Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21064

Hankkeen nimi: HYMY - Hyvinvoiva yksin- ja mikroyrittäjä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yrittäjät ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0586534-5

Jakeluosoite: Urho Kekkosen katu 2c

Puhelinnumero: 0505752353

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Rajander-Juusti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.rajander-juusti(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443051067

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYMY - Hyvinvoiva yksin- ja mikroyrittäjä -kehittämishankkeen tavoitteena on yksin- ja mikroyrittäjien kokonaishyvinvoinnin (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen) kehittäminen, joka mahdollistaa kestävän yritystoiminnan heti toiminnan aloittamisesta lähtien sekä yrityksen kasvun. Hankkeessa muodostetaan yhteistyöverkosto ja toimintamalli sekä luodaan työkaluja hyvinvoinnin kehittämiseen. Keskeisiä työkaluja ovat yksin- ja mikroyrittäjien vertaisverkoston organisointi sekä hyvinvointipalveluiden löydettävyyden parantaminen muodostamalla digitaalinen "entry point" jonka tarkoitus on toimia tietoa kokoavana ja hyvinvointiin innostavana portaalina. Tavoite on myös varmistaa toiminnan vakiinnuttaminen hankkeen jälkeen.

Yksinyrittäjän ja kaikkein pienimpien mikroyritysten yrittäjän omalla hyvinvoinnilla ja työkyvyllä on erittäin keskeinen merkitys yrityksen toimintaan ja tuottavuuteen. Yksinyrittäjät ovat kasvava ja yhteiskunnallisesti merkittävä yrittäjäryhmä. Tulevaisuuden työstä yhä suurempi osa tehdään erilaisissa yrittäjämäisissä yhteistyösuhteissa. Myös yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen on yhä yleisempää. Yksin- ja mikroyrittäjyys työllistää kaikenikäisiä yrittäjiä, mutta erityisen merkittävä se on yli 50-vuotiaille tapana työllistyä sekä naisyrittäjille mm. palvelu- ja hoiva-aloilla.

Yksinyrittäjien hyvinvointia kuormittavat samat asiat kuin muitakin yrittäjiä, mutta yksinyrittäjillä on vähemmän tukea työyhteisön, työterveyshuollon ja verkostoitumismahdollisuuksien puuttuessa. Merkittävimmät työssä jaksamista haittaavat tekijät ovat vaikeudet töiden ennakoinnissa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, työpäivien venyminen, epävarmuus töiden riittävyydestä sekä hallinnollinen työ ja byrokratia. Valtaosalla yrittäjistä on riittävästi voimavaroja ja niitä vaalitaan. Yrittämisen arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa kuitenkin unohtua, kun yrittäjä innostuu ja uppoutuu työhönsä tai kantaa huolta yritystoimintansa jatkuvuudesta taloudellisesti epävarmoina aikoina. Joukossa onkin suuri määrä voimakasta stressiä kokevia yrittäjiä, joiden voimavarat ovat erittäin vähäiset. He tarvitsevat sekä tukea jaksamiselleen että neuvoja yritystoimintaansa (Suomen Yrittäjien Hyvinvointibarometri 2014). Yksin- ja mikroyrittäjille keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä on myös yrityksen taloudellinen menestys, joka mahdollistaa yrityksen kasvun ja lisähenkilöstön rekrytoinnit.

Tukemalla yksin- ja mikroyrittäjien kokonaishyvinvointia hanke vastaa sekä Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman strategiaan ”Kasvun mahdollisuuksien tukeminen” että rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteeseen 7.1. ”Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen”.

