Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21057

Hankkeen nimi: Tuottavasti moninainen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 31.3.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000 (Bulevardi 31)

Puhelinnumero: 09 7424 5100

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Förster

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.forster(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1841947

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa monikulttuurisuus lisääntyy ja väestö ikääntyy. Yritykset tarvitsevat tukea siihen, miten ne voivat hyödyntää moninaisuutta voimavarana - miten saada kaikkien, myös maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden, osaaminen käyttöön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi, työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on, että työhyvinvointi ja tuottavuus paranevat Uudemaalla ja Etelä-Karjalassa toimivissa pk-yrityksissä työntekijöiden ja johdon yhteiskehittämisen, moninaisuusosaamisen kasvun, vahvistuneen vuorovaikutuksen ja osallisuuden seurauksena. PK-yrityksissä tunnistetaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliset yhteydet ja keskeisimmät niihin vaikuttavat tekijät. PK-yritykset oppivat hyödyntämään moninaisen henkilöstön, erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden, osaamista kehittämisvoimavarana tuottavuuden edistämisessä - voimavarojen ja kuormitustekijöiden tunnistamisessa sekä uudistumista ja kilpailukykyä edistävien ratkaisujen tuottamisessa.

Hankkeessa toteutetaan yritys- tai yritysryhmäkohtainen kehittämisprosessi 35 pk-yrityksessä. Prosessissa pk-yritysten työntekijät ja johto yhdessä tunnistavat voimavara- ja kuormitustekijöitä, valitsevat niistä kehittämiskohteet sekä suunnittelevat ja toteuttavat kehittämistoimenpiteet. Prosessissa painotetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden kuulluksi tulemista. Yrityskohtaisista kehittämisprosesseista kehitetään Tuottavasti moninainen -kehittämismalli ja -mittari pk-yrityksille. Tuottavasti moninainen -mittari on pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhdistävä mittari, jossa lähtökohtana on monimuotoisen työyhteisön ja työn tekemisen johtaminen ja yhteiskehittäminen. Lisäksi pk-yritysten verkostoitumista ja tulosten levittämistä tuetaan järjestämällä törmäytyksiä ja koulutuksellisia iltatilaisuuksia. Toimintamalleja levitetään Etelä-Suomen alueella.

Hankkeen tuloksena pk-yritysten työhyvinvointi on parantunut. Työn hallinnan tunne ja tuottavuus on kehittynyt ja yrityksen toiminta on tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Yrityksissä on otettu käyttöön toimintatapoja yli 54-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Moninaisuusosaaminen on tehty näkyväksi ja yrityksiin on syntymässä moninaisuuden kulttuuri.

Hanke vahvistaa erityisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tukemalla pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta sekä maahanmuuttajataustaisia ja ikääntyviä työntekijöitä voimavarana.

Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhteistyössä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät - TESO ry:n ja Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n sekä alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toimivien mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, mukaan lukien yrittäjät. Erityisinä kohderyhminä ovat maahanmuuttajataustaiset ja ikääntyvät työntekijät pk-yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat yrittäjäjärjestöt, jotka saavat hankkeen tuloksena tuotetut toimintamallit käyttöönsä, pystyvät hankkeen kautta levittämään omia toimintamallejaan ja saavat tietoa yritysten tarpeista. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 356 959

