Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21051

Hankkeen nimi: OSKE - osaamisen kehittämisen pajat

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: PL 304

Puhelinnumero: 015-2215111

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Patama

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.patama(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406691920

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin kaupunki, 0165116-3
Mikkelin toimintakeskus ry, 0944845-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikkelin seudulla toimii aktiivisesti sekä Mikkelin kaupungin hallinnoimat pääosin sosiaalista kuntoutusta tarjoavat nuorten työpajat että Mikkelin Toimintakeskus ry:n pajat, joiden asiakkaina on valtaosin pitkäaikaistyöttömiä ja kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia aikuisia. Etelä-Savon ammattiopisto on tehnyt pajatoimijoiden kanssa yhteistyötä TOPIKS ESR -hankkeessa opinnollistamisessa ja yhteistyössä on kehitetty TOPPIS-malli, jonka avulla palkkatukityössä oleva henkilö voi aloittaa ammatillisen koulutuksen suorittamisen tutkinnonosa kerrallaan. Mikkelin kaupungin ylläpitämät nuorten työpajat tarjoavat nykyisellään tukea keskeyttämisuhanlaisille nuorille opiskelijoille, mutta pajoilla ei ole riittävästi paikkoja tukea tarvitseville. Nuorten työpaja keskittyy nuorten elämänhallinnan tukemiseen ja aikuisen rooliin kasvattamiseen yhteistyössä Ohjaamo Olkkarin kanssa. Nuorten työpajoilla yhteys työelämään on vähäisempi ja keskeisin tulevaisuuden kehittämistavoite on mahdollistaa koulutusura pajanuorelle.

Mikkelin seudulta puuttuu kuitenkin pajatoimintojen muoto, jonka palvelujen piiriin voisivat sijoittua suoraan ne ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet nuoret, joilla on työllistymiseen liittyviä haasteita. Tässä hankkeessa perustetaan Esedun, Mikkelin kaupungin ja Mikkkelin Toimintakeskus ry:n yhteistyönä seinätön työpaja. Seinätön paja tarjoaa vuodessa työllistymiseen tähtääviä tukipalveluja 120 nuorelle tai aikuiselle ja koko hankkeessa asiakkaita on kahden toimintavuoden aikana yht. 400 henkilöä. Seinättömän pajan kohderyhmänä ovat vastavalmistuneiden lisäksi myös TE-hallinnon asiakkaina jo olevat nuoret, joille tarvitaan ammattitaitoa täydentävää koulutusta. Seinättömän pajan lisäksi hankkeessa luodaan toimintamalli OSKE - pajakokonaisuudelle, joka käynnistyy 1.1.2019 ja jossa integroidaan nuorten työpajatoiminnot entistä kiinteämmäksi osaksi oppilaitoksen toimintoja ja kehitetään Senioripajat, joissa rakennetaan ammatillisen koulutuksen väylä ikääntyville pitkäaikaistyöttömille.

Hanke jakautuu seuraaviin kehittämisteemoihin:

1) SEINÄTÖN TYÖPAJA

Seinätön paja on pajatoimintamuoto, jossa ammatillisen perustutkinnon suorittanutta nuorta tai aikuista tuetaan työllistymisessä tilanteessa, jossa arvioidaan työllistymiseen tarvittavan erityistä tukea. Seinättömän pajan toimijoina ovat Esedu, Mikkelin Toimintakeskus ry ja Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut. Seinättömän pajan asiakkaan tukena ovat eri organisaatiossa yhteistyössä toimivat projektiasiantuntijat ja työvalmentajat, jonka kanssa suunnitellaan työllistymiseen tähtäävä jatkopolku.

Seinättömälle pajalle ohjataan tai hakeudutaan oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen ja oppilaitos ohjaa myös aktiivisesti hakeutumaan pajapalveluiden piiriin jo opintojen loppuvaiheessa. Oppilaitos tunnistaa valmistuvien opiskelijoiden joukosta ne henkilöt, joiden itsenäiset työnhakuvalmiudet tai työelämätaidot eivät vastaa työmarkkinoiden asettamia vaatimuksia. Näitä työllistymistä heikentäviä tekijöitä ovat esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, elämänhallinnan vaikeudet, oman ammattisen identiteetin epävarmuus tai yksinkertaisesti epärealistiset odotukset työelämästä ja omasta ammattitaidosta. Myös TE-toimisto voi ohjata pajalle työllistymiseensä tukea tarvitsevan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen nuoren.

Etelä-Savon ammattiopistosta valmistuu vuosittain n. 600 opiskelijaa, joista arviolta 150 tarvitsee tukea työllistymisessä. Seinätön paja tarjoaa vuosittain näille valmistuville nuorille seuraavia palveluja seuraavan kolmen väylän kautta:

1) Rekrytointikokeilujaksot tai työpaikat alueen yrityksissä ja työyhteisöissä
Rekrytointikokeilupaikkoja avoimilta työmarkkinoilta haetaan niille nuorille, joilla työllistymiseen ei liity muuta rajoitetta kuin sopivan työpaikan puute tai tuentarve työhakuun liittyen ja mahdollisesti epävarmuus omasta ammattitaidosta. Rekrytointikokeilupaikkoja sekä työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta välittää Mikkelin työllisyyspalvelujen asiantuntija, joka työskentelee Etelä-Savon ammattiopiston tiloissa. Tässä kohdassa selvitetään tarvittaessa myös mahdollisuus nuorten osalta palkkatukeen.

2) Ammattitaitoa tai työelämävalmiuksia täydentävät palvelut
Nämä palvelut tuotettaan verkostoyhteistyössä projektitoimijoiden ja TE-hallinnon kanssa henkilön työnhakusuunnitelman mukaisesti. Esedun projektiasiantuntija sijoittuu työllisyyspalvelujen tiloihin ja toimijoiden yhteistyönä rakennetaan vaihtoehtoisia koulutuspolkuja niille asiakkaille, joilla työllistyminen omalle alalle on epärealistista esim. elämäntilanteen haasteiden tai ammattitaidon takia.

3) Työkokeilut jo aiemmin Esedusta valmistuneille, edelleen työttömänä oleville opiskelijoille
Arviolta 60-80 nuorta vuosittain ohjataan Toimintakeskuksen työpajoille 1-6 kk:n työkokeiluun omaa ammattialaa vastaaviin työtehtäviin. Työkokeilujakson aikana selvitetään sekä ammatilliset valmiudet, että työkykyyn vaikuttavat seikat. Työkokeilusta siirrytään yksilöllisesti, mutta mahdollisimman pian työelämään joko tuetusti palkkatuella tai avoimille työmarkkinoille. Jos työkokeilun aikana havaitaan muita rajoitteita työnhakuvalmiuksiin liittyen (esim. päihde- tai mielenterveysongelmia) ohjataan henkilö näiden tukipalvelujen piiriin. Esedulla pyydetään opiskelijalta jatkossa lupa olla opiskelijaan yhteydessä valmistumisen jälkeen työllistymiseen liittyvissä asioissa. Näin hankkeen työntekijät voivat suoraan olla yhteydessä jo valmistuneisiin opiskelijoihin ja seurata ja tukea heitä työllistymiseen liittyen.

Tässä seinättömän pajan toimintamallissa jatketaan Potkua pajalta - hankkeessa kehitettyä, tuloksekasta toimintamallia, mutta nyt kohderyhmänä ovat vastavalmistuneet.

2) MIKKELIN KAUPUNGISSA TOIMIVIEN TYÖPAJOJEN YHTEISTYÖSUUNNITELMAN LAATIMINEN

a) Tulevaisuuden strategisena tavoitteena on integroida nuorten työpajatoiminta tiiviimmäksi osaksi ammatillista koulutusta, jolloin n. 100 nuorta on vuosittain nuorten työpajatoimintojen piirissä tähtäimessään ammatillisen koulutuksen aloitus. Pyritään yhteistyössä nyt toimivien työpajojen sekä etsivät nuorisotyön ja Olkkarin kanssa löytämään uusia yhteistyön muotoja, jotta nuorten työpajatoiminta mahdollistaa entistä tavoitteellisemman ohjausprosessin. Esedu koulutuksen järjestäjänä tutkii mahdollisuutta kasvattaa VALMAn eli ammatillisen peruskoulutuksen valmentavan koulutuksen paikkoja, jotta polku työpajoilta ammatilliseen koulutukseen, esim. tutkinnon osa kerrallaan mahdollistuisi.

Ammatillisessa koulutuksen reformiajattelu ohjaa osaamisperustaisuuteen ja osaamisen kehittämiseen avoimen koulutustarjonnan kautta, jolloin tutkintokeskeisyys ei ole ainoa osaamista määrittävä tekijä. Tutkinnon osien suorittaminen tavoitteellisesti yksi kerrallaan on helpommin lähestyttävä tapa osaamisen hankkimiseen niille, joille pitkäkestoisiin opintoihin sitoutuminen on vaikeaa.

b) Kehitetään yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa senioripajat, joissa työskennellään yhteisissä tiloissa eri toimijoiden kanssa ja rakennetaan vuosittain 50 pitkäaikaistyöttömälle aikuiselle polku ammatilliseen tutkintoon erilaisia joustavia ja työpainotteisiä väyliä pitkin.

Hankkeessa tehdään yhteinen konseptisuunnittelu niin, että Esedun OSKE – pajat ovat kokonaisuudessaan toiminnassa 1.1.2019 alusta alkaen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

OSKE – hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneet nuoret ja aikuiset, joiden työllistyminen
tarvitsee tukea. Kohderyhmänä ovat myös työttömät työnhakijat, jotka ovat esim. työpajojen asiakkaina ja joille ollaan rakentamassa polkua ammatilliseen koulutukseen (esim. nuorten työpajojen ja toimintakeskuksen pajojen asiakkaat).

Muutoshakemuksessa 2/2019 kohderyhmäksi lisätään ne yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa olevat, jotka ovat lähitulevaisuudessa valmistumassa ja joiden työllistymistä voidaan vahvistaa hankeasiakkuuden myötä. Kohdennuksesta on hyötyä asiakkaaksi tuleville, mutta se myös auttaa mallintamaan haasteellista nivelvaihetta toisen asteen koulutuksen ja työelämään siirtymisen välillä.

Tämä muutos tehdään myös sen vuoksi, että keväällä 2018 annetun Työ- ja Elinkeinoministeriön ohjeen mukaan TE-toimistot eivät enää ohjaa asiakkaita hankkeisiin velvoittavasti. Aikaisemmin oli käytäntönä, jossa asiakasta velvoitettiin tutustumaan hankkeeseen/hankkeisiin, mutta henkilön ei ollut pakollista kuitenkaan kirjautua asiakkaaksi, mikäli ei kokenut sitä tarpeelliseksi. Tämä helpotti myös OSKE-hankkeen asiakasrekrytointia, koska TE-toimistossa oli jo arvioitu hankkeesta mahdollisesti olevan hyötyä, mutta näkemys vielä vahvistui kyseisessä tutustumiskeskustelussa. Käytännön muuttuminen on vaikuttanut hankkeen asiakashankintaan kielteisesti. Hankkeen tekemänä huomiona on ollut se, että oppilaitoksesta valmistuneet opiskelijat, joita hankkeen toimesta on tavoiteltu vastaavat siinä tapauksessa, jos he ovat työssä tai jatko-opiskeluissa. Ei ole tietoa siitä, missä tilanteessa vastaamattomat nuoret ovat, mutta tilanne heidän kohdallaan saattaa olla huonompi. Näistä syistä kohderyhmään tehdään edellä mainittu muutos.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Mikkelin seudun työllisyystoimijat ja työyhteisöt, jotka ovat yhteistyössä rakentamassa uudenlaista pajatoimintojen kokonaisuutta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 425 327

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 409 122

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 520 515

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 499 895

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Pertunmaa, Puumala, Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 57