Hankkeen toiminta ja tavoitteet voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisen, VERKOSTOTYÖN osakokonaisuuden muodostavat:
1) Yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvointia tukevan yhteistyöverkoston toimijoiden tunnistaminen, kokoaminen ja toiminnan (yhteistyön) organisointi (työkokonaisuus 1.1.)
2) Yhteistyön toimintamallin kuvaaminen ja jalkauttaminen sekä sen viestinnällinen varmistaminen, että yksin- ja mikroyrittäjät löytävät hyvinvointia tukevat toimijat (työkokonaisuus 1.2.)
Toinen osakokonaisuus HYVINVOINTIA TUKEVA TOIMINTA JA PALVELUT YRITTÄJILLE muodostuu hyvinvointia tukevista palveluista ja niiden löydettävyyden varmistamisesta:
1) Yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvointiteemaisen vertaisverkostoitumisen suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi (työkokonaisuus 2.1.)
2) Hankkeen toimintakentällä jo olemassa olevien työhyvinvointia tukevien palveluiden tunnistaminen, kokoaminen ja viestiminen löydettävyyden parantamiseksi (työkokonaisuus 2.2.)
3) Tarvittavien uusien (digitaalisten ja ei-digitaalisten) hyvinvointia tukevien palveluiden yrittäjälähtöinen ideointi, testaaminen ja kehittäminen kohderyhmän tarpeiden pohjalta (palvelumuotoilua hyödyntäen) sekä näiden viestintä (työkokonaisuus 2.3.)
4) Sellaisen aloituspisteen, ”entry pointin” (sähköinen materiaali, esimerkiksi verkkosivusto ja hyvinvointiopas) laatiminen, joka on helposti löydettävissä ja auttaa yrittäjää tunnistamaan kokonaishyvinvoinnin merkityksen yritystoiminnassaan sekä ohjaa 1. osakokonaisuudessa tunnistettujen toimijoiden palveluihin (työkokonaisuus 2.4.)
5) Palvelujen löydettävyyden varmistaminen (työkokonaisuus 2.5.)

Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan noin 100 yksin- ja mikroyrittäjää Helsingistä (ja Uudeltamaalta). Hankkeen järjestämien tilaisuuksien arvioidaan tavoittavan useita satoja yrittäjiä. Viestintä hankkeen tuloksista suunnataan Helsingin Yrittäjien eri medioiden kautta noin 5500 jäsenyritykselle ja laajalle joukolle muita helsinkiläisiä yrityksiä.

Yksinyrittäjähankkeen uutuus- ja lisäarvo on, että se fokusoituu yrittäjän kokonaishyvinvointiin (eikä esimerkiksi pelkästään psyykkiseen tai fyysiseen hyvinvointiin). Hanke auttaa yrittäjiä kokonaisvaltaisesti tunnistamaan hyvinvoinnin keskeiset osatekijät jo varhaisessa vaiheessa sekä ennalta ehkäisemään yrittäjän terveyden tai yrityksen/yrittäjän talouden kriisiytymistä. Hankkeen uutuusarvona on myös selkeä keskittyminen yhteiskunnallisesti merkittävään ja tarkasti määriteltyyn kohderyhmään, jonka työhyvinvoinnin kehittämiseksi ei toistaiseksi ole ollut laajamittaisia kehittämishankkeita. Hankkeen uutuusarvoa nostaa myös kohderyhmälähtöisyys ja kohderyhmän mukana olo palvelumuotoilun toimijana uusien palvelujen suunnittelussa. Yrittäjätyön arkirealiteettien (aika, raha) ymmärtämisessä Helsingin Yrittäjillä hakijaorganisaationa on suora yhteys oman alueensa yrittäjiin ja heidän luottamuksensa. Hanketoiminta viedään mahdollisimman lähelle yrittäjää ja helposti lähestyttäväksi, jotta kynnys osallistua hankkeeseen ja/tai hakea asiantuntija-apua olisi mahdollisimman pieni. Hankkeessa luodaan myös pysyväksi tarkoitettu yhteistyöverkosto, joka voi laajentua koko maan kattavaksi sekä "entry point" tietopuolisen palvelutarjonnan kokoamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Helsingin ja laajemmin Uudenmaan alueen yksinyrittäjät (ensisijainen kohderyhmä) sekä pienet, alle viiden henkilön mikroyritykset (toissijainen kohderyhmä), joissa yrittäjän rooli ja tehtäväkenttä on hyvin samanlainen kuin yksinyrittäjällä. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan yrityksiä yritystoiminnan eri vaiheista: aloittavia yrittäjiä, noin 3-5 vuotta toimineita yrityksiä sekä pidempään toimineita, jo toimintansa vakiinnuttaneita yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat yrittäjäksi aikovat, yksin- ja mikroyrittäjät hankealueen ulkopuolella sekä muun kokoluokan yritysten omistaja-yrittäjät, jotka tarvitsevat tukea hyvinvointiinsa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 238 623

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 055

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 238 623

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 194 055

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke toteuttaa rakennerahastojen vaatimusten horisontaalisia kriteereitä kestävä kehitys ja sukupuolten tasa-arvo. Hankkeen tavoitteena on auttaa yksin- ja mikroyrittäjien yritystoiminnan kestävää toimintaa, kehittämistä ja kasvua. Naisyrittäjät kamppailevat miehiä useammin myös työelämän, kodin ja vapaa-ajan sujuvan yhdistämisen paineissa. Hankkeen kehitettävissä palveluissa suositaan osittain myös digitaalisia ratkaisuja, mikä edistää vähähiilistä taloutta. Naiset ovat miehiä heikommin edustettuja yrittäjyyskentällä. Suomalaiset yrittäjät ovat useammin miehiä (70 %) kuin naisia (30 %), naiset toimivat yrittäjinä miehinä pienemmissä yrityksissä ja heidän tulonsa ovat pienemmät kuin miesyrittäjien. Lisäksi uudet naisyrittäjät lopettavat yritystoiminnan miehiä useammin ja nopeammin. Perheasemaltaan yrittäjät olivat palkansaajia useammin perheellisiä. Yrittäjänaiset olivat perheellistynein ryhmä (perheellisiä 84 %) kaikista työllisistä. Yrittäjämiehistä 82 % oli perheellisiä (Pietiläinen 2013). Yksinyrittäjistä, joiden yritystoiminta on kaikkein haavoittuvinta, oli vuonna 2016 hieman alle 40 %, erityisesti palvelualoilla ja hoivasektorissa (Tilastokeskus). Naisten heikompi asema yrityskentällä edellyttää hankkeelta sen varmistamista, että sukupuolinäkökulma on edustettuna hankkeen toteutumisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toiminnassaan eli sukupuolten välisen tasa- arvon ottamista huomioimiseen hankkeen kaikissa vaiheissa: 1. Hanketoimijat: Valitessamme ohjausryhmän jäseniä otamme huomioon, että he edustavat sekä nais- että miesnäkökulmia. 2. Osallistuvat yritykset: Valitessamme yrityksiä pyrimme valitsemaan mukaan niin mies- kuin naisvetoisia yrityksiä. Ennakkoarviomme mukaan hankkeen teemasta johtuen naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Toiminnassa havainnoimme naisten ja miesten hyvinvointiin liittyviä erityistarpeita yrittäjinä. 3. Tiedon levittäminen ja yrittäjien verkostoituminen: Eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen hankkeen toimintaan. Työpajoissa ja tuottaessamme tiedotusmateriaalia pyrimme käyttämään runsaasti esimerkkejä onnistuneista hyvinvointityökaluista. Näissä esimerkeissä vältämme sukupuolistereotypioita, käytämme esimerkeissä sekä naisia että miehiä ja tiedotamme naisten ja miesten mahdollisista eristystarpeista (esim. työn ja muun elämän yhteensovittamisessa). Hankkeessa arvioidaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista seuraamalla miten yllä mainitut toimenpiteet toteutuvat hankkeen edetessä. Arviointi toteutetaan hanketoimijoiden itsearviointina ja ohjausryhmän toimesta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeen periaatteisiin kuuluu, että on että niin nais- kuin miesvetoisilla yrityksillä sekä yritysten henkilöstön nais- ja miesjäsenillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Kehittämällä