RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21068, TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: PL 40

Puhelinnumero: 0304741

Postinumero: 00251

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAKULINEN HANNA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.hakulinen(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 8241072

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen työelämä ja terveydenhuolto ovat muutoksessa. Tämä haastaa myös työterveys-huoltoa muuttamaan toimintaansa entistä vaikuttavammaksi ja työpaikkojen työhyvinvointia tuke-vaksi. Verkostoituminen ja yhteistyö luovat vahvoja tukirakenteita tähän. Työterveyshuoltoon tar-vitaan entistä vaikuttavampia toimintatapoja niin työntekijöiden, työpaikkojen kuin muun sosiaali-ja terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa. Parhaimmillaan työterveyshuolto toimii työpaikan yhteistyökumppanina kehittäen innovatiivisesti työhyvinvointia ja työssä jaksamista osana työterveyden ja – turvallisuuden hallintajärjestelmiä, mikä lisää tuottavuutta. Lisäksi vaikut-tavalla yhteistyöllä muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen kanssa saavutetaan pidempiä työuria ja ehkäistään työkyvyttömyyttä.

Yhteistyö työpaikan kanssa ei kuitenkaan riitä. SOTE -muutosta rakennetaan yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Toistaiseksi työterveyshuollon rooli muutoksessa on ollut olematon, vaikka työterveyshuolto vastaa melkein 2 miljoonan työssäkäyvän terveydenhuollosta. Jotta yhteistyö turvataan, on työterveyshuollon roolia osana SOTE muutosta kehitettävä ja tutkittava. Tarvitaan linjauksia työterveyshuollon roolista, yhteistyörakenteita ja alueellisia toimintamalleja.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varmistaa, että SOTE muutoksessa rakentuu toimiva työikäisten ter-veydenhuolto, joka vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Edellytyksenä on työterveyshuollon, muun sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä kuntoutuksen toimiva ja sujuva yhteistyö työikäisten parhaaksi ja työpaikkojen tukena.

Hankkeen päätavoitteet ovat:

1) rakentaa toiminnallinen integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali-ja terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa osana SOTE muutosta

2) kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen

Lisäksi tuotamme näkemyksellistä tulevaisuustietoa työterveyshuollosta tulevaisuuden tutkimuksen menetelmin. Tavoitteena on antaa välineitä SOTE päätöksentekoon ja suunnata yhdessä työter-veyshuollon tulevaisuutta tutkien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä niihin sisältyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Hankkeessa parannetaan työelämän ja työkyvyn edistämisen tuntemusta sekä varmistetaan työ-terveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sujuvat koulutuspolut uudistuvassa SOTE järjestelmässä.

Tavoitteisiin vastataan koko maan kattavalla aluelähtöisellä verkostoyhteistyöllä. Verkostoyhteis-työ rakentuu prosessikehittämisen ja yhdessä kehittämisen kautta. Hanke muodostuu kahdesta verkoston osasta. Toisessa rakennetaan työterveyshuollon osaverkostoja vastaamaan työelämän ja terveydenhuollon muutokseen, toisessa rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon osaverkosto-ja, joiden keskiössä on työikäisten terveydenhuolto eri toimijoiden yhteistyönä. Jälkimmäisen tarkoituksena on myös vahvistaa työterveyshuollon roolia niin vaikuttavana työikäisten työkyvyn ja terveyden edistäjänä kuin osana muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä SOTE -muutosta. Kehittämistyö etenee kolmessa syklissä. Ensimmäisessä syklissä rakennetaan verkosto 4-6 maakuntaan. Toisessa vaiheessa kehittämistyötä laajennetaan seuraaviin 4-6 maakuntiin, niin että kolmanteen sykliin jää valtakunnallinen kehittämistyön levittäminen. Kehittämisverkostot ovat yhteydessä myös toisiinsa hyviä käytäntöjä jakaen. Lisäksi kansallinen verkosto, joka muodostuu kunkin alueen vastuukehittäjistä, tukee SOTE muutosta ja työterveyshuollon roolin määrittelyä siinä.

Hankkeessa syntyy kehittyviä ja omaa toimintaansa kehittäviä työterveyshuollon kehittämisverkostoja. Lisäksi hankkeessa työterveyshuollon rooli osana SOTE muutosta ja muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa täsmentyy mm. konkreettisten alueellisten hoitoketjujen kautta. Työterveys-huolto myös toiminnallisesti integroituu osaksi SOTEa alueittain. Kehittämisverkostossa tuotettu tieto ja hyvät käytännöt sekä työterveysyhteistyössä että muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteen sovitetussa toiminnassa tuovat vaikuttavuutta työterveystoimintaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat SOTE toimijat, työterveyshuollon toimijat ja kuntoutustoimijat.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat SOTE valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat tahot.

Työterveysyksiköiden asiakasorganisaatiot.

Kaikki kohderyhmään kuuluvat, joita on hankkeeseen kysytty, ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työpaikat (työterveyshuoltojen asiakasorganisaatiot), työikäiset kansalaiset, sote toimijoiden asiakkaat, tutkijat, kehittäjät, päättäjät (maakuntien päättäjät, valtakunnalliset päättäjätahot, viranomaiset. Kansalaiset.

Työpaikat hyötyvät kehittyneemmistä ja vaikuttavammista terveyspalveluista. Työikäinen väestö hyötyy toiminnallisesta integraatiosta sotessa.

Päättäjät ja viranomaiset saavat tietoa päätöksenteon ja sote muutoksen tueksi niin maakuntalähtöisesti kuin valtakunnallisesti.

Kehittäjät saavat kokemusta ja tietoa sekä välitettäväksi muihin hankkeisiin, että omaan toimintansa kehittämiseen. Iso, valtakunnallinen hanke toimii myös muiden hankkeiden implementoijana.

Hanke tarjoaa suurelle yleisölle median (some ja lehdistö)kautta tietoa em asioista. Myös muut hankkeet ja verkostot ovat välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 261 229

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 230 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 576 536

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 537 506

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 224

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysi on tehty hankkeen tavoitteiden perusteella. Työikäisten terveydenhuollon toimijat, erityisesti työterveyshuolto, toimii eri toimijoiden ja toimialojen kanssa yhteistyössä. Työikäisten terveydenhuollon kanssa työskentevät, erityisesti työterveyshuolto, toimii yhteistyössä niin naisvaltaisten kuin miesvaltaisten alojen kanssa ja yksilö huomioidaan aina samoin periaattein, sukupuolella ei ole väliä. Myös hankkeen kohdejoukko on samankaltainen. Työterveyshuollon palveluita käyttävät naiset hieman enemmän, mutta kun siirrytään sote tason tarkasteluun, ei eroa ole. Työikäisten terveydenhuolto suunnataan aina samoin, sukupuolella ei ole väliä. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavia asioita on lukuisia (yksilöön liittyvät ominaisuudet, sosiaaliset tekijät, johtaminen, terveydenhuoltojärjestelmä), mutta Näin ollen hanke on periaatteiltaan sukupuolineurtaali.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeen tavoitteisiin ja toimintoihin. Hankkeen toimet eivät erottele miehiä ja naisia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole hankkeen keskiössä. Hankkeen toimet eivät erottele miehiä ja naisia erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Verkostoituminen, yhteistyö ja digitalisaatio edesauttavat luonnonvoimavarojen säästeliästä käyttöä. Kasvava hyvinvointi tukee kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	3
Verkostoituminen, kehittäminen, yhteistyö ja digitaalisuus edesauttavat paperitonta työtä ja vähentää matkustamista. Hankkeen materiaali on sähköinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	3
Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	5
Hankkeen toiminta on maakuntalähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla on välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka	2	3
Hyvin toimiva yhteistyö ja verkostoituminen vähentää esim. henkilöautoliikennettä. Hankkeen myötä palvelujen käyttö järkeistyy ja päällekkäinen toiminta vähenee. Hankkeessa parannetaan palveluiden digitaalisuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke on hyvinvoinnin edistämishanke. Keskiössä on sote, työterveyshuolto, terveys, hyvinvointi, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus ja luovuuden toteuttaminen. Hankkeella vaikutetaan myönteisesti kestävyysvajeeseen. Hankkeen keskiössä on työikäisten terveydenhuollon kehittäminen eri tasojen yhteistyönä. Sujuvat hoitokäytänteet vaikuttavat työikäisen väestön hyvinvointiin, sekä myös sotehenkilöstön työhyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeen tavoitteisiin ja toimintoihin. Hanketta toteutetaan kaikilla alueilla ja hankkeen anti viedään koko SUomeen, näin edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Hankkeen keskiössä oleva työikäisten terveydenhuolto koskee kaikkia työikäisiä ja palvelun tuottajia - kaiken ikäisiä, molempia sukupuolia ja sosioekonomisen aseman kannalta tasapuolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	7
Toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta on keskiössä. Hanke kohdistuu työikäiseen väestöön, kohteena työlliset ja työttömät terveydenhuollon kehittämisen kautta. Maakunnallinen ja kokoava valtakunnallinen ajattelu lisää yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	1
Ei suurta vaikutusta. Hankkeella kuitenkin vaikutetaan yhteistyön rakentamisen kautta mm. asenteisiin liittyen osatyökykyisiin.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin työikäisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa integroiden työterveyshuolto osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Hankkeen päätavoitteina oli
1. rakentaa toiminnallinen integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa osana sote-muutosta muut sote-toimijat huomioiden.
2. kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen.
3. tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa työterveyshuollosta sekä antaa välineitä sote-päätöksentekoon ja suunnata yhdessä työterveyshuollon tulevaisuutta.

Hankkeessa luotiin yhteistyöverkostot niin valtakunnallisesti kuin maakuntakohtaisesti työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen tueksi. Lisäksi hankkeessa selkeytettiin työterveyshuollon roolia osana työikäisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kaikissa maakunnissa toimii nyt työterveystoimijoiden moniammatillinen yhteistyöryhmä, joka tekee yhteistyötä muiden sote-toimijoiden kanssa työikäisten palveluita kehittäen. Työterveyshuollon asiantuntemusta on esimerkiksi käytetty työikäisten hoito- ja palveluketjujen rakentamisessa. Lisäksi työterveyshuollon osaaminen on tehty tutuksi muille sote-toimijoille sekä osana yhteistyön kehittämistä että erilaisin materiaalein.

Hankkeessa kehitettiin ratkaisuja työterveyshuollon toiminnalliseen integraatioon muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhdessä maakuntien toimijoiden kanssa. Ratkaisuja jaettiin maakuntien välillä ja valtakunnallisesti. Esimerkiksi hankkeessa tiivistettiin erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä useassa maakunnassa siten, että erikoissairaanhoidosta pyritään kirjoittamaan työikäiselle vain lyhyitä sairauspoissaoloja ja työikäinen ohjataan aktiivisesti työterveyshuoltoon työkyvyn arviota ja työkyvyn tukitoimia varten. Hankkeessa kehitetty sähköinen lähete työterveyshuoltoon tukee tätä uutta toimintamallia. Lisäksi hankkeessa tuotettiin työterveyshuollon tulevaisuusskenaariot ja tietoa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen osana muuttuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke