RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21061, Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0869462-5

Jakeluosoite: Kauppakatu 40D, 5. krs

Puhelinnumero: 0400661318

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.ekarjala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SIKANEN SATU HANNA MARIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.sikanen(at)ekarjala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400661318

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sote- ja maakuntauudistuksessa Etelä-Karjalan maakuntakonsernin palvelukseen siirtyy vuoden 2019 alussa noin 5100 työntekijää. Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa -hankkeella tuetaan uuteen Etelä-Karjalan maakuntakonserniin siirtyvän henkilöstön valmiuksia, osaamista ja työhyvinvointia historiallisessa muutostilanteessa, johon liittyy haasteita merkittävien toimintatapauudistusten ja eri organisaatioiden ja työyhteisöjen yhdistämisen ja toisaalta järjestäjä-tuottaja mallin aiheuttaman eriyttämisen vuoksi.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:
1. Etelä-Karjalan maakuntaan siirtyvien organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön yhteinen valmennusohjelma, joka sisältää a) esimiehille suunnattavaa koulutusta b) koulutuspäivien välissä esimiesten ja henkilöstön yhteistä kehittämistyötä. Valmennusohjelma antaa työkaluja ja valmiuksia muutoksen hallintaan, viestintään ja uusiin osaamisvaatimuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi monituottajamalliin, kilpailuilla markkinoilla toimimiseen ja asiakaslähtöisyyteen.
2. Etelä-Karjalan maakuntaan siirtyvien organisaatioiden työntekijöille suunnattava työkiertomalli tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden tutustua oman alaa koskeviin tehtäviin toisessa siirtyvässä organisaatiossa tai saman alan yrityksessä/yhdistyksessä.
3. Kaikille työntekijöille suunnattavat maakuntamessut, asiantuntijaluennot ja muutostukivideo tarjoavat tietoa ja tutustumismahdollisuuksia Etelä-Karjalan maakunnan tehtäviin ja työntekijöihin sekä työkaluja muutoksen hallintaan.

Lyhyellä aikavälillä maakuntaan siirtyvä henkilöstö saa tietoa, tukea ja parempaa muutosjohtamista uudistuksen käsittelemiseksi. Muutokseen sopeutuminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen edistää työn tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä. Lisääntynyt työhyvinvointi heijastuu maakunnassa tuotettavien palveluiden laatuun ja sitä kautta välillisesti Etelä-Karjalan asukkaisiin, yrityksiin ja muihin asiakasryhmiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan maakuntakonserniin siirtyvä henkilöstö EKSOTE:sta, Lappeenrannan kaupungista (pelastustoimi, maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto), Imatran kaupungista (ympäristöterveydenhuolto), Parikkalan ja Savitaipaleen kunnista (lomituspalvelut), Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, Kaakkois-Suomen TE-toimistosta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (elintarvikevalvonta ja eläinten terveys ja hyvinvointitehtävät) ja Etelä-Karjalan liitosta. Hankkeen toimenpiteitä suunnataan siten, että ne koskettaisivat mahdollisimman laajasti siirtyvää henkilöstöä ja tukisivat heidän valmiuksiaan ja työhyvinvointia merkittävässä muutosvaiheessa. Hankkeen puitteissa toteutettava esimiesten muutosvalmennusohjelma suunnitellaan siten, että koulutusten sisällöt tukevat henkilöstön osallistamista koulutusjaksojen välissä. Valmennusohjelmaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman kattavasti kaikki nykyiset siirtyvien organisaatioiden esimiehet, jolloin toimenpiteet kohdistuisivat laajasti koko henkilöstöön. Työkiertoon tavoitellaan yhteensä 50 osallistujaa tulevan maakuntakonsernin työntekijöistä. Maakuntamessut ovat avoimia koko henkilöstölle, mutta käytännössä niihin voidaan odottaa enintään noin 500 osallistujaa/per tapahtuma.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset vaikutukset kohdistuvat Etelä-Karjalan maakunnan palveluja käyttäviin asukkaisiin, yrityksiin ja viranomaisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 034

