RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21063, VOITTO - Voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Kuusela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kuusela(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5161054

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaustyön ja osallisuuden käsitteet ovat laajentuneet ja näkökulmaan liittyy yksilön toimijuuden tarkastelu monimuotoisesti ja monen eri arkea rakentavan elementin kautta. Osallisuuden viitekehykseen liittyy kiinteästi sen vastapuoli, syrjäytyminen, joka taas antaa vahvan heijasteensa yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen (palveluntarpeet, niiden kattaminen, talous). Kuntoutuksen käsitteen laajentuminen ja sen mukaan tuleminen osaksi uutta sosiaalihuoltolakia (2015) on myös merkki monisyisestä ohjauksen tarpeesta. Huomioon on otettava myös alueelliset hallinnolliset muutokset (mm. TYP-laki), joiden voidaan nähdä laajentavan ohjauksen käsitettä ja arvioinnin näkökulmaa entisestään.

Hankkeen päätavoitteina on:
1) ehkäistä Lapin hankalimmin työllistyvien syrjäytymistä ja edistää mahdollisuuksia edetä kohti työllistymistä,
2) kohentaa kohderyhmän elämänlaatua ja osallisuutta,
3) kehittää ja mallintaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä ohjaus- ja neuvontapalveluita kohderyhmää/asiakkaita osallistaen sekä
4) kehittää ja muotoilla osallistavia työvälineitä ohjaus- ja neuvontatyöhön kuntien ohjaushenkilöstön kanssa.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt: työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, erityisesti vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyvät, toimeentulotuen saajat. Miehet huomioidaan hankkeessa erityisenä kohderyhmänä.

Hankkeen välittöminä tuloksina:

1) Asiakkaita on osallistettu palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin. Osallistamisen ja osallistumisen kautta asiakkaiden kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista sekä valtaistumisesta on tuettu. Kohderyhmän asiakkaille on luotu mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia, saada kokea kuuluvansa osaksi ryhmää, ilmaista omia kehittämisajatuksia ja ideoita sekä tuntea olevansa tärkeässä ja merkityksekkäässä roolissa yhteisessä kehittämistyöskentelyssä.

2) Kaikkein haastavimpien asiakkaiden osallisuutta ja työllistymismahdollisuuksia parantavia palveluprosesseja on kehitetty ja osallistujilla on asiantuntijuutta jatkaa kehittämistyötä jatkossakin muuttuviin tilanteisiin reagoiden ja asiakkaita kuunnellen. Kuntien välistä verkostoitumista on tuettu ja kokemuksia sekä hyviä käytänteitä kohderyhmän osallisuutta tukevasta työskentelystä on jaettu yli kuntarajojen.

3) Julkaistaan uudenlainen ja innovatiivinen ohjausalan menetelmätyökalu (menetelmä- ja kokemuskortteina).

Lyhyen aikavälin vaikutuksena hanke kehittää kohderyhmän sosiaalista osallisuutta ja kokemusta vaikutusmahdollisuuksistaan. Lisäksi asiakkaat hyötyvät kehittyneistä palveluista ja toimintamalleista. Lyhyellä aikavälillä kuntien osallisuutta lisäävät palvelut kehittyvät asiakastarpeisiin vastaaviksi. Pitkällä aikavälillä, hankkeen tuloksena, kohderyhmän syrjäytymistä/syrjäytymiskierrettä voidaan saada ehkäistyä. Hankeyhteistyössä mukana olevien pienten kuntien kehittyneet palvelut pystyvät reagoimaan ennaltaehkäisevästi syrjäytymisen mukanaan tuomiin kuntataloudellisiinkin haasteisiin. Pitkällä aikavälillä hankkeesta voidaan katsoa hyötyvän myös lappilaisen elinkeinoelämän: hankkeen tuloksena, osallisuutta ja toimintakykyä lisäämällä voidaan saada aikaiseksi positiivisia vaikutuksia myös työvoiman saatavuuteen. Lisäksi yhteisö hyötyy, kun yksilöiden osallisuus vahvistuu.

Hankkeessa on mukana lappilaisia kuntia, joissa kehittämistyötä tehdään kunnan omat lähtökohdat ja erityistarpeet huomioon ottaen. Hanke käynnistyy syksyllä 2017 ja hanke kestää vuoden 2021 huhtikuuhun, hankkeen toteuttaa Lapin yliopisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt: työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, erityisesti vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyvät, toimeentulotuen saajat. Miehet huomioidaan hankkeessa erityisenä kohderyhmänä.

(Varsinaisesta kohderyhmästä eli kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista henkilöistä arvioidaan kunnittain tulevan asiakkaita kokonaismäärästä seuraavasti: Ylitorniolta 30 %, Ranualta 26 % ja
Inarista 44 %).

Kohderyhmä on erityisen vaikeasti saavutettava, sillä jo syrjäytyneitä on vaikea tavoittaa niillä keinoilla, joita kunnissa on mahdollista käyttää. Niinpä kohderyhmä tavoitetaan lähinnä olemassa olevien palvelujen kautta. Osallistujamäärät ovat näin ollen riippuvaisia kyseisten palvelujen asiakasmääristä ja kuntien työntekijöiden olemassa olevista asiakassuhteista. Pienissä kunnissa asiakasmäärät ovat pieniä ja kyseisen kohderyhmän osalta niissä on paljon myös kausittaista vaihtelua (päihteet ja asiakkaan muu elämäntilanteen heikentyminen).

Huomioitavaa kohderyhmän tavoitettavuudessa ja laajuudessa on se, että Inarin kunta jättäytyi pois hankkeesta 31.12.2019. Edellä mainittujen asioiden vuoksi kohderyhmän määrää on pienennetty muutoshakemuksella kesäkuussa 2020.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat osallistuvien kuntien sosiaalihuollon henkilöstö, ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä muu henkilöstö, joka hyötyy hankkeessa kehitettävistä palveluista. Hankkeesta hyötyvät siihen osallistuvat kunnat sekä palveluiden kehittämisen myötä myös kunnat laajemmin Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 902

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 192 744

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 251 127

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 930

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Inari, Ylitornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 63

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä aiheeseen liittyviin julkaisuihin ja tilastoihin. Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. EU:n strategiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010–2015 todetaan, että EU toteuttaa tasa-arvopolitiikassaan kaksoisstrategiaa. Suomen rakennerahastotoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoa edistetään erillisillä tasa-arvoprojekteilla ja sen lisäksi sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin rakennerahastoprojekteihin. Tätä hanketta suunniteltaessa on tarkasteltu toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvotiedon keskuksen Minnan (Minna.fi Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja sukupuoli 2012) mukaan eriarvoisuus- ja osallisuustutkimuksessa sukupuolinäkökulma ei ole ollut merkittävästi läsnä. Tilastoista ja tutkimuksista selviää mm. seuraavaa: miesten työttömyysaste on korkeampi kuin naisten. Myös nuorisotyöttömyys on suurempaa miehillä kuin naisilla. Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa miehiä useammin kuin naisia. Toimeentulotukea saaneiden osuudella mitattuna huono-osaisuus on yksinasuvilla miehillä yleisempää kuin yksinasuvilla naisilla. (Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuosina 2009–2011. Tilastokeskus.) Sosiaalityössä kiinnitettään yhä enemmän huomiota sukupuoleen eroja määrittävänä tekijänä. Kun tutkitaan tilastoja sosiaalityöntekijöiden, opettajien, täydennyskoulutuksia suunnittelevien ja sukupuolitutkijoiden sukupuolesta voidaan todeta, että naiset ovat näillä aloilla yliedustettuina. Tämä voi johtaa siihen että miesasiakkaiden ongelmia ei tunnisteta ja tämä siirtää miehet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla marginaaliin. Hyvinvoinnin tasa-arvo ei välttämättä toteudu ja voidaan jopa ajatella, että miehet ovat hyvinvoinnin suhteen huonommassa asemassa kuin naiset. Yksin elävät perheettömät miehet voivat olla vaarassa jäävä auttamisjärjestelmän ulkopuolelle. Tässä hankkeessa pyritään osallistamaan miehet jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ehkä jo syrjäytyneet. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti Lapin pienten kuntien miesten asemaan sekä sosiaalityön asiakkaat osallistavien palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen Lapin alueen erityispiirteet huomioon ottaen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa keskitytään erityisesti miehiin kohderyhmänä, ajatuksena on että Lapin alueella kaikista vaikeimmin työllistyvät ja vaikeimmassa asemassa olevat ovat enimmäkseen miehiä. Hankesuunnitelmassa ei suljeta toimenpiteiden ulkopuolelle myöskään naisia. Lähtöoletuksena kuitenkin on, että hankkeeseen osallistuvat kohderyhmän edustajat ovat miehiä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä asia otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	3
Hanke voi mahdollistaa kohdepaikkakunnilla elinkeinoelämän kehittymisen kestävästi kun uusia palveluja ja toimintamalleja rakennetaan osallistavasti ja kuunnellen kuntalaisten tarpeita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	9
Palveluiden kehittäminen osallisitavin menetelmin on aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: aineeton arvonluonti parantaa edellytyksiä aineettomiin investointeihin, aineettomaan pääoman hyödyntämiseen ja aineettomaan arvonluontiin liittyvään osaamiseen sekä innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle Suomessa. (TEM julkaisu 4/2014, Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta)
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään kohderyhmän kokonaisvaltaista hyvinvointia; osallisuutta ja omantunnonarvoa lisätään.
Tasa-arvon edistäminen	3	6
Hankkeessa tulee huomioitua yhteiskuntaryhmien suhteet ja niihin liittyvä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hankkeen tavoitteista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen hanke vaikuttaa mm. lisäämällä osallisuutta ja edistämällä syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

VOITTO-Voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin - hanke toimi 1.8.2017-30.4.2021. Hanke oli Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden hanke, jota rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto, Inarin kunta, Ranuan kunta, Ylitornion kunta ja Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Hanke on ns. toimintalinja 5:sen hanke, jonka tavoitteena on edistää kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden asemaa.

