Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21057

Hankkeen nimi: Tuottavasti moninainen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000 (Bulevardi 31)

Puhelinnumero: 09 7424 5100

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Förster

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.forster(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1841947

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa monikulttuurisuus lisääntyy ja väestö ikääntyy. Yritykset tarvitsevat tukea siihen, miten ne voivat hyödyntää moninaisuutta voimavarana - miten saada kaikkien, myös maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden, osaaminen käyttöön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi, työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on, että työhyvinvointi ja tuottavuus paranevat Uudemaalla ja Etelä-Karjalassa toimivissa pk-yrityksissä työntekijöiden ja johdon yhteiskehittämisen, moninaisuusosaamisen kasvun, vahvistuneen vuorovaikutuksen ja osallisuuden seurauksena. PK-yrityksissä tunnistetaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliset yhteydet ja keskeisimmät niihin vaikuttavat tekijät. PK-yritykset oppivat hyödyntämään moninaisen henkilöstön, erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden, osaamista kehittämisvoimavarana tuottavuuden edistämisessä - voimavarojen ja kuormitustekijöiden tunnistamisessa sekä uudistumista ja kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuottamisessa.

Hankkeessa toteutetaan yritys- tai yritysryhmäkohtainen kehittämisprosessi 35 pk-yrityksessä. Prosessissa pk-yritysten työntekijät ja johto yhdessä tunnistavat voimavara- ja kuormitustekijöitä, valitsevat niistä kehittämiskohteet sekä suunnittelevat ja toteuttavat kehittämistoimenpiteet. Prosessissa painotetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden kuulluksi tulemista. Yrityskohtaisista kehittämisprosesseista kehitetään Tuottavasti moninainen -kehittämismalli ja -mittari pk-yrityksille. Tuottavasti moninainen -mittari on pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhdistävä mittari, jossa lähtökohtana on monimuotoisen työyhteisön ja työn tekemisen johtaminen ja yhteiskehittäminen. Lisäksi pk-yritysten verkostoitumista ja tulosten levittämistä tuetaan järjestämällä törmäytyksiä ja koulutuksellisia iltatilaisuuksia. Toimintamalleja levitetään Etelä-Suomen alueella.

Hankkeen tuloksena pk-yritysten työhyvinvointi on parantunut. Työn hallinnan tunne ja tuottavuus on kehittynyt ja yrityksen toiminta on tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Yrityksissä on otettu käyttöön toimintatapoja yli 54-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Moninaisuusosaaminen on tehty näkyväksi ja yrityksiin on syntymässä moninaisuuden kulttuuri.

Hanke vahvistaa erityisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta sekä maahanmuuttajataustaisia ja ikääntyviä työntekijöitä voimavarana.

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhteistyössä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät - TESO ry:n ja Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n sekä alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toimivien mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, mukaan lukien yrittäjät. Erityisinä kohderyhminä ovat maahanmuuttajataustaiset ja ikääntyvät työntekijät pk-yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yrittäjäjärjestöt, jotka saavat hankkeen tuloksena tuotetut toimintamallit käyttöönsä, pystyvät hankkeen kautta levittämään omia toimintamallejaan ja saavat tietoa yritysten tarpeista. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 959

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 228 639

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 949

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 855

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Imatran, Loviisan, Lappeenrannan

Kunnat: Lapinjärvi, Luumäki, Sipoo, Hyvinkää, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pukkila, Taipalsaari, Askola, Pornainen, Myrskylä, Järvenpää, Lohja, Savitaipale, Karkkila, Tuusula, Rautjärvi, Porvoo, Lemi, Vihti, Espoo, Loviisa, Vantaa, Kauniainen, Siuntio, Kerava, Mäntsälä, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tilastotietojen perusteella yrittäjien ja työntekijöiden sukupuolijakaumassa on selkeitä sukupuolieroja toimialoittain ja se huomioidaan hankkeen yrityskohtaisissa toimenpiteissä. Sote-ala on erittäin naisvaltainen ala, mikä vaikuttaa alan tuottavuuskehitykseen. Kasvuyrityksistä huomattavan pieni osa on naisten omistajia yrityksiä. Potentiaalisten yritysten sukupuolijakaumat tunnetaan alueellisesti aiempien hankkeiden ja yrityskontaktien perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketoimijat tuntevat sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksen ja tunnistavat tilanteet, joissa tasa-arvokysymyksissä on ongelmia. Samoin toimijoilla on osaamista löytää kehittämisprosessien aikana ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Yksilötutkan ja haastattelujen tuloksia tarkastellaan sukupuolittain ja nostetaan kysymykset nostetaan esille yrityskohtaisessa kehittämisprosessissa. Hankkeen yhteisesti sovittuja toimenpiteitä sovelletaan yksittäisissä yrityksissä tarvelähtöisesti siten, että molempien sukupuolten näkökulmat ja tarpeet tulevat esille ja niiden yhteensovittaminen toteutuu. Erityisesti kiinnitetään huomiota työpaikalla vähemmistönä olevan sukupuolen asemaan tässä suhteessa. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien tuotteistamisessa huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen niin, että se huomioidaan jatkossa myös toimintamallien soveltamisessa hankkeen jälkeen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeen kehittämiskohteet, työhyvinvointi ja tuottavuus, ovat välillisesti riippuvaisia sukupuolten välisestä tasa-arvosta työpaikoilla. Tasa-arvokysymykset nousevat esille osana kokonaisuuksia ja erityisesti silloin, kun ne nousevat kehittämiskohteiksi yrityskohtaisissa alkutilanteiden kartoituksissa ja keskusteluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 2
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä tukemalla yrityksiä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä, monenlaisen osaamisen tunnistamisessa ja sitä kautta voimavarojen löytämisessä. Lisäksi hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa kehitetään aineettomia työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdistäviä kehittämismalleja. Lisäksi hankkeessa on mukana sote-alan pk-yrityksiä, joiden palvelut ovat pääosin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
Hanke työhyvinvointia, osallisuutta ja moninaisuutta pk-yrityksissä. Moninaisuuden huomioinnin on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa, kun työntekijät oppivat kysymään enemmän ja olettamaan vähemmän.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Tasa-arvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu ovat keskeisiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Hankkeessa pk-yritykset nostavat esille juuri ne teemat, jotka heille ovat olennaisia. Hanke edistää yhdenvertaisuutta sekä tukee vuorovaikutusta ja työntekijöiden kohtaamista yksilöinä, mikä edistää välillisesti myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta ja ikääntyviä työntekijöitä voimavarana. Hanke painottaa yhdenvertaisuutta ja nostaa yhdenvertaisuuden puheenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi pk-yrityksissä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-