyvät ja että ne ovat käytössä, jolloin niiden elinkaari jatkuu myös seuraaville sukupolville.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hanke pyrkii lisäämään ympäristöosaamista etenkin rakennusjätteen vähentämisen, lajittelun ja kierrätyksen osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelmassa ilmaistuja tavoitteita. Tavoitteet ja tulokset lyhyesti tiivistettynä:

1. Hanke käynnistettiin vuoden 2018 alussa.

2. Hankkeen alkuperäisenä kohderyhmätavoitteena on ollut vuositasolla 15 omaehtoista opiskelijaa, 15 työkokeilijaa ja 5 kotoutujaa, yhteensä 35 henkilöä per vuosi. Lainsäädäntö muuttui vuonna 2018 niin, että projekti ei voinut ottaa opiskelijoita, joten projektin kaikki osallistujat olivat joko työkokeilijoita tai kotoutujia. Vuositavoite säilyi samana. Projektin aikana tavoitteena oli 105 osallistujaa. Edellä mainitusta syystä ja koronarajoituksista johtuen projektin aikainen osallistujien määrä jäi lukuun 85.

Osallistujat korjasivat Tampereen Hiedanrannassa sijaitsevia vanhoja puutaloja säilyttävään korjaukseen erikoistuneen työmaapäällikön johdolla. Jokaiselle osallistujalle suunniteltiin omat työtehtävät ja tavoitteet hankkeen ajalle ja jatkopolkuja osallistujan taustojen ja tavoitteiden mukaisesti yhdessä hankkeen vetäjien ja osallistujien kanssa. Osallistumisaika vaihteli henkilön tarpeiden ja aikaisemmin hankittujen taitojen mukaan, samoin työtehtävät sekä hankkeen aikana hankittu koulutuksen määrä.

Yhteenveto osallistujien jatkosijoittumisista: Yhteensä 15 % henkilöistä on työllistynyt, 35 % päässyt koulutukseen. Henkilöistä 12 % on löytynyt muun ratkaisun, eivätkä he palaa työelämään. Useimmat siirtyivät eläkkeelle. Työllistyneet on jaettu lisäksi sen mukaan, ovatko he työllistyneet yrityksiin vai julkiselle puolelle: 7 % osallistujista työllistyi yrityksiin ja 8 % työllistyi julkiselle puolelle. Työttömäksi palasi yhteensä 38 % osallistujista.

3. Yhteistyö yritysten kanssa
Yhteistyön tavoitteena oli löytää työpaikkoja osallistujille. Vuonna 2019 tehtiin kysely, johon vastasi noin 100 yrittäjää. Vastauksista ilmeni, että taitavista työntekijöistä on puutetta ja että on vaikeaa löytää oikeita osaajia. Kyselyn jälkeen yrityksille ja hankkeeseen osallistuneille järjestettiin yhteistyötapaaminen ja lähetettiin tietoja hankkeesta.

4. Hankkeen toiminnan dokumentointi ja oppimateriaalien luominen
Projektin ajan kaikki osallistujat ottivat valokuvia, videoita ja tekivät muita materiaaleja projektista ja omista töistään. Materiaaleja käytettiin osallistujien omiin portfolioihin ja muihin oppimateriaaleihin. Materiaaleista koostettiin seuraavat oppaat: Ikkunankorjaus (suomi, englanti, arabia ja venäjä), Tapettien historian tallentaminen (suomi ja englanti) sekä Puujulkisivujen korjaus.

5. Oppimispäiväkirjan laatiminen
Osallistujat koostivat oppimispäiväkirjaa varten valokuvia ja videoita ja kirjasivat korjattavasta rakennuksesta erilaisia kerrostumia. Osallistujat pitivät kirjaa omista työpäivistään, ja mitä he olivat oppineet kokeilujen aikana. Näistä materiaaleista he koostivat itselleen portfolioita. Valokuvia hyödynnettiin oman CV:n työstämisessä ja oppilaitosten näyttöihin valmistautumisessa.

6. Työnäytökset sekä säilyttävän korjausrakentamisen esittelytilaisuudet
Koko hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 13 hankkeen omaa tilaisuutta. Lisäksi hanke osallistui 14 kertaa muiden järjestämiin tilaisuuksiin esitellen hanketta, näistä 2 kertaa Asta-messuilla.

7. Viestintä ja tulosten levittäminen
Viestinnässä hyödynnettiin omaa Sorvaamohanke.fi -Facebook-sivua sekä www.sorvaamohanke.fi -Internetsivua sekä lisäksi Hiedanrannan viestintäalustaa, joka kehitettiin kevään 2019 aikana Hiedanrannan kehitysohjelman toimesta.

8. Hankkeen arviointi eri vaiheissa
Hanketta arvioitiin ohjausryhmän kokouksissa, joka kokoontui hankkeen aikana 8 kertaa. Osallistujat arvioivat hanketta kuusi kertaa järjestetyissä ryhmätilaisuuksissa.