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 350

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Etelä-Savossa nuorten miesten työttömyysaste on suurempi verrattuna naisiin, joten hankkeessa keskitytään erityisesti nuorten miesten työllistymisen edistämiseen ja tunnistetaan ne alat joilta työllistyminen on haasteellista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan erityisesti nuorten miesten työllistymistä ja tuki kohdennetaan tarveperustaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Luonnonvarojen käytön kestävyyteen hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta, mutta hankkeen toimijoista, Toimintakeskus, on yksi valtakunnallisestikin merkittävä kierrätyksen edistäjä. Heidän toimintansa vie eteenpäin kansalaisten tietoisuutta luonnonvarojen käytöstä ja kierrätyksen merkityksestä paikalliselle sekä globaalille taloudelle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Toimintakeskuksen toimintamallit vähentävät ilmastomuutoksen riskejä paikallisella tasolla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Kierrätys asianmukaisesti hoidettuna vähentää maaperän, veden ja ilman pilaantumista. Kun Toimintakeskuksen toiminta on vakiintunutta ja se vaikuttaa alueen kansalaisten arkeen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hanketoimijat noudattavat omien organisaatioidensa kestävän kehityksen periaatteita materiaalin hankinnassa ja käytössä sekä noudattavat jätehuollon ohjeita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 0
Mikkelin kaupunki/työllisyyspalvelut toimivat paikallisen elinkeinorakenteen vahvistaminen puolesta. He etsivät ja työllistävät paikalliselle yrityksille työntekijöitä. He ovat tukeneet mm. sosiaali- ja terveysalan toimijoita innovatiivisilla oppisopimusratkaisuilla saamaan koulutettua työvoimaa yrityksiin. Hanke tukee hankekumppaneiden työtä etsittäessä menetelmiä paikallisen elinkeinorakenteen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Aineettomat palvelut muodostavat hankkeen keskeisen toiminta-alueen. Räätälöidyt ratkaisut työmarkkinoille pääsemiseksi ovat palveluja, joita tarvitaan asiakkaiden elämäntilanteiden ratkaisemiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen toimijat haluavat hankkeella etsiä synenergiaa yhteiskunnan vaikeisiin haasteisiin: työttömyyden ja syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin edistäminen merkitsee myös alueellisen hyvinvoinnin lisääntymistä.
Tasa-arvon edistäminen 6 4
Hanke edistää sosiaalista tasa-arvoa, koska nuoret miehet ovat yliedustettuina työttömissä työnhakijoissa. Hankkeessa työllistymisen edellytysten kehittäminen on osa heidän osallisuutensa edistämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työllistymisen vahvistaminen yksilötasolla mahdollistaa hänen integroitumisensa yhteiskuntaan ja antaa hänelle tilaisuuden yhdenvertaiseen elämään.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OSKE- Osaamisen kehittämisen pajat hanke (ESR) toteutui Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallinnoimana 1.8.2017 – 31.7.2019. Hankkeen osatoteuttajina olivat Mikkelin kaupunki ja Mikkelin Toimintakeskus ry.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää seinättömän työpajan malli, jossa ammatillisessa koulutuksessa valmistuvat/ valmistuneet nuoret voitaisiin ennakoiden ohjata työllistymistä edistäviin palveluihin silloin, kun työllistymisen todennäköisyys nähdään pienenä. Tavoitteena oli myös kehittää koulutukseen ohjautumisen käytäntöjä.

Hankkeessa oli tavoitteena luoda myös ns. senioripaja-malli, jossa työllisyydenhoitoon liittyvä aktivointi ja työtoiminta toimisi vahvemmin koulutukseen ohjautumisen väylänä. Tämä tavoite oli erityisesti Mikkelin Toimintakeskuksen vastuulla. Näiden tavoitteiden ohella tarkoitus oli luoda työpajojen osalta uusi yhteistyömalli, jossa em. tavoitteet toteutuisivat myös hankkeen jälkeen.
Työpajojen tulokset olivat tavoitteisiin nähden myönteiset. Välittömän asiakasohjauksen tuloksena 203:sta asiakkaasta työelämään siirtyi 47 ja koulutukseen 19. Yrittäjäksi siirtyi yksi. Hyvät tulokset perustuivat innostavaan ja asiakaslähtöiseen ohjaukseen. Nuorten työpajojen osalta yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa tiivistyi ja tähän vaikutti erityisesti työpajojen muutto koulutuksen yhteyteen. Aikuisten ohjautumista koulutukseen pystyttiin lisäämään ja koulutuskeskustelut asiakkaiden kanssa ovat systemaattisia työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa myös hankkeen jälkeen.

Haasteellisin asia hankkeen toteutuksen kannalta oli asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen. Kohderyhmämäärittely indikoi varsinkin nuorten asiakkaiden kohdalta heikompaa motivoituneisuutta ja tämä yhdistettynä viranomaisohjauksen vähenemiseen teetti asiakasrekrytoinnin vaikeaksi koko hankkeen ajan.

Hankkeen toteutukseen vaikutti osaltaan myös samaan aikaan toteutunut toisen asteen koulutuksen koulutusreformi. Se toisaalta perusteli hankkeen tärkeyttä, mutta toisaalta se vei koulutushenkilöstön huomion oman työnsä uudelleenjärjestämiseen. Myös tutkintovaatimusten muutos aiheutti epätietoisuutta asiakasohjaustilanteissa.

Hanke tiivisti entisestään kolmen tärkeän toimijatahon yhteistyötä. Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ja kehittämistyön haasteet nähtiin yhteisenä jokaisen toimitahon osalta. Hankkeen asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä hankkeen tarjoamiin ohjauspalveluihin ja niiden vapaaehtoisuuteen.