Hankkeen päätavoitteina oli:
1) ehkäistä Lapin hankalimmin työllistyvien syrjäytymistä ja edistää mahdollisuuksia edetä kohti työllistymistä,
2) kohentaa kohderyhmän elämänlaatua ja osallisuutta,
3) kehittää ja mallintaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä ohjaus- ja neuvontapalveluita
kohderyhmää/asiakkaita osallistaen sekä
4) kehittää ja muotoilla osallistavia työvälineitä ohjaus- ja neuvontatyöhön kuntien ohjaushenkilöstön kanssa.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä oli kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt: työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, erityisesti vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyvät, toimeentulotuen saajat. Miehet huomioitiin hankkeessa erityisenä kohderyhmänä.

Hanketta toteutettiin kuntien jokapäiväiseen työhön integroidulla kehittämistyöllä:
- kehittämistyötä tehtiin yhdessä kohderyhmän asiakkaiden kanssa
- kuntien ammattilaisia tuettiin uudistamaan kunnan palveluita ja asiakastyön menetelmiä osana jokapäiväistä työtä.

Lapin yliopiston johtamaa ja ohjaamaa kehittämistyötä toteutettiin reilun kolmen ja puolen vuoden ajan. Eri toimijoiden välinen yhteistyö oli tiivistä, aika ajoin koettiin haasteita, mutta yhteinen vuoropuhelu ja kanssakäyminen auttoivat luomaan yhteistä ymmärrystä, kirkastamaan yhteisiä tavoitteita sekä tuomaan selkeyttä siihen, miten osallisuutta voidaan edistää ja miten sitä missäkin hankekunnassa kyseisenä ajanjaksona voidaan toteuttaa.

Hanketta olivat toteuttamassa Lapin yliopistolta kunta-alan kehittämisen asiantuntijoita sekä palvelumuotoilun asiantuntijoita. Hanke sai tukea myös Lapin yliopiston sosiaalityön asiantuntijoilta. Hankekunnissa kehittäjinä ja yhteistyötahoina oli työpajaohjaajia, työllisyys- ja hyvinvointikoordinaattori, seurakunnan diakoni, sosiaalityöntekijöitä, mielenterveyspalveluiden asiantuntijoita (päihdetyöntekijä, psykiatrisia sairaanhoitajia, lääkäri, psykologi). Yhteistyötä tehtiin myös kuntien johtavien henkilöiden kanssa (perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja, hallintojohtaja). VOITTO-hankkeessa tehtiin lisäksi laajaa verkostoyhteistyötä eri TL5 hankkeiden kanssa.

Hankkeen tuloksia olivat:
1)Asiakkaita on osallistettu palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin. Osallistamisen ja osallistumisen kautta asiakkaiden kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista sekä valtaistumisesta on tuettu. Kohderyhmän asiakkaille on luotu mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia, saada kokea kuuluvansa osaksi ryhmää, ilmaista omia kehittämisajatuksia ja ideoita sekä tuntea olevansa tärkeässä ja merkityksekkäässä roolissa yhteisessä kehittämistyöskentelyssä.

-Ranuan kunnan päihteettömän päivätoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen
-Ylitornion kunnassa aikuisten olohuonetoiminnan käynnistyminen verkostoyhteistyöllä
-Inarin kunnan ” Cafe Voitto” aihio matalan kynnyksen kohtaamispaikasta

2)Kaikkein haastavimpien asiakkaiden osallisuutta ja työllistymismahdollisuuksia parantavia palveluprosesseja on kehitetty ja osallistujilla on asiantuntijuutta jatkaa kehittämistyötä jatkossakin muuttuviin tilanteisiin reagoiden ja asiakkaita kuunnellen. Kuntien välistä verkostoitumista on tuettu ja kokemuksia sekä hyviä käytänteitä kohderyhmän osallisuutta tukevasta työskentelystä on jaettu yli kuntarajojen.

-Hanke tuki ammattilaisten osaamisen ja verkostoyhteistyön kehittymistä osallisuuteen ja kohtaamiseen liittyvillä koulutuksilla ja tilaisuuksilla, jotka toimivat myös hyvinä foorumeina verkostoitumiselle.

3)Julkaistaan uudenlainen ja innovatiivinen ohjausalan menetelmätyökalu (menetelmä- ja kokemuskortteina).

-VOITTO-kortit – menetelmiä osallisuuden edistämiseen.

Kehittämistyössä edistettiin kohderyhmän henkilöiden osallisuutta omassa elämässä, osallisuutta yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa, osallisuutta yhteisestä hyvästä. Kehittämisen aikana osallisuus kehittyi strategisella tasolla ja toimittiin osallisuutta edistävien rakenteiden tasolla. Asiakaslähtöisen osallisuustyön edistäminen oli koko hankkeen ajan keskiössä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke