Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21067

Hankkeen nimi: Ees jotai järkevää, Kokeilu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sosiaalipedagogiikan säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0580734-8

Jakeluosoite: Elimäenkatu 25-27

Puhelinnumero: 050 566 2414

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.sosped.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lassi Rajamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lassi.rajamaki(at)sosped.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 566 2414

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

”Ees jotain järkevää” on lyhyt,kokeilukulttuurin mukainen hanke, jonka tarkoituksena on tasa-arvoa lisäävien menetelmien kehittäminen työttömien miesten työllistämisen edistäjinä Porissa. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja kauimpana työmarkkinoista olevien nuorten 18-29-vuotiaiden, työttömien miesten osallisuuden tunteen sekä työelämään ja koulutukseen hakeutumiseen lisäämiseen. Ainutlaatuista hankkeessa on se, että osallistujat pääsevät itse määrittämään sen, millaista omaa projektia he lähtevät tekemään – aidosti omista kiinnostuksen kohteista lähtien. Lisäksi osallistujista halukkaat voivat toimia seuraavissa nuorten projekteissa vertaisohjaajina, eli ottaa ohjaajan vastuuta uudesta projektista. Toisin sanoen hankkeen toteutuksessa hyödynnetään kulttuuripajamallia – ensimmäistä kertaa suoraan työllistymiseen liittyvässä hankkeessa.

Hankkeen osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat oman, ryhmänä tehtävän projektin. Projektia määrittelevät seuraavat asiat: siinä tulee olla oikea lopputulos, selkeä tavoite, mitä ollaan tekemässä. Ryhmä hoitaa oman projektinsa kaikki vaiheet (suunnittelu, toteutus, viestintä, budjetin seuranta, arviointi) itse, työntekijän ohjauksella. Projektin aikana nuoret saavat myös lisätietoa liittyen työnhakuun ja työelämään. Projektin aikana kiinnitetään huomio nuorten osaamiseen ja vahvuuksiin sekä tehdään ne näkyviksi.

Kokeiluhankkeessa saadaan tietoa siitä, miten kohderyhmänä olevat nuoret miehet tavoitetaan ja saadaan innostettua parhaiten mukaan toimintaan sekä mitkä konkreettiset asiat edesauttavat työelämän ulkopuolella olevia nuoria siirtymään kohti työelämää. Puolen vuoden aikana ehditään toteuttamaan useampia nuorten toteuttamia projekteja, ja jokaisen toteutuksen jälkeen seuraavaa projektia voidaan kehittää kokeilukulttuuriin kuuluvalla tavalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, porilaiset työttömät, 18-29-vuotiaat nuoret miehet. Ensisijaisesti kohderyhmä on pitkäaikaistyöttömiä ja/tai vailla ammatillista koulutusta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Porin kaupungin työllisyydenhoidon yksikkö, TYP:n henkilöstö sekä sosiaalitoimi. Työllisyydenhoidon yksikkö, TYP ja TE-toimisto saavat hankkeesta työkalun, jolla tavoittaa kaikkein vaikeimmin erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin suhtautuvat nuoret miehet.

Yhteistyötä tehdään myös sosiaalitoimen asiakastyötä tekevien yksiköiden, Porin mielenterveyspoliklinikoiden, etsivien nuorisotyöntekijöiden sekä oppilaitosten kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 30 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 40 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin

Kunnat: Pori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa on analysoitu tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta. Nuorten miesten työttömyys on kasvanut kymmenessä vuodessa huomattavasti enemmän kuin samanikäisten naisten. Vuonna 2005 nuorista miehistä työelämän ulkopuolella olevaan NEET-ryhmään kuului 12,2%, ja vuonna 2016 oli jo 21,1,%. Naisilla vastaavat luvut olivat vuonna 2005 13,9% ja vuonna 2016 15,4%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on suunnattu tutkimustiedon pohjalta nuorille miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on löytää uusia keinoja tavoittaa ja motivoida nuoria kulkemaan kohti työelämää tai koulutusta, mutta hankkeessa on huomioita sukupuolten välinen tasa-arvon edistäminen keskittymällä siihen sukupuoleen, joka on yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa työllistymisen kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Nuorten projekteissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja luonnonmateriaalia; kierrätys ja tarvittavat hankinnat tehdään luonnonvarat huomioiden
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen osallistujia kannustetaan liikkumaan hankkeen aikana polkupyörillä tai julkista liikennettä käyttäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa syntyneet jätteet kierrätetään ja toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätysmateriaalia ja luontoa säästäviä valintoja. Ohjataan nuoria kierrätyskeskuksen käyttöön uuden ostamisen sijaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeessa hyödynnetään aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia palveluita ja resursseja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa voi syntyä merkittäviäkin innovaatioita aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, kun nuoret saavat itse suunnitella toteutettavia projekteja. Aineettomuuteen kannustetaan suunnitteluvaiheessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Hanke vaikuttaa välittömästi osallistujien hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen ja tiedon saantiin. Lisäksi se lisää osallistujien mahdollisuutta työllistyä sekä lisää harrastemahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamista. Hankkeella voi olla vaikutuksia osallistujien terveyteen.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Hanke vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille mahdollisuuden osallistua itse kiinnostavan projektin toteuttamiseen, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke vähentää eriarvoisuutta, koska se kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Se voi myös välillisesti lisätä työantajien hyväksyntää pitkäaikaistyöttömiä kohtaan.
Kulttuuriympäristö 1 2
Hankkeessa voidaan tulla hyödyntämään huomattavissa määrin paikallista kulttuuriympäristöä: virkistysalueita, maisemaa ja kulttuuriperintöä.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hanke voi edistää osallistujien ympäristötietoisuutta liikkumisen sekä hankkeessa käyttettävien materiaalien käytön suhteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ees jotain järkevää oli kokeiluhanke, joka tarjosi porilaisille työttömille alle 30-vuotiaille miehille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa oma projekti. Osallistujat pääsivät itse määrittämään, millaista projektia he lähtivät tekemään – aidosti omista kiinnostuksen kohteista lähtien. He suunnittelivat ja toteuttivat oman ryhmänä tehtävän projektin. Siinä tuli olla selkeä tavoite ja lopputulos. Ryhmä hoisi oman projektinsa kaikki vaiheet itse työntekijän avustuksella. Projektin aikana kiinnitettiin huomio nuorten osaamiseen ja vahvuuksiin sekä tehtiin ne näkyviksi. Lisäksi yksi osallistujista toimi toisessa projekteissa apuohjaajana ja otti vastuuta uudesta projektista.

Hanketta markkinoitiin ja saatiin 10 osallistujaa molempiin projektiryhmiin mukaan eli yhteensä 20. Hanketta mainostettiin Satakunnan Kansan nettisivuilla, painettiin kortit ja ostettiin sosiaalisessa mediassa mainosaikaa. Palkattiin hankkeeseen työntekijä, joka aloitti 1.8.2017. Lisäksi hankittiin tarvittavia markkinointi- ja työvälineitä ja vuokrattiin hankkeen toteutukseen tila, jossa projektiryhmät kokoontuvat.

Osallistujat tutustuivat toisiinsa ja alkoivat suunnitella projekteja. Ensimmäinen ryhmä suunnitteli ja toteutti Porin Puuvillan ostoskeskuksessa musiikki-/pelitapahtuman nimeltä Pori Clash It. Tapahtumassa oli live-esiintyjiä ja videopeliturnaus. Se toteutettiin yhteistyössä Puuvillan nuorisotilan ja työntekijöiden kanssa.

Toinen ryhmä kehitti Porin Isokarhun ostoskeskukseen pop-up harrastekahvila Kultakonnun. Kahvilassa oli mahdollista kahvitella, pelailla pelejä, kuunnella musiikkia, katsoa live-esiintyjää tai ihan vain hengailla yksin tai kavereiden kanssa. Kahvila oli niin menestynyt, että se saa jatkoa.