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 120 714

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 164 690

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kauppakatu 40D

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sote-alan henkilöstö muodostaa yli 90 prosenttia Etelä-Karjalan maakuntakonserniin siirtyvästä 5000 henkilöstä. EKSOTE:n henkilöstöstä on naisia 90 % ja miehiä 10 %. Myös asiantuntijatyyppiset tehtävät uuden maakunnan eri toimialoilla ovat pääosin naisvaltaisia. Pelastustoimen henkilöstö on miesvaltainen, mutta heidän osuus kokonaisuudesta on hyvin pieni. Näin ollen Etelä-Karjalan maakuntaan siirtyvä henkilöstö on hyvin naisvaltainen ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kohdistuvat eniten naisiin. Esimiestehtävissä naisia on suhteellisesti vähemmän kuin työntekijätehtävissä. Naisten urakehitystä hankkeella ei voida juurikaan tukea, mutta sillä luodaan yhtäläisiä mahdollisuuksia saada tietoa ja osallisuutta uudistuksen valmisteluun.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminta suunnataan sekä naisille että miehille. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelua tehdään sukupuolinäkökulma huomioiden ja hankkeen toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Esimerkiksi koulutusryhmät muodostetaan siten, että kussakin ryhmässä on miehiä ja naisia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on tukea henkilöstön, sekä naisten että miesten, työhyvinvointia ja osaamista historiallisen suuressa muutostilanteessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Uuteen maakuntaan kootaan ympäristöön liittyviä tehtäviä eri viranomaisilta. Muutoksessa onnistuminen edellyttää panostuksia henkilöstöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Uuteen maakuntaan kootaan ympäristöön liittyviä tehtäviä eri viranomaisilta. Muutoksessa onnistuminen edellyttää panostuksia henkilöstöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Uuteen maakuntaan kootaan vesihuollon ja vesivarojen käyttöön liittyviä tehtäviä. Muutoksessa onnistuminen edellyttää panostuksia henkilöstöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	2
Kasvupalvelu-uudistus yhdistää aluekehittämisen ja maakuntatason yritys- ja työllisyyspalvelut sekä maaseutu- ja kalataloustehtäviä yhdelle järjestäjälle. Muutoksessa onnistuminen edellyttää panostuksia henkilöstöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Ei vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Maakuntauudistus koskettaa liikennejärjestelmän suunnittelua. Hyvinvoiva, muutokselle avoin henkilöstö mahdollistaa positiivisen kehityksen liikennejärjestelmää koskevissa asioissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Tuleva maakuntakonserni tulee olemaan maakunnan ylivoimaisesti suurin työllistäjä, kun mm. sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle. Noin 5100 henkilön työhyvinvointi heijastuu suoraan eri palveluja käyttäviin asiakkaisiin.
Tasa-arvon edistäminen	2	0
Hankkeella edistetään yhdenvertaista muutostukea sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	2
Hankkeella tuetaan maakuntakonserniin siirtyvien työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia saada muutostukea ja osallistua uudistustyöhön.
Kulttuuriympäristö	0	0
Maakunnille on siirtymässä kulttuuriin ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä tehtäviä.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen kuuluvat uuden maakunnan tehtäviin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli Etelä-Karjalan maakunta-ja sote-uudistus, jonka piirissä oli n. 5300 työntekijää. Uudistuksen kohteena olleiden organisaatioiden esimiehille ja henkilöstölle tarjottiin muutostukea epävarmaan muutosvaiheeseen. Hankkeeseen osallistui 9 kohdeorganisaatiota eri toimialoilta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksotesta), pelastustoimesta, maaseutuhallinnosta, ympäristöterveydenhuollosta, lomituspalveluista, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta ja Etelä-Karjalan liitosta.

Hankkeen tavoitteena oli 1) parantaa siirtyvän henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista 2) edistää tulevan maakunnan palvelujen järjestämisosaamista 3) edesauttaa tulevan maakuntakonsernin liikelaitosten asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta. Maakunta- ja sote- uudistuksen valtakunnallisen viivästymisen vuoksi hankkeen toimenpiteissä painotettiin kohderyhmän työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemista nykyorganisaatioiden muutoksissa. Palvelujen järjestämisosaaminen sekä maakunnan liikelaitosten tukeminen jäivät odottamaan uudistuksen etenemistä. Asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta tarkasteltiin esimiesvalmennuksissa nykyorganisaatioiden toiminnasta käsin. Tärkeä osa toimenpiteiden suuntaamista oli muutosvalmentajan/projektipäällikön tekemä yhteistyö kohdeorganisaatioiden johtoryhmien, avainhenkilöiden sekä uudistuksen eri työryhmien kanssa. Toimenpiteinä toteutettiin esimiesten valmennusohjelma, työkierto-pilotti asiantuntijoille ja esimiehille sekä muutostukivideot koko henkilöstölle. Uutta toimintatapaa hankkeen toimenpiteissä edusti toimenpiteiden toteuttaminen yli organisaatio- ja toimialarajojen.

Esimiesvalmennukseen osallistui yhteensä 121 esimiestä. Esimiesten valmennusohjelma toteutettiin kolmijaksoisena (neljä lähipäivää ja välitehtävä, 8 valmennusryhmää), jonka teemoiksi valikoituivat liiketoimintaosaaminen ja asiakaslähtöisyys esimiehen työkaluina, muutosjohtaminen sekä henkilöstön osallistaminen muutoksissa. Valmennuksen lähipäivien välillä osallistujat tekivät yhteensä n. 60 osallistavaa konkreettista työn kehittämissuunnitelmaa (välitehtävä) omien alaistensa kanssa. Lisäksi tarjottiin kaksi yksipäiväistä lisävalmennuspäivää niille esimiehille, jotka eivät ehtineet mukaan nelipäiväiseen valmennusohjelmaan. Valmennuksen päätösseminaariin osallistui n. 70 esimiestä sekä johdon edustajia ja HR-henkilöitä. Esimiesvalmennuksen lähipäivät toteutti ostopalveluna Amiedu Ami-säätiö. Osallistujat kokivat esimiesvalmennuksen lisänneen osaamista valmennuksen teemoista sekä tukeneen työhyvinvointia etenkin vertaistuen muodossa. Haasteena olivat osallistujien erilaiset taustat mm. osaamistason, esimieskokemuksen ja valmennukseen kohdistuneiden odotusten suhteen.

Päätösseminaarin yhteydessä tuotettiin kolme muutosvideota valmennuksen teemoista koko henkilöstön käyttöön. Muutosvideot julkaistiin internetissä ja organisaatioiden omissa tiedotuskanavissa.

Työkierto-pilotissa esimiehille ja asiantuntijoille tarjottiin mahdollisuutta tutustua kollegan työhön toisessa organisaatiossa (1-2 työpäivää). Työkierron ohjeeksi kirjoitettiin opas. Työkierto-pilottiin osallistui yht. n. 40 henkilöä, joista 19 oli varsinaisia työkiertäjiä, loput ns. työkiertäjän vastaanottajia. Palautteiden mukaan työkierron koettiin mm. lisänneen osaamista, madaltaneen yhteistyökynnystä sekä lisänneen arvostusta kollegan työhön.

Hankkeen välittömänä tuloksena oli osallistuneiden esimiesten osaamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Välillinen tulos oli osallistujien alaisten ja muun työyhteisön osallistaminen esimiesvalmennuksen teemoihin välitehtävän kautta. Osallistamisen kokemuksen voidaan olettaa vaikuttaneen positiivisesti alaisten työhyvinvointiin. Välillisesti osa välitehtävistä toi hyötyä asiakastyöhön tai työn tuottavuuteen. Välitehtävien voidaan olettaa hyödyntävän organisaatioita myös jatkossa, sillä ne liittyivät konkreettisesti työn kehittämiseen eri muodoissaan.

Maakunta- ja sote- uudistuksen epävarmaan tilanteeseen nähden hankkeessa saavutettu osallistujamäärä oli hyvä. Yksilötasolla hankkeen toimenpiteet lisäsivät osallistujien esimiesosaamista ja vaikuttivat myös heidän työyhteisönsä osallistamiseen muutoksessa. Hanke vaikutti positiivisesti myös osallistujien kokemaan työhyvinvointiin. Hankkeen toimenpiteet tuottivat uudenlaista yhteistyötä eri organisaatioiden esimiesten ja asiantuntijoiden välille sekä edellytyksiä rakentaa uusia kumppanuusverkostoja yli organisaatiorajojen koko maakunnassa. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui kuitenkin suhteellisen pieni osuus koko kohdeorganisaatioiden henkilöstöstä ja toimenpiteet olivat suhteellisen lyhytkestoisia, joten laajempi vaikuttavuus organisaatioiden toimintaan tai koko maakuntaan voidaan katsoa olevan melko vähäistä pitkällä aikavälillä. Hankesuunnitelma oli rakennettu tukemaan uuteen maakuntaorganisaatioon valmistautumista, joten hankkeen tulevaisuuden hyödynnettävyys jäi nykyorganisaatioille uudistuksen kaaduttua valtakunnallisesti 8.3.2019 Sipilän hallituksen erottua.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke