Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21063

Hankkeen nimi: VOITTO - Voimavaroja, toimintakykyä ja osallisuutta Lappiin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Kuusela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kuusela(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5161054

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ohjaustyön ja osallisuuden käsitteet ovat laajentuneet ja näkökulmaan liittyy yksilön toimijuuden tarkastelu monimuotoisesti ja monen eri arkea rakentavan elementin kautta. Osallisuuden viitekehykseen liittyy kiinteästi sen vastapuoli, syrjäytyminen, joka taas antaa vahvan heijasteensa yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen (palveluntarpeet, niiden kattaminen, talous). Kuntoutuksen käsitteen laajentuminen ja sen mukaan tuleminen osaksi uutta sosiaalihuoltolakia (2015) on myös merkki monisyisestä ohjauksen tarpeesta. Huomioon on otettava myös alueelliset hallinnolliset muutokset (mm. TYP-laki), joiden voidaan nähdä laajentavan ohjauksen käsitettä ja arvioinnin näkökulmaa entisestään.

Hankkeen päätavoitteina on:
1) ehkäistä Lapin hankalimmin työllistyvien syrjäytymistä ja edistää mahdollisuuksia edetä kohti työllistymistä,
2) kohentaa kohderyhmän elämänlaatua ja osallisuutta,
3) kehittää ja mallintaa syrjäytymistä ehkäiseviä ja osallisuutta lisääviä ohjaus- ja neuvontapalveluita kohderyhmää/asiakkaita osallistaen sekä
4) kehittää ja muotoilla osallistavia työvälineitä ohjaus- ja neuvontatyöhön kuntien ohjaushenkilöstön kanssa.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt: työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, erityisesti vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyvät, toimeentulotuen saajat. Miehet huomioidaan hankkeessa erityisenä kohderyhmänä.

Hankkeen välittöminä tuloksina:
1) Asiakkaina palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin osallistuvien elämänhallinnan taidot ja kokemus vaikuttamismahdollisuuksista sekä valtaistumisesta paranevat.
2) Kaikkein haastavimpien asiakkaiden osallisuutta ja työllistymismahdollisuuksia parantavia palveluprosesseja on kehitetty ja osallistujilla on asiantuntijuutta jatkaa kehittämistyötä jatkossakin muuttuviin tilanteisiin reagoiden ja asiakkaita kuunnellen.
3) Julkaistaan uudenlainen ja innovatiivinen ohjausalan menetelmätyökalu (menetelmä- ja kokemuskortteina).

Lyhyen aikavälin vaikutuksena hanke kehittää kohderyhmän sosiaalista osallisuutta ja kokemusta vaikutusmahdollisuuksistaan. Lisäksi asiakkaat hyötyvät kehittyneistä palveluista ja toimintamalleista. Lyhyellä aikavälillä kuntien osallisuutta lisäävät palvelut kehittyvät asiakastarpeisiin vastaaviksi. Pitkällä aikavälillä kohderyhmän syrjäytymistä saadaan ehkäistyä tehokkaasti. Kuntien kehittyneet palvelut pystyvät reagoimaan ennaltaehkäisevästi syrjäytymisen mukanaan tuomiin taloudellisiin haasteisiin. Pitkällä aikavälillä hankkeesta voidaan katsoa hyötyvän myös lappilaisen elinkeinoelämän: hankkeen tuloksena, osallisuutta ja toimintakykyä lisäämällä, saadaan työvoimareserviä käyttöön.

Hankkeessa on mukana lappilaisia kuntia, joissa kehittämistyötä tehdään kunnan omat lähtökohdat ja erityistarpeet huomioon ottaen. Hanke käynnistyy syksyllä 2017 ja hanke kestää vuoden 2020 toukokuuhun, hankkeen toteuttaa Lapin yliopisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat henkilöt: työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, erityisesti vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat, ikääntyvät, toimeentulotuen saajat. Miehet huomioidaan hankkeessa erityisenä kohderyhmänä.