yksinyrittäjien ja mikroyritysten toimintaa tuemme myös yritysten ja niiden kautta elinkeinorakenteen vahvistumista alueella ja valtakunnallisesti. Yrittäjien hyvä jaksaminen ja hyvinvointi turvaavat yrityksen mahdollisuuksia kestävään toimintaan ja kasvuun, joka vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta (välitön vaikutus). Hankkeen tulokset ovat laajennettavissa muillekin alueille mm. digitaalisten palvelujen vuoksi (välillinen vaikutus).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa kehitetään läsnäoloa vaativien tapahtumien ja palvelujen rinnalle digitaalisia vaihtoehtoja, kuten webinaareja, podcasteja, verkkokyselyitä jne. (välitön vaikutus). Palvelujen suunnittelussa huomioidaan alusta asti skaalattavuus, joten digitaalisuudella on myös tältä osin tärkeä rooli hankkeessa. Hankkeessa koottava aineisto jää elämään hankkeen jälkeenkin hankkeessa tuotettavaa aineetonta materiaalia jaetaan avoimesti kaikkien käyttöön (välillinen vaikutus).
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Hankkeen keskeinen teema on vahvistaa yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvointia. Se tapahtuu tarjoamalla sekä työkaluja hyvinvointiasioiden roolin tunnistamiseen että konkreettisia työkaluja ja palveluita hyvinvoinnin parantamiseksi, myös silloin kun asiat ovat mahdollisesti kriisiytyneet. Hankkeessa syntynyttä tietoa voidaan jatkossakin käyttää näiden yrittäjäryhmien hyvinvoinnin kehittämiseksi ja ne ovat melko suuressa määrin sellaisenaan tai muokattuna käytettävissä myös muissa yrittäjäryhmissä. Mukana olevissa ja kehittämistyöpajoihin osallistuvissa yrityksissä vaikutukset ovat suoria, tiedon välityksen kautta ne ovat välillisiä. Hankkeen kehittämismenetelmät ovat osallistavia, ja palvelukehityksessä on suuri merkitys palvelutarpeiden arvioinnilla, osallistamisella ja käyttäjälähtöisellä palvelumuotoilulla. Kehittämistyöpajat ovat myös luonteeltaan osallistavia (välitön vaikutus).
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Ks. edellä kohta sukupuolten tasa-arvo
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hankkeessa kannustetaan kaikkia yrityksiä osallistumaan hankkeen eri vaiheisiin, mutta siinä ei toteuteta positiivista erityiskohtelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009) minkään ryhmän osalta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HYMY - Hyvinvoiva yksin- ja mikroyrittäjä -kehittämishankkeen päätavoite oli yksin- ja mikroyrittäjien kokonaishyvinvoinnin (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen) kehittäminen, joka mahdollistaa kestävän yritystoiminnan heti toiminnan aloittamisesta lähtien sekä yrityksen kasvun. Hankkeessa oli 2 osaa, verkostotyö kumppaneiden kanssa sekä yrittäjille suunnatut hyvinvointia tukevat palvelut, tilaisuudet ja viestintä.
Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelma, ja hanke liittyy sen erityistavoitteeseen 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Osa rahoituksesta tuli hankkeen toteuttajalta Helsingin Yrittäjät ry:ltä. Hankeaika oli 1.8.2017-31.7.2019.