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 336 429

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 949

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 448 575

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa

Seutukunnat: Imatran, Porvoon, Helsingin, Lappeenrannan, Loviisan

Kunnat: Rautjärvi, Loviisa, Pukkila, Luumäki, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Lemi, Lapinjärvi, Savitaipale, Karkkila, Lohja, Tuusula, Taipalsaari, Askola, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Myrskylä, Järvenpää, Vihti, Pornainen, Siuntio, Imatra, Kerava, Parikkala, Lappeenranta, Kauniainen, Mäntsälä, Ruokolahti, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tilastotietojen perusteella yrittäjien ja työntekijöiden sukupuolijakaumassa on selkeitä sukupuolieroja toimialoittain ja se huomioidaan hankkeen yrityskohtaisissa toimenpiteissä. Sote-ala on erittäin naisvaltainen ala, mikä vaikuttaa alan tuottavuuskehitykseen. Kasvuyrityksistä huomattavan pieni osa on naisten omistajia yrityksiä. Potentiaalisten yritysten sukupuolijakaumat tunnetaan alueellisesti aiempien hankkeiden ja yrityskontaktien perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketoimijat tuntevat sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksen ja tunnistavat tilanteet, joissa tasa-arvokysymyksissä on ongelmia. Samoin toimijoilla on osaamista löytää kehittämisprosessien aikana ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Yksilötutkan ja haastattelujen tuloksia tarkastellaan sukupuolittain ja nostetaan kysymykset nostetaan esille yrityskohtaisessa kehittämisprosessissa. Hankkeen yhteisesti sovittuja toimenpiteitä sovelletaan yksittäisissä yrityksissä tarvelähtöisesti siten, että molempien sukupuolten näkökulmat ja tarpeet tulevat esille ja niiden yhteensovittaminen toteutuu. Erityisesti kiinnitetään huomiota työpaikalla vähemmistönä olevan sukupuolen asemaan tässä suhteessa. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien tuotteistamisessa huomioidaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen niin, että se huomioidaan jatkossa myös toimintamallien soveltamisessa hankkeen jälkeen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeen kehittämiskohteet, työhyvinvointi ja tuottavuus, ovat välillisesti riippuvaisia sukupuolten välisestä tasa-arvosta työpaikoilla. Tasa-arvokysymykset nousevat esille osana kokonaisuuksia ja erityisesti silloin, kun ne nousevat kehittämiskohteiksi yrityskohtaisissa alkutilanteiden kartoituksissa ja keskusteluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 2
Hankkeessa edistetään paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä tukemalla yrityksiä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä, monenlaisen osaamisen tunnistamisessa ja sitä kautta voimavarojen löytämisessä. Lisäksi hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa kehitetään aineettomia työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdistäviä kehittämismalleja. Lisäksi hankkeessa on mukana sote-alan pk-yrityksiä, joiden palvelut ovat pääosin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
Hanke työhyvinvointia, osallisuutta ja moninaisuutta pk-yrityksissä. Moninaisuuden huomioinnin on havaittu vaikuttavan positiivisesti myös vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa, kun työntekijät oppivat kysymään enemmän ja olettamaan vähemmän.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Tasa-arvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu ovat keskeisiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Hankkeessa pk-yritykset nostavat esille juuri ne teemat, jotka heille ovat olennaisia. Hanke edistää yhdenvertaisuutta sekä tukee vuorovaikutusta ja työntekijöiden kohtaamista yksilöinä, mikä edistää välillisesti myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta ja ikääntyviä työntekijöitä voimavarana. Hanke painottaa yhdenvertaisuutta ja nostaa yhdenvertaisuuden puheenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi pk-yrityksissä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tuottavasti moninainen ESR -hankkeen (2017-2020) tavoitteena oli vahvistaa pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä moninaisuusosaamista yrityskohtaisen kehittämisprosessin avulla. Tavoitteeseen pyrittiin toteuttamalla yrityksissä yhteiskehittämiseen pohjaava, vuorovaikutteinen ja koko työyhteisön osallistava kehittämisprosessi.

Yrityskohtaiseen kehittämisprosessiin osallistui Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta 21 pk-yritystä, joista 9 oli matkailu- ja ravintola-alan, 11 sote-alan sekä 1 isännöintialan yritys. Kehittämisprosesseja toteutettiin yrityksissä 26. Yritysten henkilöstömäärä vaihteli 4 ja 80 välillä. Kehittämistoimintaan osallistuneita henkilöitä oli mukana kaikkiaan 315. Yrityksen työhyvinvoinnin tilaa kartoittavia ryhmähaastatteluja tehtiin 55 ja niihin osallistui yhteensä 264 henkilöä.

Kehittämisprosessi eteni yrityksissä työyhteisön työhyvinvoinnin alkukartoitusten (Yksilötutka-työhyvinvointikysely ja ryhmähaastattelut) kautta fasilitoituun työpajatyöskentelyyn (2-3 työpajaa), työhyvinvoinnin loppukartoitukseen (Yksilötutka- työhyvinvointikysely) sekä lopputapaamiseen, jossa arvioitiin yritysprosessin ja kehittämistoimenpiteiden onnistumista. Prosessin lopuksi yritykselle laadittiin loppuraportti yrityskohtaisesta kehittämisprosessista.

Yrityskohtaisessa kehittämisprosessissa työhyvinvointia tarkasteltiin työn, työntekijän ja työyhteisön näkökuomista. Prosessissa keskeistä oli henkilöstölähtöisyys, työntekijöiden osallistaminen, aito kuuleminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Työskentelyä ohjasi voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Näkökulman voimavaralähtöisyys perustuu Rosabeth Moss Kanterin (1979) rakenteellisen muutoksen teoriaan, joka keskittyy organisaation rakenteisiin ei yksilön ominaisuuksiin. Työntekijän ominaisuuksiin vaikuttamisen sijaan, työhyvinvointia ja tuottavuutta edistetään rakenteisiin vaikuttamalla.
tunnistavat ja nimeävät työssä ja työyhteisössä ilmeneviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä.

Kehittämisprosessissa yrityksen johto ja työntekijät tunnistivat työyhteisössä ilmeneviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja lähtivät yhdessä työskentelemään kehittämistä vaativien asioiden ratkaisemiseksi. Hankkeen asiantuntijat toimivat kehittämisprosessin fasilitaattoreina. Fasilitaattorin rooli oli tukea yrityksen kehittämistyötä, ei tarjota valmiita ratkaisuja. Positiivinen, voimavaroja tukeva lähestymistapa ja kaikkien työntekijöiden kuulluksi tuleminen kehittämisprosessin eri vaiheissa olivat toimintaperiaatteita, joiden avulla pystyttiin käsittelemään avoimesti myös ongelmatilanteita.

Yrityskohtaisen kehittämisprosessin avulla yrityksiä tuettiin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisten yhteyksien ja niihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa sekä moninaisen henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä sekä ratkaisukeskeisen ja yhteiskehittämiseen pohjaavan kehittämiskulttuurin omaksumisessa. Työyhteisöjen moninaisuuden osalta hankkeessa erityiskohderyhmiä olivat maahanmuuttajataustaiset sekä ikääntyneet, yli 54-vuotiaat työntekijät.

Hankkeen tuloksena on työhyvinvoinnin vahvistuminen hankkeen kehittämisprosessin sitoutuneissa pk-yrityksissä, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden näkyväksi tekeminen sekä moninaisen henkilöstön kehittämispotentiaalin ymmärtäminen. Kehittämisprosessin tuloksena yritykset myös omaksuivat yhteiskehittämiseen ja vuorovaikutukseen pohjaavan ratkaisukeskeisen kehittämistavan. Kehittämisprosessi vaikutti yritystasolla työyhteisöjen toimintaan, mutta myös yksilötasolla kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja omaan työhön ja työyhteisöön vaikuttamisen mahdollisuuden kautta. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu vahvistuivat.

Tuottavasti moninainen -hankkeen kehittämisprosessissa mukana olleissa pk-yrityksissä tuottavuuteen vaikuttaviksi työhyvinvoinnin osa-alueiksi tunnistettiin:
1) viestintä ja vuorovaikutus, joka on kaksisuuntaista ja rakentavaa
2) vuorovaikutuksellinen, motivoiva ja eettinen johtaminen ja esimiestyö
3) uudistuva, keskusteleva, luova, uusia innovaatioita tuottava työkulttuuri, jossa työyhteisöt ovat avoimia, turvallisia ja tasa-arvoisia
4) ratkaisukeskeinen ja rakentava palautekulttuuri, jossa palautteenanto on avointa, yhteistyötä kehittävää ja vastavuoroista.
5) toimivat ja turvalliset työprosessit, joihin sitouduttiin
6) selkeät roolit ja vastuut,
7) työntekijöiden osaamisen tunnistaminen ja mahdollisuus käyttää ja jakaa osaamistaan
8) kuulluksi tuleminen, jolloin kaikkien ääni on yhtä arvokas.

Hankkeessa kehitettiin kaksi työkalua pk-yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen tueksi: Työhyvinvoinnin työkirja sekä Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arviointityökalu, ovat pk-yritysten sekä muiden työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneiden saatavilla hankkeen verkkojulkaisussa osoitteessa www.tyohyvinvointiboosteri.fi.

Työhyvinvoinnin työkirja on työkalu yhteistoiminnallisen ja tavoitteellisen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessin toteuttamiseksi työyhteisössä. Kehittämisprosessi on kuvattu Työhyvinvoinnin työkirjassa vaihe vaiheelta. Kuvauksessa kerrotaan, miten yrityksessä olevat kehittämistarpeet sekä voimavara- ja kuormitustekijät tunnistetaan erilaisia menetelmiä hyödyntäen, miten kehittämiseen liittyvät työpajat pidetään ja miten varmistetaan, että kehittäminen jatkuu työpajojen jälkeenkin.

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arviointityökalu on kysely, jota hyödyntämällä on mahdollista selvittää yrityksen voimavara- ja kuormitustekijöitä moninaisuusnäkökulma huomioiden. Työkalun avulla voidaan tehdä näkyväksi työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Kyselyn osa-alueet ovat: vuorovaikutus ja viestintä, johtaminen ja esimiestyö, prosessit, työhyvinvointi ja -turvallisuus sekä osaaminen. Yrityksessä voidaan tarvittaessa keskittyä vain yhteen osa-alueeseen tai käyttää arviointityökalua kokonaisuudessaan.

Työhyvinvoinnin työkirja sekä Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arviointityökalu, ovat pk-yritysten sekä muiden työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneiden saatavilla hankkeen Tyohyvinvointiboosteri-verkkojulkaisussa

Linkki hankkeen Työhyvinvointiboosteri -verkkojulkaisuun: www.tyohyvinvointiboosteri.fi/
Linkki Työhyvinvoinnin työkirjaan: https://www.tyohyvinvointiboosteri.fi/tyohyvinvoinnin-tyokirja/
Linkki Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arviointityökaluun: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdyWFR8VeBpCcWWukqSfmSEYz_3rJZRaF7g2UBP1vXMFnm4xA/viewform?vc=0&c=0&w=1
Linkki loppujulkaisun artikkeleihin ja kirjoituksiin: https://www.tyohyvinvointiboosteri.fi/syvenny-aiheeseen/
Hankkeen verkkosivut: www.metropolia.fi/tuottavastimoninainen