(Varsinaisesta kohderyhmästä eli kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista henkilöistä arvioidaan kunnittain tulevan asiakkaita kokonaismäärästä seuraavasti: Ylitorniolta 30 %, Ranualta 26 % ja Inarista 44 %).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat osallistuvien kuntien sosiaalihuollon henkilöstö, ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä muu henkilöstö, joka hyötyy hankkeessa kehitettävistä palveluista. Lisäksi välillistä kohderyhmää voidaan katsoa olevan alueen elinkeinoelämän, jonka käyttöön voidaan saada hankkeen kautta työntekijöitä työvoimareservistä. Hankkeesta hyötyvät siihen osallistuvat kunnat sekä palveluiden kehittämisen myötä myös kunnat laajemmin Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 213

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 838

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 799

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 66 047

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Inari, Ranua, Ylitornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 96

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta perehtymällä aiheeseen liittyviin julkaisuihin ja tilastoihin. Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. EU:n strategiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010–2015 todetaan, että EU toteuttaa tasa-arvopolitiikassaan kaksoisstrategiaa. Suomen rakennerahastotoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoa edistetään erillisillä tasa-arvoprojekteilla ja sen lisäksi sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin rakennerahastoprojekteihin. Tätä hanketta suunniteltaessa on tarkasteltu toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvotiedon keskuksen Minnan (Minna.fi Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja sukupuoli 2012) mukaan eriarvoisuus- ja osallisuustutkimuksessa sukupuolinäkökulma ei ole ollut merkittävästi läsnä. Tilastoista ja tutkimuksista selviää mm. seuraavaa: miesten työttömyysaste on korkeampi kuin naisten. Myös nuorisotyöttömyys on suurempaa miehillä kuin naisilla. Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa miehiä useammin kuin naisia. Toimeentulotukea saaneiden osuudella mitattuna huono-osaisuus on yksinasuvilla miehillä yleisempää kuin yksinasuvilla naisilla. (Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuosina 2009–2011. Tilastokeskus.) Sosiaalityössä kiinnitettään yhä enemmän huomiota sukupuoleen eroja määrittävänä tekijänä. Kun tutkitaan tilastoja sosiaalityöntekijöiden, opettajien, täydennyskoulutuksia suunnittelevien ja sukupuolitutkijoiden sukupuolesta voidaan todeta, että naiset ovat näillä aloilla yliedustettuina. Tämä voi johtaa siihen että miesasiakkaiden ongelmia ei tunnisteta ja tämä siirtää miehet etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla marginaaliin. Hyvinvoinnin tasa-arvo ei välttämättä toteudu ja voidaan jopa ajatella, että miehet ovat hyvinvoinnin suhteen huonommassa asemassa kuin naiset. Yksin elävät perheettömät miehet voivat olla vaarassa jäävä auttamisjärjestelmän ulkopuolelle. Tässä hankkeessa pyritään osallistamaan miehet jotka ovat syrjäytymisvaarassa ja ehkä jo syrjäytyneet. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti Lapin pienten kuntien miesten asemaan sekä sosiaalityön asiakkaat osallistavien palveluiden ja toimintamallien kehittämiseen Lapin alueen erityispiirteet huomioon ottaen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa keskitytään erityisesti miehiin kohderyhmänä, ajatuksena on että Lapin alueella kaikista vaikeimmin työllistyvät ja vaikeimmassa asemassa olevat ovat enimmäkseen miehiä. Hankesuunnitelmassa ei suljeta toimenpiteiden ulkopuolelle myöskään naisia. Lähtöoletuksena kuitenkin on, että hankkeeseen osallistuvat kohderyhmän edustajat ovat miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä asia otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hanke voi mahdollistaa kohdepaikkakunnilla elinkeinoelämän kehittymisen kestävästi kun uusia palveluja ja toimintamalleja rakennetaan osallistavasti ja kuunnellen kuntalaisten tarpeita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Palveluiden kehittäminen osallisitavin menetelmin on aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: aineeton arvonluonti parantaa edellytyksiä aineettomiin investointeihin, aineettomaan pääoman hyödyntämiseen ja aineettomaan arvonluontiin liittyvään osaamiseen sekä innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle Suomessa. (TEM julkaisu 4/2014, Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään kohderyhmän kokonaisvaltaista hyvinvointia; osallisuutta ja omantunnonarvoa lisätään.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Hankkeessa tulee huomioitua yhteiskuntaryhmien suhteet ja niihin liittyvä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hankkeen tavoitteista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen hanke vaikuttaa mm. lisäämällä osallisuutta ja edistämällä syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-