Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21053

Hankkeen nimi: Rekrytoimalla hyvinvointia

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Novago Yrityskehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2397496-7

Jakeluosoite: Nummentie 12 - 14

Puhelinnumero: 019 369 1865

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.novago.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Tuulikki Lindholm

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.lindholm(at)novago.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 479 7009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rekrytoimalla hyvinvointia on hanke, jonka erityisenä tavoitteena on parantaa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kohderyhmänä ovat alle 30 -vuotiaat, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, sekä ne työttömät, joiden työttömyys johtuu rakenteellisista syistä, mutta jotka ovat valmiit siirtymään työllistäville aloille. Projektin toiminta tukee Uudenmaan liiton Uusimaa -ohjelman strategiaa ”Strategiset valinnat 2014 – 2017” erityisesti osiossa 2 Toimiva arki, jossa korostetaan juuri työllisyyden luovan hyvinvointia ihmisille ja alueille. Projekti vastaa strategian toimenpiteeseen, jossa hyödynnetään tehokkaasti työvoimareservit kehittämällä avoimille työmarkkinoille suunnattuja palveluja rakennemuutoksen takia työttömäksi joutuneille. Hanke hyödyntää Go 4 Work! -projektin aikana luotua sosiaalista innovaatiota; haastattelutapaa, joka innostaa työnhakuun, sekä muita työmarkkinavalmiuksia lisääviä keinoja.
Älykkään Uudenmaan kärjistä hanke palvelee Fiksu kansalainen strategiaa: se tarjoaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuksia tasavertaisiin vaikutusmahdollisuuksiin muiden työssäkäyvien kanssa erityisesti silloin, kun työpaikka yhdistetään uuteen koulutukseen. Lisäksi digitaidoissaan heikot yrittäjät saavat yrityksensä kilpailukykyyn nostetta uuden työntekijän osaamisen myötä. Projekti myös tukee sekä yrittäjyyttä suunnittelevia että omistajanvaihdokseen valmistautuvia yrittäjiä, jotka esim. terveydellisten ongelmien tai ikääntymisen vuoksi tulevat tarvitsemaan toiminnalleen jatkajaa.
Hanke tavoittelee rekrytointien avulla myös pienyrittäjien työhyvinvoinnin edistämistä ja työn tuottavuutta. Projektin toiminta tukee myös Uusimaa –ohjelmaa lisäämällä kasvun mahdollisuuksia sekä olemassa olevan yritystoiminnan uusiutumista. Pienten yritysten uudistumista ja kilpailukykyä kehitetään uusien työntekijöiden avulla. Hanke tukee samalla ikääntyvien yrittäjien kykyä toimia muuttuvassa yhteiskunnassa.
Uupuvat yrittäjät kokevat rekrytoinnin vaikeaksi ja siksi uusia työntekijöitä ei palkata edes silloin, kun tarvetta siihen selvästi olisi. Toiminta-alueen yritykset ovat pääosin pieniä, eikä niillä ole henkilöstöhallintoon liittyvää erityisosaamista. Projektin tarkoituksena on ohjata pieniä yrityksiä tekemään rekrytoinnit taloudellisesti kannattavalla tavalla, lainsäädäntöä noudattaen ja hyviä eettisiä arvoja silmällä pitäen. Uudesta ensimmäisestä työntekijästä voi tulla yrittäjän tärkein yhteistyökumppani, uusien yhteistyöverkostojen kehittäjä ja tuki, joka estää yksinyrittäjää uupumasta ja tarjoaa pienyrittäjälle mahdollisuuden työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Projektissa testataan uutta toimintatapaa, jossa annetaan erityinen tuki ensimmäistä rekrytointiaan harkitsevalle pienyrittäjälle. Tuki sisältää neuvonnan uuden työntekijän työsuhteeseen liittyvissä asioissa mukaan lukien uuden työntekijän perehdyttämisen.
Projekti työskentelee yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka toimivat nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien kanssa ja ohjaa samalla näitä toimijoita yritysyhteistyöhön.
Projekti vaikuttaa läntisellä Uudellamaalla Novago Yrityskehitys Oy:n toiminta-alueella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat, ikääntyneet, pitkäaikaistyöttömät, sekä ne työttömät, joiden työttömyys johtuu rakenteellisista syistä, mutta jotka ovat valmiit siirtymään työllistäville aloille. Lisäksi kohderyhmänä ovat pienyrittäjät, joilla on rekrytointitarpeita, mutta ei rekrytointiosaamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pienyrittäjien työllistäessä työttömän työnhakijan, tällä on positiivinen vaikutus molempien perheeseen. Entisen työttömän perheen taloudellinen tilanne ja sosiaalinen asema kohenee. Pienyrittäjälle tulee mahdollisuus työn ja perheen parempaan yhteensovittamiseen.

Kuntien taloudellinen tilanne paranee kun yrityksillä menee paremmin ja työttömät saavat töitä; työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat suuret varsinkin saamatta jääneiden verotulojen vuoksi. Novago Yrityskehitys Oy:n toiminta-alueella kuntien osarahoittama työmarkkinatuki oli vuoden 2016 aikana 7 250 188 euroa ja työttömyyden vuoksi saamatta jääneiden kunnallisverojen määrä vielä huomattavasti suurempi.

Projekti työskentelee yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka toimivat nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien kanssa ja ohjaa samalla näitä toimijoita yritysyhteistyöhön.

Uuden työvoiman rekrytoiminen mahdollistaa yrityksille osaamisen lisääntymisen ja kasvun. Yritysten kasvu tukee koko Suomen hyvinvointia.

Novago Yrityskehitys Oy:n toiminta näyttää esimerkkiä myös muille kehitysyhtiöille siinä, miten yritysasiakkaiden palvelu rekrytoinneissa toimii luontevasti osana muuta yritysneuvontaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 001

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 018

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 373 333

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 350 689

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Inkoo, Lohja, Hanko, Raasepori, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 85

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 104

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 280

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Findikaattorin (huhtikuu 2017) mukaan miesten työttömyysaste oli 10,7 ja naisten 9,8 prosenttia. Miehiä on hiukan enemmän työttöminä, mutta ero ei ole suuri. Projektin toiminta-alueella palvelualoilla työskentelee enemmän naisia kun taas alueen rakennusalan yritykset työllistävät enemmän miehiä. Projektin työntekijät ovat myös tutustuneet Työsyrjinnän seuranta Suomessa -tutkimustuloksiin, 53/2014, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Nimenomaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää koki v. 2013 enää 4 % palkansaajanaisista ja kaksi prosenttia palkansaajamiehistä. Osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Koska miesten kokema syrjintä kohdistui erityisesti työhönottotilanteisiin ja projektityöntekijöilläkin on työkokemukseen perustuva käsitys miesten syrjinnästä työhönotossa, siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Pienyrittäjien tilannetta ajatellen tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten johdossa ja omistajina. Naiset rekrytoivat miehiä harvemmin ja toisaalta perhevapaat tuovat herkemmin rahoitushaasteita naisten yrityksille. Projektissa huomioidaan tilanne myös asiakasohjaukseen tulevien yritysten hankinnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektityöntekijät rohkaisevat ohjauskeskusteluissa sekä työnhakijoita että yrittäjiä rikkomaan perinteistä kahtiajakoa naisten ja miesten työmarkkinoihin. Hankkeen toiminta kohdistuu asiakaslähtöisesti sekä miehiin että naisiin ja työttömiä rohkaistaan huomioimaan rakennemuutos ja hakemaan töitä myös sukupuolelle epätyypillisiltä aloilta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on mukana toteuttamassa sukupuolten välistä tasa-arvoa tilanteissa, joissa yrittäjiä opastetaan rekrytoinneissa ja työsopimusasioissa ja tilanteissa, joissa työnhakijoita ohjataan tehtäviin, jotka ovat sukupuolelle epätyypillisiä. Sukupuolinäkökulman huomioiminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta projektityöntekijät tiedostavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käytännöt rekrytointiprosessin eri vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Projekti ohjaa asiakasyrityksiä huomioimaan rekrytoinneissa erityisesti lähellä asuvat työnhakijat ja etätyömahdollisuuden. Tällä vähennetään työmatkojen aiheuttamia päästöjä. Projektityöntekijät toimivat suunnannäyttäjinä ja tiedottajina esim. lihansyönnin välttämisessä ja jätemäärän minimoimisessa. Ympäristöministeriön "Vähemmästä viisaammin" -julkaisu on hanketyöntekijöille tuttu ja oppaan mukaisesti asiakasyrityksiä neuvotaan muuttamaan kulutustottumuksiaan kestävän ja samalla taloudellisen kehityksen suuntaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Opastus työntekijöiden palkkaamiseen lähialueilta pienentää työmatkojen hiilijalanjälkeä. Ohjataan matkailualan yrittäjiä huomioimaan alueiden luontoarvot.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Asiakasohjauksiin pyritään saamaan ekologisesti kestäviä yrityksiä. Hanke verkostoituu mm. vesialan hankkeiden kanssa (esim. Village Waters, Novago)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Laadukkaat rekrytoinnit tuovat ympäristötietoisia työntekijöitä vanhoihin yrityksiin. Tiedostavat ja koulutetut nuoret osaavat nähdä materiaalitehokkaat ratkaisut, uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osaavat tuoda kestävän kehityksen periaatteet yrityksen toimintoihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 5
Novagon Välke-hankkeessa saatua osaamista välitetään asiakasyrityksille. Projektityöntekijät ohjaavat asiakasyrityksiään saamaan lisätietoja vaihtoehtoisista energialähteistä (mm. aurinkoenergia). Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa HINKU) kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat ja asiantuntijat toimivat yhteistyössä tavoitteenaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä, ja mm. kehittää alueen cleantech-osaamista ja biotaloutta. Projektimme toimialueella Hanko, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat sitoutuneet hankkeeseen. Projektin toteuttajaorganisaatio Novago on tässä toiminnassa keskeisessä roolissa joten projektityöntekijöillä on hyvät yhteistyömahdollisuudet ja tiedotuskanavat. Myös Uusimaa -ohjelmassa tavoitellaan vähähiilisyyttä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallisia työvoimaresursseja. Projektin suuntautuminen paikallisten pienten yritysten tukemiseen edesauttaa elinkeinorakenteen monipuolistumista. Yrittäjiä informoidaan kasvuun liittyvistä tuista (mm. kansainvälistyminen, palkkatuet, innovaatiotuet) ja tämä sekä työllistäminen lisää alueen vaurautta ja alueen kuntien vakavaraisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 9
Hanke hyödyntää Tuunaa tuottoa -hankkeen aikana Novagolle saatua osaamista aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Ko. hankkeessa pienyrittäjät loivat uusia tuotteita yhdessä verkostoitumalla suurempien yritysten tarpeisiin. Lisäksi hankehenkilöstö opastaa ohjauksessa olevia yrityksiä IPR-oikeuksista. Uusien, luovien työntekijöiden saaminen yrityksiin lisää näiden yritysten kehitysmahdollisuuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen suhteen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Projektihenkilöstö opastaa lähistöllä olevien työnhakijaehdokkaiden huomioimiseen sekä informoi etätyön mahdollisuuksista. Pendelöinnin kulut ja siitä aiheutuva saastuminen vähenee, samoin muuttotappiot syrjäisemmissä kunnissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Työllisyyden edistämisellä on vankat postiviiset vaikutukset sekä työllistyjän että pienyrittäjän hyvinvointiin. Välillisesti hyvinvointi lisääntyy myös näiden perheissä; työttömän taloudellinen ja sosiaalinen tilanne paranee työllistymisen myötä ja pienyrittäjälle tulee mahdollisuus vapaa-aikaan ja perheen ja työn yhteensovittamiseen. Lisäksi kunnat saavat työllistämisestä verotuloja ja hyvinvointi leviää laajemmalle.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Nais- ja miesyrittäjillä on erilaiset haasteet, samoin työnhakijoilla ja työhön ottajilla. Projektin toiminta parantaa eriarvoisuutta monella eri akselilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa inhimillistä toimintaa, joka koskettaa kaikkia sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla. Hanke pyrkii lisäämän yhdenvertaisuutta tällä hetkellä työttömien ja palkkatyössä olevien työntekijöiden välillä. Lisäksi hanke pyrkii lisäämään työhyvinvointia, jossa on eroja pienyrittäjien ja palkansaajien välillä. Yrittäjillä ei ole sellaista lainsäädäntöä turvanaan, joka palkansaajilla on työsuojelua ja työhyvinvointia ajatellen. Pienyrittäjien terveys, turvallisuudentunne ja yhteisöllisyyden kehittyminen sekä yksilöiden ja yhteisöjen voimavarojen lisääntyminen tarvitsevat tietoisuuden lisääntymistä. Konkreettisena keinona yhdenvertaisuuteen hanke tarjoaa sekä koulutusta että työllistämismahdollisuuksien näkemistä. Oppisopimukseen ohjauksella voidaan tuottaa yksilöiden ja yritysten tarpeisiin lähes mitä tahansa koulutusta myös haja-asutusalueilla. Koska alhainen koulutus ja työttömyys ovat esteenä yhteiskunnallisille vaikutusmahdollisuuksille, projektin vaikutukset yhdenvertaisuudelle ovat merkittävät. Työllistymisellä on yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0
Yritysten tuottavuuden parantaminen ja työhyvinvointi linkittyvät yhteen mm. opastuksella jätekuormituksen vähentämiseen. Puhdas luonto on erityisesti matkailualan yrittäjille tärkeä voimavara.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Novago Yrityskehitys Oy toteutti Rekrytoimalla Hyvinvointia -hankkeen Läntisellä Uudellamaalla aikavälillä 1.9.2017–31.12.2019. Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää.

Pidimme työnhakijoiden aitoa kuuntelemista ensiarvoisen tärkeänä projektin onnistumisen kannalta. Myös työllistymiseen tähtäävät toimenpiteet teimme työnhakijoiden toiveita kunnioittaen. Työhaussa keskityimme palkkatyöpaikkojen hakuun. Autoimmekin työnhakijoita työnhakuun liittyvien asiakirjojen luomisessa ja viimeistelemisessä, tarvittaessa kädestä pitäen; vaikka työnhakija olisi varsin erinomainen työntekijä, hänen työnhakutaitonsa voivat siitä huolimatta olla heikkoja. Kiinnostavia työpaikkoja valitessa pohdimme myös työnhakijoiden mahdollisuuksia työllistyä sukupuolelle epätyypillisille aloille. Hankkeessa ostettiin työnhaussa tarvittavia lyhytkoulutuksia, eniten hygieniapasseja ja työturvallisuuskortteja. Hankkeen aikana neuvoimme henkilökohtaisesti yli 420:tä työnhakijaa (tavoite oli 280).

Työsuhteeseen tarvitaan kaksi osapuolta, joten hankkeen toinen asiakasryhmä muodostui luontevasti yrityksistä. Yritysasiakkaista 87 % oli pieniä tai mikroyrityksiä. Nämä yritykset tarvitsivat eniten apua työntekijöiden rekrytointeihin, ja osa asiakasyrityksistä palkkasikin hankkeen aikana ensimmäisen ulkopuolisen työntekijänsä. Hanke myös osoitti, että jatkossakin rekrytointituki kannattaa kohdistaa pieniin yrityksiin, joilla on eniten työllistämispotentiaalia. Hankkeen tavoitteena oli saada 85 yritystä ottamaan töihin vähintään yksi työntekijä. Tavoite ylitettiin: 104 yritystä ja 22 muuta organisaatiota (lähinnä yhdistyksiä) palkkasivat uuden työntekijän – useat työllistivät lopulta 2–3 henkilöä.

Työsuhteiden solmimisessa koimme tärkeänä ohjata molempia osapuolia luottamuksellisesti ja heidän omia toiveitaan ja tarpeitaan aktiivisesti kuunnellen. Lisäsimme yrittäjien rekrytointiosaamista ja työttömien työnhaun osaamista sekä henkilökohtaisen ohjauksen että koulutustilaisuuksien avulla.

Suurin osa työpaikoista syntyi ns. piilotyöpaikkoihin eli paikkoihin, jotka eivät olleet julkisessa haussa. Juuri piilotyöpaikkoihin liittyvien tilaisuuksien hyödyntämisen koemme erityisvahvuudeksemme: niitä on huomattavasti enemmän kuin julkisessa haussa olevia työpaikkoja ja niiden haasteena on se, että työnhakijat eivät tiedä niistä. Yrityskehitysyhtiönä toimimme yritysrajapinnassa, ja sen ansiosta tieto työvoimatarpeista välittyi yrityksiltä nopeasti meille. Tämä edisti mahdollisuuksiamme etsiä yrittäjille sopivia hakijoita ja ohjata hakijoita heille sopivia piilotyöpaikkoja kohti. Tätä vahvuuttamme hyödynsimme merkittävästi myös tässä hankkeessa.

Projektin loppuvaiheessa lähetimme asiakastyytyväisyyskyselyn 400 työnhakijana olleelle asiakkaalle, joista 73 vastasi kyselyyn. Pyysimme kyselyssä vastaajia arvioimaan väittämien paikkaansapitävyyttä asteikolla 1–5, jossa 1 on ”täysin eri mieltä” ja 5 on ”täysin samaa mieltä”. Vastausten mediaani oli 5 muun muassa seuraavissa väittämissä: ”Suosittelisin palvelua ystävilleni”, ”Olen yleisesti ottaen tyytyväinen saamaani palveluun” ja ”Sain uusia ideoita ja innostusta työnhakuun”.
Hankkeen aikana teimme aktiivista yhteistyötä myös muiden työllisyyden parissa toimivien tahojen kanssa. Hankkeen päätösseminaarissa kaikki sidosryhmien edustajat yhtä lukuun ottamatta arvioivat projektin erittäin tarpeelliseksi (5).

Hankkeen suurimpana haasteena oli sen valtava tarve; uusien asiakkaiden tulvassa oli vaikea löytää riittävästi aikaa jokaiselle. Alueella työllistymistä hidasti työvoimapula, heikot kulkuyhteydet sekä nuoriin miehiin kohdistunut syrjintä. Onnistuimme kuitenkin ratkomaan pienyritysten työllistämisen esteitä tietoa jakamalla, ehdokasasetteluilla ja avustamalla palkkatukien haussa. Pienyrittäjien työhyvinvointi parani, kun uusi työntekijä mahdollisti työn aikaisempaa tehokkaamman delegoinnin. Työllistyneiden osaaminen puolestaan lisääntyi, ja palkkatulot paransivat taloudellista ja sosiaalista asemaa. Alueen kunnille hanke toi merkittävää taloudellista etua sekä verotulojen että työttömyyden aiheuttamien kustannusten vähenemisen muodossa.