Hanke toteutti toimintaa kaikilla kokonaishyvinvoinnin sektoreille ja erilaisissa yrityksen elinkaaren vaiheissa oleville yrityksille, kuten aloittaville maahanmuuttajayrittäjille, työllistäville yrittäjille sekä lukuisille yksin- ja mikroyrittäjille. Hanke on edesauttanut yritysten kestävää toimintaa ja kasvua mm. tukemalla yrittäjien jaksamista ja ennaltaehkäisemällä uupumista, tarjoamalla mahdollisuuden verkostoitua vertaisryhmissä, tietoa hyvinvoinnista ja sitä tukevista palveluista sekä erilaisia tilaisuuksia ja testattavia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa muodostettiin pääkaupunkiseudun toimijoista kumppaniverkosto, joka osoittautui toimivaksi ja muodostaa hyvän pohjan jatkokehittämiselle. Hanke kokosi hyvinvointitietoa sekä informaatiota hyvinvointipalveluista ja niiden toteuttajista nettisivuilleen yrittajat.fi/hymy sekä viesti aihepiirin asioista aktiivisesti uutiskirjeissä, Twitterissä sekä Helsingin Yrittäjien viestintäkanavissa.

Varsinaisia hankeosallistujia oli mukana hieman alle 100 (mukana hankkeessa pitemmän aikaa) ja tämän lisäksi oli yli 770 osallistujaa erilaisissa lyhytkestoisemmissa tilaisuuksissa. Yhteensä tilaisuuksia (ml. tuote- ja palvelutestaukset) järjestettiin 31 kpl. Palautteen mukaan toimintaa pidettiin onnistuneena ja laadullisesti hyvänä sekä erittäin tarpeellisena erityisesti yksinyrittäjille.

Verkostotyössä hanke keräsi yhteen mittavan joukon yrittäjien hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneita yhteistyökumppaneita. Ydinjoukon muodostivat mm. Suomen Mielenterveysseura, Työeläkevakuutusyhtiö ELO, Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa SYT, Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry, Työterveyslaitos sekä Suomen Yrittäjät ja NewCo Helsinki. Näiden lisäksi tehtiin yhteistyötä mm. Laurea-ammattikorkeakoulun, Työturvallisuuskeskuksen, Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen sekä Fennian ja muiden yritysten kanssa. Kumppanityön perusteella hyvinvointiosaamisen ja -palveluiden merkitys ja rooli kasvaa tulevaisuudessa myös yrittäjillä – yrittäjän hyvinvoinnista vastaa yrittäjä itse, asia ei ole minkään ”virallisen tahon” agendalla. Hyvinvoinnin on oltava mukana koko yrityksen elinkaaren ajan ja hyvinvointiosaaminen tulee nähdä osana jo yrittäjäksi ryhtymistä: aloittaville yrittäjille tulisi tarjota neuvontaa hyvinvoinnin roolista sekä sen vaikutuksesta yrityksen taloudelliseen menestykseen. Yritysneuvojilla pitäisi olla perustiedot hyvinvoinnista, jotta he osaavat korostaa asian merkitystä ja auttaa tarvittaessa eteenpäin avun äärelle. Monet yrittäjät heräävät hakemaan apua liian myöhään, kun ongelmat ovat jo kasvaneet isoiksi ja niiden ratkaiseminen on haastavampaa.

Palveluja on nykyistä enemmän segmentoitava käyttäjäryhmille. Eri tyyppiset yrittäjät elävät arkeaan hyvinkin erilaisilla tavoilla ja vaativat erilaisia palveluja, viestintää ja kohtaamisia. Siksi on tärkeää tarjota palveluja ja tavoittaa yrittäjät keinoilla, jotka parhaiten kohtaavat yrittäjän arjen. Palvelujen muotoilussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kohderyhmiä puhuttelevaan toteutustapaan ja viestintään. Nuoret yrittäjät ja miesyrittäjät ovat haastavimpia tavoittaa. Hyvinvointipalveluja yrittäjille on olemassa, mutta niitä ei löydetä. Palvelut on vietävä sinne missä niiden käyttäjät jo ovat (esimerkiksi erilaisiin nopeasti yleistyviin coworking-tiloihin) ja palvelujen löydettävyydessä on tärkeää, että ne ovat "matalan kynnyksen" tai verkossa "yhden klikkauksen" päässä.

Yrittäjien hyvinvointia tukevia toimia olivat vertaisverkostoitumisen tukeminen, olemassa olevien palveluiden tunnistaminen ja kokoaminen sekä niiden löydettävyyden parantaminen, uusien palveluiden ideointi, sekä kokoomapisteen luominen yrittäjän hyvinvointitiedolle. Hanke toteutti yli 30 erityyppistä tilaisuutta tai testikokonaisuutta. Näiden joukossa oli esim. ryhmämuotoista vertaisverkostotyötä, aamukahvitilaisuuksia teemalla ”Hyvinvointiaamu”, 2 työhyvinvointipäivää, hyvinvointiteknologian testimahdollisuuksia ja verkkovalmennuksia. Sisältö sai myönteistä palautetta mm. monipuolisuudesta. Lisäksi järjestettiin laajempia tilaisuuksia, kuten Yksinyrittäjäilta, -aamu sekä loppuseminaari.

Hankkeessa ei kehitetty kokonaan uusia palveluja, sillä varhaisessa vaiheessa havaittiin olemassa olevan palvelutarjonnan ja -tarjoajien laajuus riittäväksi. Hankkeen aikana ei myöskään löytynyt palvelutarjonnasta sellaista olennaista katvealuetta, jonne palveluita olisi ollut tarpeellista kehittää. Palvelumuotoilun avulla kuitenkin jatkokehitettiin vertaisverkostotoimintaa yhdessä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa.

Hankkeen verkkosivuille yrittajat.fi/hymy koottiin helposti löydettäväksi hyvinvointitietoa ja neuvoja. Tätä kirjoitettaessa sivujen tulevaisuus on osin avoin, luultavasti niitä tullaan hyödyntämään uudessa hankkeessa ja sulautetaan Helsingin Yrittäjien sivuston osaksi tai osaksi Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäsivustoa. Hanke toteutti runsaasti muuta viestintää mm. Twitterissä ja uutiskirjeissä sekä kaikissa Helsingin Yrittäjien viestintäkanavissa. Kaikissa näissä jaettiin runsaasti tietoa myös olemassa olevista hyvinvointipalveluista. Hankevideo osallistujien kokemuksista löytyy https://youtu.be/Lx3g0MepPfo

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hankkeen työkalut nk. Neliapilamalli ja Hyvinvoinnin kehä ovat käyttökelpoisia viitekehyksiä yrittäjien työhyvinvoinnin kehittämisessä. Yrittäjien tulisi saada neuvoja, apua ja tukea jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa nykyistä helpommin, nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa. Apu tulisi ideaalitapauksessa yhdeltä luukulta ja vietäisiin sinne, missä yrittäjät muutenkin liikkuvat. Varhainen välittäminen, haasteiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen tukisi yrittäjän ja yrityksen selviytymistä. Vertaisverkostot ovat tehokas ja yrittäjiä kiinnostava tapa tukea yrittäjien hyvinvointia, mutta sen muotoja on uudistettava. Erilaisten tukitoimien, kuten Yrityskummien kriisipalvelun ja Talousavun tyyppisten palvelujen tunnettuutta tulee lisätä.

Yksin- ja mikroyrittäjien hyvinvoinnin kehittäminen on nykyisellään lähes pelkästään yrittäjän omilla harteilla. Tämän vuoksi olisi tärkeää kehittää asian yhteiskunnallista omistajuutta, joka olisi luontevasti esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen toimintakentässä.

Yksin- ja mikroyrittäjien talousosaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistyö jatkuu, sillä elokuussa 2019 käynnistyy Helsingin Yrittäjissä ESR-rahoituksella uusi kaksivuotinen Vahva yrittäjyys - yrittäjien talousosaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke (S21578).