|
|
|
Hankekoodi: S21067
Hankkeen nimi: Ees jotai järkevää, Kokeilu
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2017 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Sosiaalipedagogiikan säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0580734-8
Jakeluosoite: Elimäenkatu 25-27
Puhelinnumero: 050 566 2414
Postinumero: 00510
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.sosped.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lassi Rajamäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lassi.rajamaki(at)sosped.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 566 2414
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
”Ees jotain järkevää” on lyhyt,kokeilukulttuurin mukainen hanke, jonka tarkoituksena on tasa-arvoa lisäävien menetelmien kehittäminen työttömien miesten työllistämisen edistäjinä Porissa. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja kauimpana työmarkkinoista olevien nuorten 18-29-vuotiaiden, työttömien miesten osallisuuden tunteen sekä työelämään ja koulutukseen hakeutumiseen lisäämiseen. Ainutlaatuista hankkeessa on se, että osallistujat pääsevät itse määrittämään sen, millaista omaa projektia he lähtevät tekemään – aidosti omista kiinnostuksen kohteista lähtien. Lisäksi osallistujista halukkaat voivat toimia seuraavissa nuorten projekteissa vertaisohjaajina, eli ottaa ohjaajan vastuuta uudesta projektista. Toisin sanoen hankkeen toteutuksessa hyödynnetään kulttuuripajamallia – ensimmäistä kertaa suoraan työllistymiseen liittyvässä hankkeessa.
Hankkeen osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat oman, ryhmänä tehtävän projektin. Projektia määrittelevät seuraavat asiat: siinä tulee olla oikea lopputulos, selkeä tavoite, mitä ollaan tekemässä. Ryhmä hoitaa oman projektinsa kaikki vaiheet (suunnittelu, toteutus, viestintä, budjetin seuranta, arviointi) itse, työntekijän ohjauksella. Projektin aikana nuoret saavat myös lisätietoa liittyen työnhakuun ja työelämään. Projektin aikana kiinnitetään huomio nuorten osaamiseen ja vahvuuksiin sekä tehdään ne näkyviksi.
Kokeiluhankkeessa saadaan tietoa siitä, miten kohderyhmänä olevat nuoret miehet tavoitetaan ja saadaan innostettua parhaiten mukaan toimintaan sekä mitkä konkreettiset asiat edesauttavat työelämän ulkopuolella olevia nuoria siirtymään kohti työelämää. Puolen vuoden aikana ehditään toteuttamaan useampia nuorten toteuttamia projekteja, ja jokaisen toteutuksen jälkeen seuraavaa projektia voidaan kehittää kokeilukulttuuriin kuuluvalla tavalla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, porilaiset työttömät, 18-29-vuotiaat nuoret miehet. Ensisijaisesti kohderyhmä on pitkäaikaistyöttömiä ja/tai vailla ammatillista koulutusta.
Välillisiä kohderyhmiä ovat Porin kaupungin työllisyydenhoidon yksikkö, TYP:n henkilöstö sekä sosiaalitoimi. Työllisyydenhoidon yksikkö, TYP ja TE-toimisto saavat hankkeesta työkalun, jolla tavoittaa kaikkein vaikeimmin erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin suhtautuvat nuoret miehet.
Yhteistyötä tehdään myös sosiaalitoimen asiakastyötä tekevien yksiköiden, Porin mielenterveyspoliklinikoiden, etsivien nuorisotyöntekijöiden sekä oppilaitosten kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 30 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 40 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 000
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin
Kunnat: Pori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Nuorten projekteissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja luonnonmateriaalia; kierrätys ja tarvittavat hankinnat tehdään luonnonvarat huomioiden | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeen osallistujia kannustetaan liikkumaan hankkeen aikana polkupyörillä tai julkista liikennettä käyttäen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Hankkeessa syntyneet jätteet kierrätetään ja toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätysmateriaalia ja luontoa säästäviä valintoja. Ohjataan nuoria kierrätyskeskuksen käyttöön uuden ostamisen sijaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia palveluita ja resursseja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Hankkeessa voi syntyä merkittäviäkin innovaatioita aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi, kun nuoret saavat itse suunnitella toteutettavia projekteja. Aineettomuuteen kannustetaan suunnitteluvaiheessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 0 |
| Hanke vaikuttaa välittömästi osallistujien hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen ja tiedon saantiin. Lisäksi se lisää osallistujien mahdollisuutta työllistyä sekä lisää harrastemahdollisuuksia ja luovuuden toteuttamista. Hankkeella voi olla vaikutuksia osallistujien terveyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 0 |
| Hanke vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille mahdollisuuden osallistua itse kiinnostavan projektin toteuttamiseen, johon heillä ei muuten olisi mahdollisuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hanke vähentää eriarvoisuutta, koska se kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Se voi myös välillisesti lisätä työantajien hyväksyntää pitkäaikaistyöttömiä kohtaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Hankkeessa voidaan tulla hyödyntämään huomattavissa määrin paikallista kulttuuriympäristöä: virkistysalueita, maisemaa ja kulttuuriperintöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hanke voi edistää osallistujien ympäristötietoisuutta liikkumisen sekä hankkeessa käyttettävien materiaalien käytön suhteen. | ||
Ees jotain järkevää oli kokeiluhanke, joka tarjosi porilaisille työttömille alle 30-vuotiaille miehille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa oma projekti. Osallistujat pääsivät itse määrittämään, millaista projektia he lähtivät tekemään – aidosti omista kiinnostuksen kohteista lähtien. He suunnittelivat ja toteuttivat oman ryhmänä tehtävän projektin. Siinä tuli olla selkeä tavoite ja lopputulos. Ryhmä hoisi oman projektinsa kaikki vaiheet itse työntekijän avustuksella. Projektin aikana kiinnitettiin huomio nuorten osaamiseen ja vahvuuksiin sekä tehtiin ne näkyviksi. Lisäksi yksi osallistujista toimi toisessa projekteissa apuohjaajana ja otti vastuuta uudesta projektista.
Hanketta markkinoitiin ja saatiin 10 osallistujaa molempiin projektiryhmiin mukaan eli yhteensä 20. Hanketta mainostettiin Satakunnan Kansan nettisivuilla, painettiin kortit ja ostettiin sosiaalisessa mediassa mainosaikaa. Palkattiin hankkeeseen työntekijä, joka aloitti 1.8.2017. Lisäksi hankittiin tarvittavia markkinointi- ja työvälineitä ja vuokrattiin hankkeen toteutukseen tila, jossa projektiryhmät kokoontuvat.
Osallistujat tutustuivat toisiinsa ja alkoivat suunnitella projekteja. Ensimmäinen ryhmä suunnitteli ja toteutti Porin Puuvillan ostoskeskuksessa musiikki-/pelitapahtuman nimeltä Pori Clash It. Tapahtumassa oli live-esiintyjiä ja videopeliturnaus. Se toteutettiin yhteistyössä Puuvillan nuorisotilan ja työntekijöiden kanssa.
Toinen ryhmä kehitti Porin Isokarhun ostoskeskukseen pop-up harrastekahvila Kultakonnun. Kahvilassa oli mahdollista kahvitella, pelailla pelejä, kuunnella musiikkia, katsoa live-esiintyjää tai ihan vain hengailla yksin tai kavereiden kanssa. Kahvila oli niin menestynyt, että se saa jatkoa.